Joko olet hankkinut digisovittimen? Tämä lienee usein kuultu kysymys tuttavien ja vieraidenkin tavatessa. Itse en aio moista laitetta hankkia. Näin on ilmeisesti moni muukin miettinyt, sillä tällaisena näyttäytyy digilaitetilanne näitä laitteita myyvän Finnsat OY:n mukaan (Pistäkää mainossuodatin päälle lukiessanne tiedotetta!):
Digihämmennys uhkaa pimentää suomalaisten televisiolähetykset
Digivirittimien kysyntä siirtynyt, mutta jo pian laitteet uhkaavat loppua kesken. Digiboksien ja -tallentimien kauppa on käynyt nihkeästi kevään ja alkukesän aikana. Kauppojen varastot ovat täynnä, mutta silti suurelta joukolta suomalaisia saattavat televisiolähetykset jäädä näkemättä jo pian laitteiden loppuessa kesken.
Digitaalisten tv-sovittimien kysyntää on jarruttanut ja kuluttajia hämmentänyt muun muassa Ylen myöntämä puolen vuoden jatkoaika kaapeliverkkojen digi-tv-lähetyksen muuttamiseksi analogiseksi, ilman digiboksia katseltavaksi lähetykseksi. Perinteiset analogiset televisiolähetykset loppuvat muutoin elokuun lopussa, mutta kaapelitelevisioyhtiöt saavat muuntaa digisignaalia analogiseksi vielä tulevan helmikuun loppuun asti.
”Kuluttajat ovat selvästi hämmentyneitä ja monet ovat ymmärtäneet tilanteen väärin. Päätös jatkoajasta on saanut yhä useamman kuluttajan siirtämään päätöstään digiboksin hankinnasta. Vaikka jatkoaika koskee vain kaapeliverkkoja, on myös antenniverkkoon suunniteltujen boksien ja tallentimien kysyntä hidastunut”, arvioi Tekniset-ketjun ostaja Aki Tompuri.
Viimeisimpien tilastojen mukaan kaapeliverkkoon liitetyistä talouksista noin 55 prosenttia ja antennitalouksista runsaat 80 prosenttia pystyy seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä. Nopea nousu täyteen sataan prosenttiin saattaa olla molempien verkkojen kohdalla vaikeaa, sillä kysynnän siirtyminen vaikuttaa myös saatavuuteen.
”Tällä hetkellä kauppiaat pystyisivät vastaamaan kysyntään kiitettävästi. Maahantuojat ovat kuitenkin leikanneet kysynnän hidastumisen vuoksi tilauksiaan, mikä vaikuttaa laitteiden saatavuuteen kysyntäpiikin alkaessa”, sanoo tuotepäällikkö Simo Brisk suomalaisesta digitaaliseen televisiotekniikkaan erikoistuneesta Finnsat Oy:stä.
”Tilannetta voisi kärjistäen verrata tsunamiaaltoon, joka työntää edellään kasvavaa vesimassaa, kunnes paineen ennemmin tai myöhemmin on pakko laueta”, Brisk jatkaa.
Kuluttaja kärsii eniten
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kun kysyntä purkautuu on valmistajien lähes mahdotonta toimittaa riittävästi ja riittävän nopeasti lisää laitteita kauppiaille. Ilman kauppiaiden tilauksia tehtaat eivät kuitenkaan voi valmistaa laitteita. Tällä hetkellä tilaukset ovat jäissä.
Kysyntä voi mahdollisesti kiihtyä vasta elokuun lopun jälkeen, kun digitaaliset antennilähetykset ovat päättyneet. Mitä myöhemmäksi kysyntäpiikki siirtyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kysynnän ja tarjonnan tasapaino tulee vääristymään entisestään.
”Suurin osa kaupasta saattaa tapahtua vasta analogisten antennilähetysten loppumisen jälkeen. Siinä tapauksessa nykyiset varastot loppuisivat nopeasti ja kauppiaat eivät luultavasti saisi enää myyntiin kuluttajille parhaiten soveltuvia tuotteita”, uskoo Simo Brisk Finnsatista.
Tämän seurauksena kuluttajat joutuisivat tekemään ostopäätöksensä vain saatavuuden mukaan, jolloin laitteiden ominaisuudet eivät vastaa parhaalla mahdollisella tavalla heidän tarpeitaan. Tästä seuraa väistämättä pettymyksiä ja ylimääräistä rahanmenoa.
”Mitä pidempään nykyinen pattitilanne jatkuu, sitä enemmän kuluttajat tulevat kärsimään”, Simo Brisk arvioi.
Digi ei ole ensisijaisesti rahareikä
Varmaa on, että analogiset antennilähetykset pimenevät kaapelilähetyksille myönnetystä jatkoajasta huolimatta elokuun lopussa. Sen jälkeen televisiolähetysten seuraaminen antenniverkkotalouksissa vaatii väistämättä digisovittimen.
”Elokuun jälkeen myös analogiksi muutettavien kaapelikanavien tarjonta supistuu neljään, eivätkä kaikki nykyiset kanavat enää näy analogisina”, Tekniset-ketjun Aki Tompuri muistuttaa.
Vaikka tällä hetkellä antenniverkkotaloudet ovat tilastojen mukaan hyvässä digivauhdissa, se ei kuitenkaan ole koko totuus. Osa nykyisistä antenniverkkojen laitteista on ensimmäisen sukupolven tuotteita, jotka eivät tule täyttämään omistajiensa vaatimuksia digiaikaan siirtymisen jälkeen.
”Osa näistä digiboksin omistavista talouksista myös katsoo edelleen vain ja ainoastaan analogilähetyksiä. Piilokysyntää lisää myös se, että kakkostelevisiot ja esimerkiksi kesämökit eivät näy tilastoissa”, tarkentaa Aki Tompuri.
Monelle yksittäiselle kuluttajalle digiaikaan siirtyminen aikataulu- ja standardiviidakkoineen näyttäytyy hankalana ja hämmentävänä prosessina. Samalla siirtymässä korostuu herkästi vain tarve ostaa uusia laitteita.
”Digitelevisio ei ole pakkosyöttöä, jolla kuluttajat pakotetaan sijoittamaan eurojaan digisovittimiin”, Simo Brisk Finnsatista muistuttaa.
”Ensisijaisesti digitelevisiossa on kyse kasvavasta sisällön määrästä sekä uusista käytön mukavuutta ja helppoutta lisäävistä palveluista ja ominaisuuksista. Televisiosta tulee yksilöllisesti käytettävä ja merkittävästi aiempaa monipuolisempi palvelu. Digitaalisuus merkitsee merkittävää vallansiirtoa katsojille”, Simo Brisk summaa.
01010101100001010001010101010000010010001000010101010111010101
Jäitä hattuun, sanoo veteraaniurheilija. Ilman televisiota pärjää!
Lähde: Deskin uutistiedote, 20.6.2007
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti