keskiviikkona, lokakuuta 31, 2007

Napit vastakkain!

*
Tullessani kotiin urheiluhallista
kuului Yleisradion ykköskanavalla tuttujen klassisten sävelien sijaan kahden henkilökohtaisestikin tutun ystävän väittely. Dosentti Mikael Fogelholm ja lääkäri Antti Heikkilä puhuivat suunsa puhtaaksi ravitsemussuosituksista.

Sain kuulla kaksi näkemystä terveellisestä ravinnosta. Löysin äsken internetistä ohjelman kuvauksen:

Keskiviikkona 31.10. klo 17.30-18.00. Kasviöljyä vai voita? Kokojyväleipää vai ei leipää ollenkaan? Mitä syödä, että terveinä pysyisimme? Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm on ollut mukana laatimassa pohjoismaisia ruokavaliosuosituksia. Lääkäri Antti Heikkilä puolestaan neuvoo potilaitaan syömään aivan toisin kuin mitä virallisissa suosituksissa sanotaan. Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.


Ohjelmaa voi vielä jonkin aikaa kuulla YLE:n areenassa. Ohjelmaa kommentoidaan vilkkaasti.

Viralliset suositukset edustavat tieteellisen tutkimuksen käsitystä terveellisestä ruokavaliosta. Tätä asiaa Fogelholm korosti ja tyypilliseen tapaansa puhui lämpimästi tutkitun tiedon tärkeydestä laadittaessa laajoja koko väestölle tarkoitettuja suosituksia. Heikkilä yhtä tyypilliseen sävyynsä antoi palaa täysillä ja säälimättä tasoitti tietä hiilihydraattiköyhälle ruokavaliolle. Hän pärjäsi ohjelmassa oikein hyvin. Kansantajuinen ja letkeä tyyli sopi hyvin vastapainoksi Fogelholmin tiukan tuntuiseen asialinjaan.

Tämän vaatimattoman blogini lukijoille on tullut tutuksi, että olen jossakin näiden kahden leirin välissä. Väistelen niitä Heikkilän rasvaisimpia pommeja ja iloitsen tielleni osuvista täysjyvätuotteista. Perjantaina 2.11.2007 julkaistaan Kaleva -lehdessä minun selvitykseni vallitsevasta ravitsemuskeskustelusta. Se perustuu Hiilaritietoiset -foorumissa käytyyn vilkkaaseen keskusteluun. Tässä etukäteen luettavissa pian painoon menevä juttumme:

Miksi viralliset ravitsemussuositukset pysyvät samoina vuodesta toiseen?

Olemme Hiilaritietoiset -foorumissa keskustelleet Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuosituksista. Meidän mielestämme suosituksiin ja ilmapiiriin kaivataan muutoksia.

Tällä hetkellä ilmapiiri on sellainen, että ohjeistuksessa painotetaan liiaksi viljatuotteiden käyttöä ja rasvan vähentämistä, minkä vuoksi tärkeä kasvisten syömisen edistäminen jää taka-alalle. Ravitsemuksemme suurimmat epäkohdat eivät liity rasvoihin, vaan hiilihydraatteihin, joiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi nykyiset ohjeistukset, kuten kohtuudella herkuttelu, ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

Muutokset tulevat viemään aikaa, se on selvää. Seuraava rajapyykki ohitetaan vasta vuonna 2009, jolloin saamme uudet kansalliset ravitsemussuositukset.

Mielestämme järkiintymisen esteenä on noudatettu elintarvikepolitiikka. Nyky-yhteiskunta on viljasta riippuvainen. Koko maailman maataloustuotanto on pääosin ohjautunut tuottamaan ”välikäsille ja jalostajille hyvää ja tuottoisaa kauppatavaraa”, siis halpaa tärkkelystä, halpaa soijaa ja halpoja kasviöljyjä, josta viljelijöille jää vain kyseenalainen työn ilo ja riskin kanto — kaupanpäällisinä halveksittu asema tukiaiselätteinä tai ”vaarallisen” eläinrasvan tuottajina.

Kyseessä on myös kansantalousnäkökulma: tärkkelys on halvinta ruokaa. Mikäli ruokavalion perustaa muutettaisiin, alimpia eläkkeitä ja tukia olisi korotettava tuntuvasti ja laitosruokailu joutuisi vaikeuksiin.

Elintarvikepolitiikan lisäksi suomalaista ravintokeskustelua leimaa tällä hetkellä auktoriteetin menettämisen pelko. Suomalainen ylhäältä ohjattu ravitsemusneuvonta heikentyy huomattavasti jos se menettää auktoriteettiasemansa. Muutos ei onnistu ennen kuin asioista päättäville tahoille löytyy kunniallinen mahdollisuus säilyttää kasvonsa.

Kunniallinen tapa muuttaa ravitsemussuosituksia olisi suosia useita erilaisia lautasmallivaihtoehtoja, joilla voisi täyttää päivän energiasaannin. Tällöin voitaisiin säilyttää vanhakin lautasmalli, mutta tehdä myös myönnytyksiä hiilihydraattirajoitteisempaan suuntaan. Ihmisille olisi tarjolla yksilöllisempiä vaihtoehtoja.

Lievempi keino olisi säilyttää nykyiset ravitsemussuositukset hienosäätäen niitä pikkuhiljaa (transrasvojen sekä hiilihydraattien laadun ja määrän osalta ). Laajalle väestöpohjalle VRN voisi suunnitella vakiosuositusten rinnalle erityisryhmille tai muuten halukkaille vaihtoehtoisia ruokavaliomalleja. Lautasmalliin vaikuttaisi myös yksilöllinen aineenvaihdunta ja nälänhallinnan säätely sekä terveydentila.

Näiden vaihtoehtoisten lautasmallien mukaantulo on täysin perusteltua uusien tutkimustietojen vuoksi. Ja nämä tiedot VRN:llä on jo takataskussaan!

Nykyisissä kansallisissa ravitsemussuosituksissa ei ole tarpeeksi kannustavaa asennetta. Virheiden osoittaminen eri ruokavalioissa on pikemminkin lannistavaa, kun taas hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon kuuluva kannustava asenne motivoi tekemään asiat paremmin.

Ruokavaliosuosituksissa pitäisi ehkä käyttää ”porkkanaa” enemmän kuin ”rasvaraippaa”!



Filosofian tohtori Christer Sundqvist ja Hiilaritietoiset -foorumin keskustelijat

tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Juoksemalla voidaan ehkä pitää diabetes loitolla

**
Nyt tulee hyviä uutisia
säännöllisesti juoksua harrastaville! Säännöllinen juoksuharrastus on hyvä tapa pienentää diabeteksen vaaraa etenkin, jos juoksumatkojaan jaksaa vuosien vieriessä pidentää. Juokseminen todennäköisesti estää liikakilojen kertymistä ja liikunnalla on muitakin suotuisia vaikutuksia, jotka voivat selittää yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset.

Tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja siihen osallistui 26 000 juoksemista harrastavaa miestä. Kahdeksan vuoden seurannan aikana yli 8 kilometriä viikoittain juoksevilla 35-44 -vuotiailla miehillä todettiin diabetesta 95 prosenttia vähemmän kuin samanikäisillä, mutta alle 8 kilometrin viikkosuorituksen tekevillä. Yli 8 kilometriä viikoittain juokseville 45-54 -vuotiaille diabetesta ilmaantui 92 prosenttia vähemmän, 55-64 -vuotiaille 87 prosenttia vähemmän ja 65-75 -vuotiaille 46 prosenttia vähemmän kuin samanikäisille, mutta vähemmän juokseville. Näin suuria lukuja todettiin lähinnä miehillä, jotka pidensivät viikoittaisia lenkkejään keskimäärin 18 kilometrillä seurannan kuluessa, mutta myös vähäisempi liikunta liittyi diabetesriskin pienenemiseen. Joidenkin tutkimusten perusteella diabeteksen vaaraa saattaa pienentää jo parin tunnin viikoittainen kävelylenkki.

Tämä äärettömän tärkeä tutkimustieto välitetään vaatimattoman blogini lukijoille poikkeuksellisesti osittain Uutispalvelu Duodecimin sanoin. Minulla ei ole tapana suoraan kopioida sieltä uutisia. Olkoon tämä huippu-uutinen poikkeuksena. Ylös - ulos - lenkille!

Tiedelähde: Diabetes Care 30: 2838-2842, 2007

Arkiruoan valmistumista voi helpottaa

**
Etenkin arkena ihmiset ovat kiireisiä
, mutta keinoja ajan säästämiseen keittiössä on monia. Ainakin osan ruoasta voi koostaa valmisruoasta ja puolivalmisteista. Kun ruoanlaitossa säästyy aikaa, jää perheelle ja rentoutumiseen enemmän aikaa.

Kunnolliset ja toimivat keittiötyövälineet sekä laadukkaat perusraaka-aineet ovat ensimmäinen askel onnistuneeseen arkikokkaukseen. Joka kodin kuiva-ainekaapissa on hyvä löytyä erilaisia riisejä, jyviä, perusmausteita sekä jauhoja. Jääkaapissa puolestaan pitäisi aina olla kasviksia, munia, maitotaloustuotteita, juustoa, ruokakermaa ja voita.

- Jos ajatellaan puhtaasti ruokaa, niin kauppojen puolivalmisteita kannattaa hyödyntää, kuten vaikkapa pestyjä ja valmiiksi revittyjä salaatin lehtiä tai suikaloituja lihoja, miettii Suomen kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen.

- Esimerkiksi eineshyllyn valmiiksi kypsennetystä ja leikatusta broilerista voi tehdä vaikkapa viillokkia, Hämäläinen jatkaa. Pihvin tai kalan rinnalle taas sopivat hyvin vaikkapa kasvispateet tai röstit ja vihersalaatti, jolloin ateria on valmis miltei pihvien paistoajassa eli muutamassa minuutissa.

Arkiruoan ei tarvitse olla juhlavasti esillä, mutta esillepanolla saa usein ihmeitä aikaan. Kauniit astiat, ruokavälineet ja esimerkiksi servietit tuovat piristystä ja lämpöä perheen yhteiselle aterialle arkenakin.

Valmisruoan lämmitystapa vaikuttaa joidenkin ruokien kohdalla paitsi makuun myös ulkonäköön. Mikro lämmittää ruoan sisältä ulospäin, kun taas uunissa ruoka lämpenee päinvastaisella tavalla. Pahimmassa tapauksessa mikrolämmitys voi pilata ruoan täysin.

- Kun esimerkiksi valmiin kalan lämmittää mikrossa, siitä haihtuu yleensä kaikki neste pois. Kalan lämmitykselle suosittelenkin uunilämmitystä, kokkimaajoukkueen johtaja Jari Hämäläinen ohjeistaa.

Harvalla on aikaa valmistaa ruokaa perheelleen omassa keittiössä päivittäin tuntikaupalla. Valmisruokien ja puolivalmisteiden käyttäminen ei ole nykyisin mikään synti (tosin kovasti siinä kärsii ruokien ravintopitoisuus). Valmisruokakin voi olla maistuvaa, terveellistä ja hyvännäköistä. Ne toimivat mainiona aterian osana. Valmisruokia parantamalla ja soveltamalla nopeutuu ruoan tekeminen myös huomattavasti.

- Esimerkiksi valmiita kastikepohjia voi hieman parannella itse lisäämällä niihin vaikkapa mausteita, viiniä, alkoholia, kermaa tai voita. Valmiiksi pakattuihin salaatinlehtisekoituksiin on myös helppo kotona lisätä mielensä mukaan vihanneksia, juustoja tai katkarapuja, Hämäläinen neuvoo.

Esimerkiksi kuopiolainen ruokatalo Kasvisgalleria valmistaa valmiita, arkea helpottavia ruokia. Ruokatalon valikoimiin kuuluu muun muassa punajuuri-, peruna- ja kasvisröstejä, jotka toimivat mainioina arkiaterian osina esimerkiksi liha tai kalaruoan rinnalla.

-Jos perunaröstin valmistaa alusta asti itse, niin siihen menee helposti aikaa tunti. Kun se on mahdollisuus korvata valmiilla tuotteella, niin kyllähän se ruoan valmistusta huomattavasti nopeuttaa, toteaa Hämäläinen.

Sinkkukin voi kokata arkena hyvin ruokaa reilumman määrän kerralla, silti niin, ettei ruokaa tarvitse syödä viikkoa yhtä soittoa. Ruoan voi jakaa esimerkiksi annosrasioihin ja pakastaa. Tarvittavia raaka-ainemääriä on hyvä myös miettiä jo ostoksia tehdessä.

- Jos kaupassa on palvelutiski, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Sinkun ei tarvitse ostaa 700 gramman jauhelihapakkausta, vaan hän voi ostaa vain 200 grammaa palvelutiskiltä, Hämäläinen neuvoo.

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 30.10.2007

Luomuruoka on terveellisempää

**
Luomuruoka on terveellisempää
ja ravintopitoisempaa kuin tavallisella tehotuotannolla aikaansaatu sapuska. Tähän päädytään EU:n rahoittamassa nelivuotisessa tutkimuksessa (2004-2008).

Esimerkiksi luomuhedelmät, -vihannekset ja -maito sisältää jopa 40 prosenttia enemmän syöpää torjuvia ja sydämelle terveellisiä antioksidantteja kuin mitä on tavallisin menetelmin tuotetuissa vastaavissa elintarvikkeissa. Luomumaito julistettiin varsinaiseksi terveyden eliksiiriksi, sillä siinä on peräti 60 prosenttia enemmän antioksidantteja ja terveellisiä rasvahappoja kuin tavallisessa maidossa. Näin väittää professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta. Luomumaitoa ei homogenisoida.

Hienoa kun yhteisille rahoillemme löytyy tällaista tutkimuskäyttöä! Innostukaamme näistä alustavista tutkimustuloksista siinä määrin, että valitsemme mahdollisimman usein luomutuotteita kaupassa. Luomutuotteet löytyvät kaupoista yleensä yli 10 metrin päässä kassasta ja alahyllyiltä. Ottakaa mukaan kauppaan 10 metrin mittanauha ja polvisuojukset!

Lukekaa lisää englanniksi tutkimusprojektin kotisivuilta: QualityLowInputFood

Lähde: Medical News Today, 29.10.2007

maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Onnettomat tunarit ovat taas iskeneet - nyt Tukholmaan!

*
Tukholmalla on isoja murheita koko läänin tasolla.
Kehitteillä ollut iso potilastietojärjestelmä on julistettu fiaskoksi. Budjetti on ylitetty 8-kertaisesti ja tietojärjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi. Jo neljä vuotta sitten epäiltiin hankkeen mielekkyyttä.

Taustalla löytyy tuttuja tunareita: WM-data, HP, Tietoenator, Teleca ja Telia.

Suomessa vastaavat järjestelmät ovat sen verran epäluotettavia, että ne ovat uhka potilasturvallisuudelle. Kestämättömän sekavaan tilanteeseen kyllästynyt lääkäri Armi Paini on loihtinut ilmoille näitä järjestelmiä varten hyvän harjoitusohjelman:

Toimintaperiaate on yksinkertainen. Työpäivän alkaessa työntekijä laittaa jalkaansa viiden kilon rautasaappaat ja työntää perseeseensä nastan (lääkäri kaksi nastaa). Päivän aikana ammattihenkilö miettii anoppia sekä kirjoittaa kaikki tekstit nurinpäin.

Onkohan se harjoitusohjelma Tukholmassakin käytössä?

Lähde: IDG.se, 29.10.2007

Naisen sydän voi hyvin terveellisellä ruoalla

**
Ruotsin Karoliinisessa instituutissa
on käyty läpi 25 000 ruotsalaisen naisen ruokapäiväkirjat. Tutkimus alkoi vuonna 1997. Suururakan päätyttyä tutkijat ovat yhtä mieltä tästä:

Jos nainen halua huolehtia sydämensä ja verisuoniensa kunnosta, hänen pitää perusterveelliseen ravinnon (kokojyvätuotteita, kalaa ja papuja) lisäksi syödä runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sekä harrastaa liikuntaa.

Tuo oli iloinen uutinen. Tässä saimme yksinkertaisen määritelmän terveellisestä ruoasta. Rasvoista ei puhuta juurikaan mitään - pääpaino on vihanneksilla ja hedelmillä. Kalan rasvat ovat tietenkin hyödyllisiä. Papujen terveellisyyttä ei voi kiistää. Olisivatpa kala, vihannekset ja hedelmät edullisia elintarvikkeita! Varmaan niitä kaikki silloin nauttisi riittävästi.

Lähde: Medical News Today, 29.10.2007

sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Eräs toimittaja ei pidä voista

##
Toimittaja Ilkka Malmberg ei pidä voista
ja tekee tämän asian hyvin selväksi Helsingin Sanomien tuoreessa kuukausiliitteessä. Ilkikurisen hauskasti (?) toimittaja Malmberg antaa rasvaisten juttujensa ja ahdinkonsa voita kohtaan purkautua koko Suomen kansalle. Paikoin teksti on mahdottoman loukkaavaa:
  • Olen aina inhonnut voita. Nykyisin siinä ei ole mitään kuohuttavaa, mutta 1960-luvulla oli.
  • Sodasta ja pula-ajasta selvinneet suomalaiset lihoivat niinä vuosina nopeasti. Koko kansa oikein kiilsi voista.
  • Sukulaisten mielestä voin puute oli syynä kalpeuteen, huonoon ryhtiin ja yleiseen hintelyyteen. Ja voi sitä vahingonilon määrää, kun sitten sain yhdeksänvuotiaana silmälasit. Sokea siitä tulee.
  • Kiinalaiset ja japanilaiset eivät yleensä pidä voista. Japanilaisten mielestä me länsimaalaiset haisemme voilta, meistä uhkuu eläinrasvan haju.
  • Suomea ei olisi voitu asuttaa ilman lehmää... Lehmä oli ihme. Sen hämmästyttävä mahajärjestelmä muutti heinän kaloreiksi ja valkuaisaineeksi. Lehmä oli täynnä maitoa ja paskaa. Jälkimmäinen sai viljan kasvamaan ja lämmitti läävän höyryillään. Maitoa saatiin vain puoli vuotta, mutta sitä saattoi säilyttää piimänä ja varsinkin voina. Ja voita saattoi myydä, voi oli rahaa.
  • Voi oli Suomen rasvaista kultaa.
  • Tietämättäni olin siis lapsena osunut arkaan paikkaan, kun olisin lähes yhtä mieluusti levittänyt leivän päälle räkää [kuin voita].
  • Voi oli yhtä poliittista kuin rasvaistakin, ja moni poliitikko liukastui siihen.
  • Kekkonen kulki Moskovassa kauppaamassa voita.
  • Politiikassa voi ja tykit ovat vanha pari. Kansakunta ei voi saada molempia. Natsien propagandaministeri Joseph Goebbels sanoi, ettei Saksa kaivannut voita vaan tykkejä. Sellainen vaatimus oli helppo esittää, sillä Hitler ei syönyt voita.
  • Kohta voi oli tappaja. Vuonna 1971 alkoi tohtori Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti, jossa osoitettiin voinsyönnin vaarallisuus: se oli yksi suurimmista sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden syistä.
  • Jossain piilotajunnassaan suomalaiset unelmoivat kaivautumisesta pehmeän, rasvaisen ja liukkaan voin sisään, turvaan. Siellä voisi kiertyä kerälle ja imeä peukaloa.
Aika paksua tekstiä! Paikka paikoin aivan uskomatonta kärjistystä ja provokaatiota. Erään ystäväni mielestä teksti oli kipeää. Lukekaa lisää lehdestä. Onko tämä rasvavuodatus tilaustyö? Keneltä? Miksi? Olen tilastoista huomannut, että voin kulutus on aavistuksen verran noussut. Onko tämä margariinirintaman vastaisku, jolla taas saadaan terveellisen voin kulutuskäyrä laskuun?

Tasapuolisuuden nimissä voitaisiin odottaa Kuukausiliitteessä vastaavaa ilakointia margariinista. Siitä iljettävän keinotekoisesta voinkorvikkeesta, joka minun suussani maistuu pahalta. Olen aina inhonnut margariinia ja varsinkin sen valmistusprosessia missä arvokas kasvirasva tuhotaan lopullisesti. Taitaa olla turha toivo. Margariini on terveysviranomaistemme erityissuojeluksessa.

lauantaina, lokakuuta 27, 2007

Julkkisten sairaudet

*
Iltapäivälehdet koti- ja ulkomailla
tekevät näyttäviä lööppejä julkkisten sairauksista. Juice Leskisellä oli sokeritauti, Nykäsen Matilla on ehkä ADHD, Linda Lampenius on kamppaillut bulimiaa vastaan, Lola on ollut selkäleikkauksessa, Riki Sorsan lauluäänen vei syöpä, Vesa-Matti Loirin kunto rapistuu vähitellen ja Ophrah Winfrey on avannut suunsa ja kertonut kilpirauhasongelmistaan. On draamaa, ripittäytymistä, häpeää, eläytymistä ja elämän arvoja on vaakalaudalla.

Vapaaehtoisesti ja vastenmielisesti omaiset ja ystävät tuovat valaistusta näihin ongelmiin ja sitä on sitten euron hintaan tarjolla koko kansalle. Eikö enää saa edes sairastaa rauhassa?

Onko tästä mitään hyötyä? Auttaako se esimerkiksi kilpirauhaspotilasta, että mediamoguli Oprah Winfrey kertoo kilpirauhasensa toimivan välillä liian laiskasti ja välillä liian vilkkaasti?

Kommentoikaa!

torstaina, lokakuuta 25, 2007

Fibromyalgiaa sairastava menköön punttisaliin

**
Fibromyalgia on oireyhtymä
, jossa tavallisimpina oireina ovat pitkäaikaiset (yli 3 kuukautta jatkuneet), tuki- ja liikuntaelimistön kivut. Oireina esiintyy myös lihasjäykkyyttä, väsymystä ja heikkolaatuista unta. Ei-lääkkeellisistä hoidoista liikunnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän kipua ja lihasjännityksiä sekä parantavan lihasvoimaa. On arvioitu, että oireyhtymästä kärsii 1-2 prosenttia suomalaisista. Sairauden perussyytä ei tunneta. Nykyisin sen kuitenkin otaksutaan liittyvän keskushermoston toimintaan. Diagnoosia laadittaessa tutkitaan kehon 18 fibromyalgiapistettä, joista vähintään 11:n pitää olla aristavia. Diagnoosissa selvitetään myös kivun laaja-alaisuus ja pitkäkestoisuus ja suljetaan pois muiden sairauksien mahdollisuus. Aiemmin lääkäreiden arveluttavan hirtehishuumorin uhriksi joutunut JPK -potilas (JPK = Joka Paikkaa Kipeä) on tällä hetkellä ymmärtääkseni salonkikelpoinen oireyhtymä kaikkien lääkäreiden keskuudessa. Lääkäri Pekka Nykänen on toimittanut internettiin laadukkaan fibromyalgian kirjallisuuskatsauksen.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että fibromyalgiaa sairastavat saattavat hyötyä voimaharjoittelusta. Aiemmin oli epäilty, että voimaharjoittelu saattaisi pahentaa fibromyalgiaan liittyviä lihaskipuja. Sen takia voimaharjoittelua ei juurikaan ole potilaille suositeltu. Pidetään parempana suositella kestävyysliikuntaa.

Jyväskylän yliopistossa on rohkea terveydenhuollon maisteri Heli Valkeinen tomerasti tarttunut härkää sarvista ja pistänyt potilaat kuntosaliin. Voimaharjoittelu kehitti heidän lihasvoimiaan ja vähensi hieman myös sairauteen liittyviä lihaskipuja. Tutkimuksen perusteella hän ei näe estettä fibromyalgikkojen voimaharjoittelulle.

Väittelijä Valkeisen mukaan fibromyalgiaa sairastavien on tärkeää tietää ennen voimaharjoittelun aloittamista, että lihasten kipeytyminen ensimmäisten harjoituskertojen jälkeen on täysin normaalia. Harjoittelun aloittamisesta johtuva kipu on erotettava fibromyalgiaan liittyvästä kivusta. Voimaharjoittelua on annosteltava kullekin yksilöllisesti. On mahdollista, että jokin muu sairaus tai esimerkiksi nivelongelma rajoittaa harjoittelua, Valkeinen huomauttaa.

Väitöstilaisuus on huomenna (26.10.2007) klo 12.00 Seminaarimäki Villa Ranassa (Blomstedtin sali). Väitöskirjan nimi on "Physical fitness, pain and fatigue in postmenopausal women with fibromyalgia: effects of strength training". Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Kaisa Mannerkorpi (Göteborgin yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala.

Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedotus, 25.10.2007

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2007

Kananmunat terveysruokaa

*
Australian sydänliitto, Australian Heart Foundation, merkitsee terveelliseen ruokavalioon kuuluvia tuotteita "Tick"-merkillä. Merkki painetaan Australiassa myös kananmunapakkauksiin osoittamaan, että kananmunat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Tick-merkki kertoo lisäksi, että tuote on terveellisempi vaihtoehto suolan, rasvan ja energiapitoisuuden suhteen. Merkki on käytössä 1 200 tuotteessa.

Suomen Sydänliitto merkitsee terveelliseen ruokavalioon kuuluvia tuotteita Sydänmerkillä. Merkkiä ei Suomessa paineta kananmunapakkauksiin. Miksi ei? En minä vaan tiedä? Onko tämä sitä suomalaista elintarvikepolitiikka?

Syökää kananmunia!

Lähde:
Finfood -lehti 3: 4, 2007

Aspiriini vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin

*
Ystäväni Matti Tolosen sivuilta
löydän mielenkiintoisen uutisen. Aspiriini vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin. Miehillä se ehkäisee sydänkohtauksia, naisilla taas aivohalvausta. Syytä erilaiseen vaikutustapaan ei vielä tiedetä.

Matti tietää, että kalaöljyn EPA-rasvahappo tehostaa aspiriinin suojavaikutusta valtimoiden sisäseinämissä. Mielenkiintoista. Syökää kalaa!

Lähde: Bio-Vita, 22.10.2007

maanantaina, lokakuuta 22, 2007

Kuitupitoinen Sydänmerkki

*
Ota kantaa! Mitä mieltä olet Sydänmerkistä?

Lue myös kriittinen selonteko Sydänmerkistä:

Sydänmerkki - tae paremmasta valinnasta?

Tässä Sydänmerkin asiantuntijaryhmän uusin tiedote:

Suomen Sydänliitto ry on uudistanut
Sydänmerkin myöntämisperusteita. Sydänmerkin myöntämisperusteisiin on lisätty yhdeksi kriteeriksi kuidun määrä. Uudistuksen myötä Sydänmerkki viestii entistä kattavammin ravitsemuksellisesti paremmista valinnoista.

Viljavalmisteissa kuten esimerkiksi leivissä ja puurohiutaleissa on yhdeksi Sydänmerkin myöntämisehdoksi määritelty kuidun vähimmäismäärä. Viljavalmisteiden kriteereihin lisätty kuidun määrä on ollut tähän asti ainoastaan lisäkriteeri.

Uuden kriteerin myötä halutaan kiinnittää huomio myös kuidun saantiin. Kansanterveyslaitoksen Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaisten kuidun saanti on liian vähäistä suositukseen nähden. Miehet saavat päivittäin kuitua noin 22 g ja naiset 18 g, kun suositeltava kuidun saanti on ainakin 25 g päivässä. Viljavalmisteet ovat tärkeimpiä kuidun lähteitä. Esimerkiksi leivästä miehet saavat 55 prosenttia päivittäisestä kuitumäärästään, naiset 44 prosenttia.

Uusi kuitukriteeri koskee viljatuotteista leipiä, näkkileipiä ja aamiaisviljavalmisteita. Näiden tuoteryhmien Sydänmerkki-tuotteissa tulee olla kuitua seuraavasti: leivät ainakin 5 g/100 g, näkkileivät ja hapankorput ainakin 10 g/100 g sekä aamiaisviljavalmisteet ja niihin rinnastettavat puurohiutaleet ja -jauhot ainakin 6 g/100 g. Alusta lähtien kuitu on ollut ehdoton kriteeri pastat ja riisit -tuoteryhmässä, eikä siihen ole tehty muutoksia.

Leipien tuoteryhmässä myöntämisperusteet on tarkistettu myös rasvan määrän suhteen. Jatkossa näissä tuotteissa sallitaan hieman enemmän rasvaa, jos rasva on hyvälaatuista. Leivän sisältämä rasva voi olla peräisin esimerkiksi kasviöljystä, siemenistä ja kaurasta, joka sisältää muita viljalaatuja enemmän rasvaa. Suomalaisten pehmeän rasvan saanti on edelleen liian vähäistä, joten pehmeä rasva vähäsuolaisessa ja kuitupitoisessa leivässä on hyvä pieni lisä. Riittävän pehmeän rasvan saannin turvaamiseksi leipä kannattaa voidella Sydänmerkki-leipärasvalla.

Sydänmerkki-järjestelmään tehdyt muutokset astuivat voimaan lokakuun alussa, minkä jälkeen käyttöoikeus myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät myös kuitukriteerin. Nykyiset Sydänmerkki-tuotteet, joiden kuitupitoisuus alittaa myöntämisperusteen rajan, voivat pitää Sydänmerkin vuoden 2008 loppuun saakka.

Sydänmerkki-tuotteita on jo yli 300! Sydänmerkki elintarvikepakkauksessa kertoo, että tuote on rasvan määrän ja laadun sekä suolan kannalta parempi valinta omassa tuoteryhmässään. Sydänmerkki-tuotteiden määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä niitä on jo 302. Vuonna 2000 käyttöön otetun merkkijärjestelmän vastuutahoina toimivat Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry.

Joulukuussa 2006 TNS Gallupin tekemä tutkimus osoittaa, että aikuisväestöstä 82 prosenttia tuntee Sydänmerkin ja 42 prosenttia on tehnyt ostopäätöksiä merkin perusteella.

Lisätietoja:

projektisuunnittelija Mari Väisänen,
Suomen Sydänliitto ry, mari.vaisanen@sydanliitto.fi,
(09) 7527 5260
www.sydanmerkki.fi

lauantaina, lokakuuta 20, 2007

Lennä Nykäsen Matti!

**
Matti Nykäsestä on tulossa veteraaniurheilija!
Luin houkuttelevan hienoja tietoja siitä miten legendaarinen mäkihyppääjämme Matti Nykänen harjoittelee tällä hetkellä tosissaan, osallistuakseen veteraanien mäkihypyn MM-kisoihin!

Hieno asia! Tsemppiä Matti!

Viisi kertaa viikossa kuuden tai kahdeksan kilometrin hyppelyharjoituslenkille, neuvoi Matti Pulli, kun Matti Nykänen tuli pari viikkoa sitten hänen luokseen ja kertoi valmistautuvansa mäkihypyn veteraanien maailmanmestaruuskisoihin.

Lue lisää esimerkiksi Iltalehdestä.

Luentovalmisteluja

#
Huomenna menen tuttuun paikkaan luennoimaan
, eli juttelemaan ravinnosta ja liikunnasta kilpirauhaspotilaille. Te jotka ette pääse luentoa seuraamaan (ei avoin yleisölle), voitte saada maistaa alkujuontoani. Luentoni on aikaisin aamulla ja vajaatoiminnasta kärsivät ihmiset pitää herättää kuuntelemaan luentoa.

Hyvää huomenta! Onks' hyvä meininki? Tietoa olette saaneet tarpeeksi näillä kuntoutuspäivillä toivon mukaan. Minut on hetken mielijohteesta kutsuttu tänne aikaisin aamulla puhumaan ravinnosta ja liikunnasta. Aloitellaan sitten.

Kuulkaas, välillä tulee vastaan aika kummallisia tutkimuksia. Toissapäivänä (19.10.2007) brittiläisen East Anglian yliopiston tiedote kiinnitti huomioni: Kiroilu työpaikalla vähentää stressiä! Asiaa oli oikein tutkittu.

Tällaiseen tutkimukseen osallistui sata henkeä Britanniasta ja Yhdysvalloista. Eiks´ niillä tutkijoilla jumankekka ole parempaa tekemistä?

Kiroilu töissä tekee vitun hyvää paitsi työntekijöille myös pomoille, julistetaan tiedotteessa. Joku saamarin professori Yehuda Baruch kehtaa näin sanoa: Ärräpäiden päästäminen työpaikalla vähentää stressiä, luo joukkuehenkeä, vahvistaa keskinäisiä suhteita ja tuo helpotusta turhautumiseen. Haista vittu!

Tutkimus toteaa edelleen, että kiroilun kieltäminen työpaikoilla ei välttämättä ole hyväksi motivaatiolle ja moraalille. Kaikkea siitä saakeli vieköön löytää netistä!

Joku paska kallonkutistaja tarvittiin tähänkin analyysiin: Työntekijät kiroilevat tavan takaa, mutta eivät välttämättä negatiivisessa, loukkaavassa tarkoituksessa. Fuck! Professorin mukaan naiset kiroilevat paljon luultua enemmän, etenkin keskenään. No joo, puhuuhan ne naiset muutenkin enemmän kuin miehet. Ja siihen vitun kieroon tapaansa vielä supisevat keskenään.

Työnjohdolle on tärkeää ymmärtää milloin kiroilu on hyväksyttävää, milloin loukkaavaa. Räävitön ja negatiivishenkinen kiroilu kun puolestaan aiheuttaa stressiä. Voi holy motherfucker sentään mitä sontaa. Hyppää kaivoon! Haaste onkin, missä kohdassa työnjohdon olisi syytä sulkea korvansa kiroilulta, ja milloin taas puuttua siihen.

Voi hitto kun teki hyvää avautua! Työpaikalla.

Lähde: Verkkouutiset, 19.10.2007

perjantaina, lokakuuta 19, 2007

Liian kovilla kierroksilla käyvä kilpirauhanen on terveysriski

**
Lääketieteen lisensiaatti Saara Metso
väittelee tänään (19.10.2007) tohtoriksi Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Aihe on tärkeä - kilpirauhasen liikatoiminnasta aiheutuvat terveysriskit. Erityisesti riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on korkea. Ohessa Tampereen yliopiston tekemä yhteenveto väitöskirjasta:

KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINTA LISÄÄ RISKIÄ SAIRASTUA JA KUOLLA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIIN

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavat potilaat sairastuvat ja kuolevat sydän- ja verisuonisairauksiin useammin kuin muu väestö vielä vuosia kilpirauhasen liikatoiminnan hoidon jälkeen. Etenkin riski sairastua ja kuolla aivoverenkiertohäiriöön on lisääntynyt. Tehokas kilpirauhasen liikatoiminnan hoito vähentää sairaalaan joutumisen ja kuoleman riskiä. Toisaalta yleisesti käytössä oleva radiojodihoito lisää riskiä sairastua ja kuolla syöpään.

Kilpirauhasen liikatoiminta on varsin yleinen sairaus: 2-3 henkilöä sadasta sairastuu kilpirauhasen liikatoimintaan. Niin lääkärit kuin potilaatkin ovat pitäneet hoidettua kilpirauhasen liikatoimintaa hyvänlaatuisena sairautena. Vaikka hoitamattoman kilpirauhasen liikatoiminnan on tiedetty aiheuttavan rytmihäiriöitä ja altistavan aivoverenkiertosairauksille, riskin on ajateltu katoavan tehokkaalla hoidolla.

Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa pitkäaikaisella lääkehoidolla, leikkauksella tai radioaktiivisella jodilla. Radiojodihoitoa käytetään yleisimmin, koska se on tehokkain ja yksinkertaisin hoitomuoto. Kilpirauhasen liikatoiminnan ja sen hoitojen vaikutuksista elämän ennusteeseen on hyvin vähän aiempaa tietoa. Tampereen yliopistollisen sairaalan lääkärit ovat tallettaneet kaikkien kilpirauhasen liikatoimintaan radiojodihoidon saaneiden potilaiden tiedot vuodesta 1965 tietokonepohjaiseen rekisteriin. Tämän ainutlaatuisen rekisterin yhdistäminen Suomessa ylläpidettyihin korkealaatuisiin kuolinsyy-, syöpä- ja sairaalahoitorekistereihin antoi luotettavaa tietoa kilpirauhasen liikatoiminnan sairastaneiden potilaiden pitkäaikaisennusteesta.

Tutkimuksessa verrattiin 2793 kilpirauhasen liikatoimintaan radiojodihoidon saaneen potilaan ennustetta 2793 ikä- ja sukupuolivakioidun verrokin ennusteeseen. Potilailla oli 12% suurempi kokonaiskuolleisuus kuin verrokeilla, mikä selittyi kuolleisuudella sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään. Potilailla oli 12% suurempi riski joutua sairaalaan sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi ja 25% suurempi riski sairastua syöpään kuin verrokeilla. Tutkimuksen perusteella ei voida erottaa, johtuuko lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus kilpirauhasen liikatoiminnasta vai siihen annetusta hoidosta. On kuitenkin todennäköistä, että kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa elinikäisen riskin sydän- ja verisuonisairauksille ja riskiä voidaan pienentää hoitamalla kilpirauhasen liikatoiminta tehokkaasti. Tehokkain ja yksinkertaisin hoito eli radioaktiivinen jodi näyttää kuitenkin hiukan lisäävän potilaiden syöpäriskiä. Kymmenen vuoden seurannassa sadasta radiojodihoidon saaneesta potilaasta 12 sairastui syöpään, kun verrokeilla vastaava luku oli 9-10.

Tutkimuksen perusteella suositellaan, että kilpirauhasen liikatoiminnan sairastaneet potilaat kävisivät vuosittain lääkärin tarkastuksessa, jonka tavoitteena on kilpirauhasen toiminnan häiriöiden varhainen toteaminen ja hoito, sekä aivoverenkiertosairauksien ja rytmihäiriöiden ehkäisy. Lisäksi potilaiden on tärkeää kiinnittää huomiota elintapoihin ja osallistua Suomessa saatavilla oleviin yleisiin syöpäseulontoihin.

Lähde: Tampereen yliopiston tiedotus, 19.10.2007

Väitöskirjan voi lukea tästä (PDF-tiedosto) tai tilata Granumista (Tampereen yliopiston kirjakauppa)

Katoaako sinulta luu?

***
Huomenna, jos Jumala suo, vietetään Maailman Osteoporoosipäivää.

Kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta
katoaa luuta sitä vauhtia, että se johtaa luun murtumiin. Suomen Osteoporoosiliitto ry on äskettäin julkaissut uudistetun osteoporoosin (luukato) ja osteoporoosimurtumien riskitekijäkartoituksen. Kartoitus pohjautuu viimeisimpään tieteelliseen näyttöön ja siinä on ihan uusi näkökulma ongelmaan:

Riskitekijät on ryhmitelty kolmeen ryhmään:
  • yleiset ja elämäntapoihin liittyvät riskitekijät
  • erityiset riskitekijät
  • luun kuntoa mittaavat tekijät
Elämäntapoihin liittyville riskitekijöille on tyypillistä se, että niihin voi jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan. Erityiset riskitekijät ja mm. käytetyt lääkitykset riittävät jo yksinään lisäämään osteoporoosimurtumien riskiä. Nämä riskitekijät on merkitty kartoituksessa tähdellä. Luun kuntoa mittaavia tekijöitä on tehostettu sellaisilla kysymyksillä joissa arvioidaan jo suoraan luukadon suuruutta ja murtumavaaraa.

Osteoporoosiliiton mukaan jokaisen nelikymppisen pitäisi itse kiinnittää huomiota riskeihin ja täyttää riskitekijäkartoitus. Kartoituksessa saadun tuloksen pohjalta on sitten helpompi pyytää lääkäriä tarkemmin arvioimaan osteoporoosin ja osteoporoosimurtuman vaaran suuruus. Jos yleisiä riskitekijöitä on useita tai esiintyy yksikin erityinen merkitty riskitekijä tai sairaus, suositellaan keskustelua heti seuraavalla käynnillä mahdollisesta osteoporoosi- ja osteoporoosimurtumariskistä hoitavan lääkärin kanssa.

Lääkäri ottaa luukadon hoidossa todennäköisesti esille liikkumattomuuden ongelman, D-vitamiinin puutteen ja kalsiumin saannissa esiintyvät mahdolliset puutteet. Hoitamattomana luukato altistaa kaatumisille ja murtumille. Tutkimusten mukaan jopa 70 prosentilla kasvuikäisistä ja 50 prosentilla keski-ikäisistä veren D-vitamiinipitoisuus jää suositusarvojen alapuolelle. Lähes 80 prosenttia ravinnon kalsiumista saadaan maitovalmisteista. Ellet voi käyttää maitovalmisteita, kalsiumin saanti on turvattava kalsiumvalmisteilla. Auringosta saamme vain kesäkuukausina riittävästi D-vitamiinia, joten ravinnosta saatavalla vitamiinilla on keskeinen osa. Syö runsaasti tuoretta kalaa ja noudata lääkärin ohjeita hänen mahdollisesti suositellessa D-vitamiinilisää sinulle.

Lue lisää tästä:
http://www.osteoporoosiliitto.fi/
http://www.rakasluuranko.fi/

keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007

Päivän terveyspoliittinen propaganda-annos

*
Alun perin kirjoitettu 13.10.2007, täydennystekstiä ilmestynyt 17.10.2007. Tätä kirjoitusta on kommentoitu hyvin vilkkaasti.
KIITOS! Kokosin liudan terveysväittämiä, joihin itse otin kantaa. Tulilinjalle joutuivat mm. suositukset perunan syömisestä ja hiilihydraattien suosimisesta sekä instituutioina Kansanterveyslaitos ja elintarviketeollisuus. Kehotin syömään perunaa korkeintaan joka toinen päivä, käyttämään viljavalmisteita harkiten ja nauttimaan täysrasvaisia maitotuotteita kohtuullisesti. Lisäksi suosittelin syömään kalaa, lihaa ja vihanneksia usein sekä monipuolisesti. Margariinin sijaan tuli syödä voita. Kiitosta annoin Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskalle siitä, että Pohjois-Karjala -projektissa suomalaiset opetettiin syömään vihanneksia. Vilkkaassa keskustelussa minua ja muitakin yritetään vakuuttaa rasvadieetin eduista. Tähän en kuitenkaan taivu. Keskustelussa nousee esille myös virallisten ravitsemussuositusten sopivuus diabeetikoille ja hiilihydraattipitoisen ruokavalion merkitys urheilijan suorituskyvyn kannalta. Lisäksi useat kirjoittajat moittivat, että virallisissa ravitsemussuosituksissa sivuutetaan yksilölliset vaihtelut aineenvaihdunnassa. Kritiikkiä saan anonyymiltä kirjoittajalta, joka ei olisi valmis hyväksymään hiilihydraattien demonisointia. Saan oivallisen hienon muistutuksen siitä, että rasvaisen ruoan, vyötärölihavuuden ja sydänsairauksien välillä on yhteys. Kiitän keskusteluun oman arvokkaan panoksensa antaneita! Keskustelu jatkukoon!

Tarkoituksenhakuinen ja vääristelevä terveyspolitiikka
on vahingollista. Eihän sellaista Suomessa harrasteta, eihän?

Heitän ilmaan muutamia terveysväitteitä (omia ja lainattuja), joiden edessä tällainen tavallinen bisneskytköksistä vapaa ravintovalmentaja ihmettelee asummeko Suomessa vai Naurusaarilla? Itkuvirsien veisaamisen voi aloittaa näistä epäkohdista:

1) Sairaaloiden tietojärjestelmät ovat tavattoman huonoja ja uhkaavat viedä potilasturvallisuutemme Pohjois-Korean tasolle. Lääkäri Armi Paini on syystä huolestunut: Sairaanhoitopiirien tiedotuslehtiä kustannetaan julkisilla verorahoilla. Yrityskuvalehdissä tuskin pyritään objektiivisuuteen, vaan yrityksestä pyritään antamaan mahdollisimman myönteinen kuva julkisuuteen. Kun yhteisillä varoilla painettava lehdykkä kertoo asiat "hyvin myönteisessä hengessä" yrityslehden tyyliin, niin alkavat Arminkin kulmakarvat kohota. Journalismi alkaa muistuttaa pohjois-korealaista tasoa uskottavuudessaan. Tietojärjestelmät ovat huipputasoa, jotain sivulauseessa ohimennen mainittuja pikkuongelmia on, ja kuulemma terveydenhuoltoteknologian kärkituote Mirandakin on tehty lääkäreitä varten. Kuitenkaan kukaan karvahattutyöntekijöistä ei näitä juttuja usko ja ruokapöydässä niille hekotellaan. Jos tämä julkisen sektorin tiedotuspoliittinen hehkutus jatkuu tällä linjalla, niin mitä saammekaan lukea jatkossa? Miranda on Jumalan inspiroima, Bill Gatesin koodaama ja Paavo Väyrysen pilotoima? Sopimus ohjelmiston hankinnasta NASAn sukkuloihin on allekirjoitusta vailla?

2) Rasva ei ole paha terveyshaitta, pahimmin liikkumattomien suomalaisten terveyttä nakertaa tällä hetkellä ravintoaine nimeltään hiilihydraatti. Lääkäri Pekka Nykänen sanoo: Suomessa ylipaino ja keskivartalolihavuus johtuvat liiallisesta hiilihydraattien käytöstä. Rasvaisimmat valheet kertoo elintarviketeollisuus koska se on täysin riippuvainen elintarvikkeiden jalostamisessa siellä tuotantolinjalla siitä, että se saa lisätä ruokaamme sokeria, elintarvikevärejä ja muita lisäaineita. Kansanterveyslaitoksen rooliksi on jäänyt ummistaa silmänsä tältä valtavalta terveyskatastrofilta, sillä vuosikymmenien aikana on lyöty lukkoon terveyspolitiikka, joka sallii rasvojen demonisoinnin ja hiilihydraattien palvonnan.

3) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset sallivat liikkumattomien suomalaisten jatkaa epäterveellisellä linjauksella. Jos Kansanterveyslaitoksella olisi aitoa halua vaikuttaa suomalaisten terveyteen (eikä tehdä elintarvikepolitiikkaa), se muuttaisi oitis ravitsemussuositukset terveellisemmiksi. Kutsuttakoon minua nyt sitten vaikkapa "takin kääntäjäksi", mutta ainakin olen olennaisilta osiltaan eri mieltä ravitsemusneuvottelukunnan kanssa. Tämä erimielisyys ei ole syntynyt hetken mielijohteesta vaan uusimpien tieteellisten tutkimustöiden lukemisen kautta, ihmisten arkisen elämän seuraamisesta, ruokapäiväkirjojen analysoinnin ja siinä nähtyjen painonhallinnan vaikeuksien sekä epäterveellisyyteen johtavien valintojen myötä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksilla ei pysy terveenä kuin runsaasti liikuntaa harrastava huippu-urheilija. Mikä suosituksissa on pielessä? Ei suinkaan kaikki ole pielessä, mutta olennaisia virheitä on nähdäkseni useita. Tässä puhuu bisneskytköksistä vapaa ääni, joka heijastelee uusimpia tutkimustuloksia:

a) Viljavalmisteita runsaasti (tämä on uusimman tutkimusnäytön valossa epäviisas suositus, sillä liikkumattomalla ihmisellä hiilihydraattivarastot ovat lähes jatkuvasti täynnä ja niillä ylimääräisillä leipäpaloilla on taipumusta siirtyä siihen Michelin-renkaaseen vyötäröllä. Parempi olisi sanoa Viljavalmisteita harkiten. Runsaasti viljavalmisteita voi syödä vain paljon liikuntaa harrastava ihminen. Ne paljon ylistetyt kuidut voi saada pähkinöistä ja hedelmistä. Ei siihen leipää tarvita välttämättä niin paljon kuin suositellaan.)

b) maitovalmisteita sopivasti (mikäli tämä tarkoittaa täysrasvaisten maitovalmisteiden kohtuukäyttöä, silloin tämä suositus on oikein mitoitettu. Pahoin pelkään, että tässä maitovalmisteilla tarkoitetaan sitä elintarviketeollisuuden riemuvoittona pidettyä rasvattomien maitovalmisteiden invaasiota. Koko Suomi on täytetty rasvattomilla tuotteilla. Eihän ruokakaupasta enää tahdo muuta löytyäkään kuin rasvattomia maitotuotteita. Suosittelen täysrasvaisten maitotuotteiden nauttimista kohtuullisia määriä. Säästäkää huippu-urheilijoille nuo rasvattomat maitovalmisteet!)

c) perunaa monipuolisesti (tämä on vakava virhe. Keitettyä perunaa voi syödä silloin tällöin, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan joka päivä ja missään nimessä perunaa ei kannata syödä monipuolisesti: pelkkä keitetty peruna saa luvan riittää esimerkiksi joka toinen päivä, sillä esimerkiksi kasvirasvassa friteeratut ranskanperunat ovat mahdottoman epäterveellisiä)

d) kasviksista, marjoista ja hedelmistä väriä ja vaihtelua (tässä suositukset ovat turhan kainostelevia. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään runsaasti ja säännöllisesti. Pääjohtaja Pekka Puskan suurena saavutuksena Pohjois-Karjala -projektissa on pidettävä sitä seikkaa, että hän opetti suomalaiset syömään vihanneksia!)

e) kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena (suurena ihmeenä on pidettävä sitä seikkaa, että löytyy yksi ruoka-aine, joka kerää kaikkien ravitsemusvalistajien sympatiat puoleensa: se on kala. Siinä on rasva ja proteiini oikeassa muodossa. Lihassa luonnostaan olevaa rasvaa pitää oppia syömään, se on itse asiassa terveellistä sekin! Suosituksen pitäisikin kuulua näin: kalaa usein ja lihaa monipuolisista lähteistä)

f) rasvoja niukasti (tämä viesti vie harhaan. Ihmisen pitää syödä rasvoja monipuolisesti, kohtuullisesti ja rasvan luontaisia lähteitä suosien. Margariini vaihdetaan voihin, rasvaton liha vaihdetaan luomuporsaan kyljyksiin ja ruoka paistetaan voissa eikä missään nimessä margariinissa)

g) sokereita säästeliäästi (aivan oikein! Sokeria nautitaan todellakin säästeliäästi. Sokeri on turhan suuri aineenvaihdunnallinen rasite)

4) Elintarviketeollisuus tyydyttää nälkämme, mutta ryöstää meiltä mahdollisuuden ruokailla terveellisesti. Vain perinteisen kotona valmistetun ruoan lisääntynyt käyttö voi pelastaa Suomen terveyskatastrofilta. Lääkäri Antti Heikkilä sanoo osuvasti: Lääke- ja ruokateollisuus on median suurin rahoittaja. Siksi media julkaisee vain uutisia jotka tukevat rahoittajiensa etuja. Vaihtoehtoisia hoitoja väheksytään vaikka usein ne ovat virallisia hoitoja tehokkaampia ja turvallisimpia. Samaten meidät on saatu uskomaan valmisruokateollisuuden etuihin perinteiseen ruokaan verrattuna.

Lihavuus on osa nykyaikasta elämäämme?

**
Uutistoimisto Reuters välittää tänään (17.10.2007) maailmalle
aika mielenkiintoisen uutisen: Lihavuus ei olekaan lihavan itsensä ongelma. Koko ajan lisääntyvää lihavuusepidemiaa ei voi yksistään selittää sillä tavalla, että ihmiset elävät epäterveellisesti.

Brittitutkijat ovat kahden vuoden aikana pohtineet tätä asiaa oikein urakalla. Noin 250 tutkijaa ja ravintoasiantuntijaa on brittiläisen terveyslaitoksen ns. Foresight -ohjelmassa päässyt loppuraportin tekoon.

Tutkijoiden mukaan lihavuudesta ei ole yksittäinen ihminen vastuussa, vaan lihavuus on seurausta yhteiskunnan muutoksesta. Energiapitoista ruokaa on yllin kyllin tarjolla ja se on lisäksi varsin edullista. Koneet tekevät ne työt joihin ennen tarvittiin meidän lihastyötämme, modernit kulkuvälineet vievät meidät kätevästi paikasta toiseen ja sitten me istumme niin tavattoman paljon paikallamme.

Tutkimusta johtanut Sir David King, haluaa kerta kaikkiaan romuttaa myytin, että lihava ihminen on laiska ja rakastaa liiaksi ruokaa ja liikkumatonta elämää. Tämän myytin murskaamiseksi on nyt koostettu vakuuttava tutkimusaineisto.

Sir David King pitää yksilön vastuuta huomattavana, mutta koko lihavuusepidemia on liian monimutkainen kaatuakseen kokonaan yksittäisen henkilön kannettavaksi. Tutkimuksen löydökset ovat pistäneet sellaisen hälytyskellon soimaan, josta syystä voidaan odottaa realistisia toimenpiteitä lihavuuden torjumiseksi.

Lihavuusepidemian torjumiseen ja peruutusvaihteen saamiseksi päälle menee tutkijoiden mukaan vähintään 30 vuotta. Tänä aikana nähdään muutoksia , jotka tähtäävät hyötyliikunnan voimakkaaseen lisääntymiseen. Kansalaisia opastetaan kädestä pitäen liikkumaan enemmän ja siirtymään terveellisempien ravintolähteiden äärelle.

Veteraaniurheilija tervehtii tomeria brittitutkijoita ilolla. Liikkumattomuuteen houkutteleva elämäntapamme on tullut tiensä päähän. Mitä enemmän liikumme omakohtaisesti ja tarkkailemme mitä pistämme suuhumme, sitä vähemmän meillä on huolta lihavuusepidemiasta jatkossa.

Lähde: Reuters Health, "Obesity a result of modern life", 17.10.2007

Mediuutiset yllättää jälleen!

###
Käykää lukemassa
Mediuutisten heikoimman toimittajan Juha-Pekka Honkasen juttu: "Kasvikset olivat yleisin ruokamyrkytysten syy viime vuonna"

Kasvikset olivat yleisin syypää ruokamyrkytysepidemioihin viime vuonna. Ne ohittivat Elintarviketurvallisuusviraston mukaan ensimmäistä kertaa lihan ja lihatuotteet merkittävimpänä ruokamyrkytysepidemioiden syynä. Kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin kirjattiin viime vuonna 46 elintarvike- ja vesivälitteistä epidemiaa. Niissä sairastui yhteensä 1 800 henkilöä. Kasvikset aiheuttivat myös kaksi vuoden suurinta epidemiaa. Noroviruksella saastuneista tuorevihanneksista tehdyt salaatit johtivat yli 400 henkilön sairastumiseen. Yli talven varastoitu porkkana aiheutti kaksi Yersinia pseudotuberculosis -epidemiaa. Niistä laajemmassa yli 400 oppilasta ja opettajaa sairastuvat kouluruokailussa. Yleisimmät ruokamyrkytysepidemioiden syyt ovat keittiötyöntekijöiden huono käsihygienia ja saastuneet raaka-aineet.

Potkikaa hemmettiin tuo Juha-Pekka Honkanen tuolta Mediuutisten toimituksesta! Hän tekee enemmän vahinkoa terveyskirjoituksillaan kuin on tarpeen. Tämä hänen epätasaisuutensa alkaa jo olla rasite meille terveysvalistajille.

"Kasvikset olivat yleisin ruokamyrkytysten syy viime vuonna" on toimittaja Honkaselle tyypillinen harhauttava viesti. Kaikki muut tiedottajat ilahduttavat lukijoitaan toteamuksella: Ruokamyrkytysepidemiat vähenivät viime vuoden aikana (esimerkiksi Finfood ja Kansanterveyslaitos).

Toimittaja Honkanen on ennenkin sekoillut:

Dieetti kuin dieetti - sydän reistailee samalla tavalla

Leipäviikko

**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti! Tutustu sinäkin "Terveemmän Jussin" ihmiskokeeseen. Hän on vaihtanut margariinin meijerivoihin. Saarivaltion Villelle on annettu lupa käyttää voin ja kasviöljyn sekoitusta.

Nyt on meneillään leipäviikko
. Kansallista Leipäviikkoa vietetään 15.–21.10.2007 ja kansainvälistä Leipäpäivää 16.10.2007. Leipä on perinteisesti kuulunut suomalaiseen ruokavalioon. Leipää on helppo ylistää, sillä leipä on hyvää ja ravitsevaa. Tässä joitakin vinkkejä miten voitte leipäviikkoa viettää:

1) Käy siellä lähileipomossa ja osta sieltä jotain sellaista leipää jota et aiemmin ole kokeillut. Ajellessani eilen Sotkamosta kotiin pysähdyin useita kertoja taukopaikoille ja pyysin saada maistaa paikkakunnalle tyypillistä leipää. Ihana makujen matka!

2) Tutustu vaikkapa kirjastossa leivän historiaan. Voi olla hieno kokemus elää hetki yhdessä sen elintarvikkeen kanssa, joka niin keskeisesti liittyy suomalaisuuteen.

3) Painonhallintaan leipä ei kovin hyvin sovi. Leipä ei pidä nälkää ja saattaa tarpeettoman paljon edistää insuliinintuotantoa. Syö kohtuullisia määriä leipää jos sinulla on taipumusta kerätä ylimääräisiä kiloja. Pistä niiden harvojen nautintohetkien aikana leipäpalojesi päälle reilusti voita.

4) Käykää Bagelsuon yläkoulussa (korppu.fi). Siellä on paljon hauskaa tarjolla leivästä!

Kauhistuttava karhutarina ja sen pohdintaa

*
Viime päivinä olemme
saaneet sanomalehdissä lukea miten raivostunut karhu raapi ja puri metsästäjän ja tämän kaverin sairaalakuntoon Ruotsissa Jämtlannin Lillhärjedalissa. Viikko tätä ennen karhu oli tappanut metsästäjän Valsjöbyssä.

Karhukanta Ruotsissa on kasvanut nopeasti ja Ruotsissa on nyt noin 2 500 karhua. Ruotsissa puhutaankin nyt hyvin paljon tästä tapauksesta ja pohditaan sitä onko metsissä turvallista liikkua.

Mielenkiintoisen lisän tuo keskusteluun ruotsalainen karhujen asiantuntija, joka epäilee yhdeksi syyksi karhujen harvinaisen aggressiiviseen käytökseen, metsämarjojen epätavallisen huonoa satoa paikka paikoin. Kun karhu valmistautuu asettumaan talviteloille, se syö erittäin runsaasti hiilihydraatteja marjojen ja kasvisten muodossa. Näin se kerää talviunen varalle sitä tarpeellista rasvakerrosta. Pelkällä liharavinnolla karhu ei tule lihavaksi.

Ovatko karhut riippuvaisia sokerista, kysyy tunnettu virallista ravitsemusnäkemystä edustava ravintovalmentaja Katarina Holm-Johansson Ruotsista.

perjantaina, lokakuuta 12, 2007

Sisar hento valkoinen

*
Sairaanhoitajien (TEHY-läisten) uhatessa ryhtyä
historiallisen tiukkaan työtaisteluun saavuttaakseen heille kuuluvan palkankorotuksen, keskustelujen laineet lyövät korkealle. Tässä joitakin poimintoja myrskyn silmään ajautuneesta hennosta valkoisesta sisaresta ja siitä mitä hänestä ajatellaan:

Myös sairaanhoitajien työtä tulisi arvostaa, ja arvostuksen tulisi näkyä palkoissa. Mutta siinä missä lääkäreitä tuettiin puolen vuoden mittaisessa työtaistelussa 2001, alkaa media nyt kääntyä "sisar hento valkoista" vastaan. Sairaanhoitaja pelastaa kuitenkin henkiä siinä missä lääkärikin. (Savon Sanomat, 12.10.2007)

Tehyn lakko käynnistyy monessa mielessä onnettomien tähtien alla. Kansalaisten sympatia sairaanhoitajia kohtaan saattaa kadota vauhdilla, kun he vertaavat omia korotuksiaan tehyläisten vaatimiin ja tyrmistyvät. Lakko ei tule päättymään hyvin ja olisi viisaampaa, jos Tehy pyörtäisi päätöksensä. Mutta näin tuskin käy. (Maaseudun Tulevaisuus, 12.10.2007)

Ihmettelen myös lääkäreiden vetäytymistä asiasta. He viime lakolla saivat suuret korotukset, mutta eivät silloinkaan eivätkä nytkään ole edes vihjaisseet olevansa sairaanhoitajien puolella. Ja rahaa on. Se vain pitää jakaa oikeudenmukaisemmin. On patoutunut kymmenien vuosien vaatimattomat korotukset jotka voitaisiin nyt hoitaa kuntoon. Olen valmis maksamaan oman osuuteni heidän palkankorotuksistaan veroäyrin muodossa, jos se todella menee heille eikä tierumpuihin ympäri maata. (Talouselämä -lehden keskustelupalsta, 12.10.2007)

Jos lakko ja massairtisanoutumiset toteutuvat, se merkitsee julkisen terveydenhuollon asemien heikkenemistä yksityisen puolen korjatessa hyödyn. Haluavatko hoitajat myötävaikuttaa tällaiseen kehitykseen? (Helsingin Sanomat -lehden keskustelupalsta, 12.10.2007)

Kananmunaus

**
Tarkoitushakuisella elintarvikepolitiikalla
voidaan saada paljon tuhoa aikaiseksi. Niin kuin esimerkiksi tämän kananmunan suhteen. Suomen Sydänliitto on ehkä ainoa jäljellä oleva kananmunavihan linnake Suomessa: Sydänliiton suositus on enintään kaksi kananmunaa viikossa sellaisenaan.

Uskokaa nyt hyvät ihmiset, että kananmuna päivässä on parasta mitä voit tehdä terveytesi eteen! Tänään vietetään kansainvälistä kananmunan päivää. Minä ainakin ajattelin syödä muutaman ylimääräisen kananmunan.

Tietoa Finfoodin sivuilta:

Kansainvälisen kananmunan päivän tarkoituksena on kertoa, että kananmuna on hyvä, edullinen ja terveellinen elintarvike, joka sopii jokaiseen ruokapöytään maanosasta ja maasta riippumatta. Joka maassa on oma tapa nauttia kananmunia: Suomessa ne syödään munavoina karjalanpiirakoiden kanssa, Ranskassa paistetaan suuria ohukaisia ja Espanjassa munakkaita. Meksikossa häränsilmäkananmunia nautitaan tulisen tomaattikastikkeen kanssa aamiaiseksi kun taas Japanissa munakas taiteillaan riisin kanssa sushiksi. Vaikka kananmuna on ainoa eläinperäinen elintarvike, jota syödään maasta ja kulttuurista riippumatta joka puolella maapalloa, sen kulutuksessa ja tuotannossa on mielenkiintoisia eroja maittain ja maanosittain.

Euroopassa vähiten kananmunia kulutetaan Suomessa ja Kreikassa, eniten Unkarissa, Tanskassa ja Ranskassa. Erot ovat isoja, sillä Suomessa kulutetaan reilu 150 munaa henkeä kohti vuodessa, Unkarissa taas puolet enemmän eli noin 300 munaa henkeä kohti vuodessa. Unkarilaisten kulutus ei kuitenkaan vedä vertoja maailman suurimmalle kananmunamaalle Meksikolle, jossa kulutetaan vuosittain yli 350 kananmunaa henkeä kohti. Hyvänä kakkosena Meksikon jälkeen on Japani. Kulutuserot selittyvät pääosin ruokakulttuurisilla seikoilla, sillä Meksikossa, Japanissa ja esimerkiksi Ranskassa kananmunia kulutetaan sekä aamupalalla että lämpimissä ruuissa.

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Kiitos vierailustasi vaatimattomilla sivuillani!

*
En voi kuin ihmetellä
porukan intoa vierailla näillä sivuillani. Tässä viimeisin laskurin näyttämä tilastotieto:

Veteraaniurheilija

-- Site Summary ---

Visits

Total ....................... 81,149
Average per Day ................ 982
Average Visit Length .......... 2:33
This Week .................... 6,875

Page Views

Total ....................... 138,726
Average per Day ................ 1673
Average per Visit .............. 1.7
This Week .................... 10,309

Nöyrä kiitos!

Luotettavaa terveystietoa internetissä

**
Internetistä löytää valtavasti terveystietoa
. Aina tietoon ei voi luottaa. Tässä esitellään varsin luotettava terveystiedon sivusto, joka lisäksi on erittäin suosittu.

Erään tutkimuksen mukaan suomalaisista internetin käyttäjistä 62 % etsii terveystietoa internetistä. Huomattavan paljon helpommaksi terveystiedon etsiminen voidaan tehdä siirtymällä Terveyskirjasto.fi -nimisen sivuston vakiokäyttäjäksi. Suurin osa käyttäjistä kokee terveyskirjaston käytön helpoksi. Terveyskirjastosta tieto löytyy paremmin kuin monesta muusta paikasta internetissä. Monet kirjaston asiakkaista kokevat hyödyksi myös sen, että Terveyskirjasto neuvoo milloin itsehoito riittää ja milloin on tarve mennä lääkäriin.

Terveyskirjasto -sivuston suosio on vankka. Joka päivä avataan 60 000 – 70 000 artikkelia, vuodessa tämä tekee yhteensä yli 20 miljoonaa lukukertaa. Toukokuussa 2007 toteutettiin Terveyskirjaston käyttäjäkysely. Sen mukaan 95 % kyselyyn vastanneista koki kirjaston käytön vähintäänkin helpoksi. Kirjastossa vierailleista 40 % koki löytäneensä etsimänsä tiedon erittäin hyvin ja vain 5 % ei löytänyt etsimäänsä tietoa. Terveyskirjaston käyttäjistä 22 % koki kirjaston tietojen vähentäneen merkittävästi heidän tarvettaan ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

"Terveyskirjasto auttaa asiakkaita itsehoidossa antamalla luotettavan tiedon hetkellä jolloin sitä kipeimmin tarvitaan. Monet lääkäriin menoa harkitsevat kokevat hyödyksi sen, että Terveyskirjasto neuvoo myös milloin on tarve mennä lääkäriin. Tieto ohjaa asiakkaan omaa toimintaa ja tarpeettomat yhteydenotot terveyskeskuksiin vähenevät. Hoitoon ei ainakaan tietämättömyyttään tarvitse heti hakeutua vaan asiakas saa Terveyskirjastosta tukea arvioidakseen oman hoitonsa kiireellisyyttä. Joskus riittävän ajoissa toteutuva hoito voi pelastaa hengen", Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen sanoo.

Terveyskirjaston kivijalkana toimii jatkuvasti päivittyvä tietokanta: Lääkärikirja Duodecim. Kirjaston artikkeleihin lisätään päivitysten yhteydessä osioita sairauksien ennaltaehkäisystä sekä entistä tarkempia kuvauksia milloin hoitoon kannattaa hakeutua. Tavoitteena on kehittää jatkuvasti päivittyvä ja kattava lääketieteellinen tietokantapalvelu. Lääkäreiden käyttämässä tietokannassa on yhteys vastaavaan Terveyskirjaston artikkeliin, jossa on sama viesti jo valmiiksi potilaalle ymmärrettävässä muodossa. Tieto voidaan tarvittaessa tulostaa asiakkaalle vastaanotolla kotihoidon tueksi.

Tiedon luotettavuus ja ymmärrettävyys on tärkeintä. TNS Radar Oy:n tutkimuksen mukaan miehistä 47 % ja naisista 33 % kokevat luotettavan ja riippumattoman tiedon löytämisen Internetistä vaikeaksi. Naiset hakevat ensimmäiseksi tietoa internetistä kun taas miehet luottavat enemmän lääkäriin. Yli puolet (52 %) on etsinyt tietoa oman kotikuntansa terveyssivustoilta. Myös hakukoneita käytetään paljon, 40 % vastaajista hakee tiedon mieluiten Googlella tai muulla hakukoneella.

Sitralta saimme hienon lahjan tälle vuodelle: Terveyskirjaston sisällön kaikkien kansalaisten käyttöön vuoden 2007 loppuun saakka. Sitran Terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi kertoo, että Terveyskirjaston käyttö on osoittautunut hyödylliseksi ja itsehoidolle on todellista kysyntää. Konkreettinen työkalu antaa mahdollisuuden luotettavan tiedon myötä ottaa aidosti ja aktiivisesti vastuuta omasta terveydestään. Sitrassa ollaan vakuuttuneita, että kansalaisille on annettava kaikki mahdollinen apu ja tuki näissä asioissa. Jatkossa on erityisen tärkeää että sisällöt integroidaan osaksi terveydenhuollon sähköisiä, interaktiivisia peruspalveluita.

Lisätietoja:

Kustannus Oy Duodecim
Toimitusjohtaja Pekka Mustonen
puh. 050 595 9730, sähköposti pekka.mustonen@duodecim.fi

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast
puh. (09) 6188 5218, sähköposti annakaisa.tavast@duodecim.fi

Sitra
www.sitra.fi

Terveyskirjasto
www.terveyskirjasto.fi

Terveydenhuollon ohjelma, ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi
puh. (09) 6189 9440, sähköposti hannu.hanhijarvi@sitra.fi

Terveydenhuollon ohjelman viestintä, Elina Antila, Kuule Oy
puh. 040 548 3838, sähköposti elina.antila@kuule.fi

Lähde: Deskin tiedote toimittajille, 10.10.2007

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007

Mies haluaa naisia ympärilleen

**
Olin eilen (2.10.2007) Eurassa
luennoimassa noin kuudellekymmenelle naiselle, miehiä ei ollut yhtään paikalla minun lisäkseni. Kiusallista? Ei suinkaan! Tunsin oloni rennoksi ja pystyin olemaan oma itseni. Nautin esiintymistilanteesta. Vedin ne tutut ja opitut humoristiset kuvioni ehkäpä luontevammin kuin koskaan. Selityksen tälle ilmiölle löydän tämän päivän tiedejutusta:

Stanfordin yliopistossa on tutkittu mitä tapahtuu kun naiset joutuvat miesten ympäröimäksi ja toisinpäin. Tutkijat huomasivat, että naiset ovat varuillaan tilanteessa, jossa oma sukupuoli on aliedustettuna. Miehet sen sijaan nauttivat ollessaan naisten ympäröimänä.

Sukupuolijakauma vaikuttaa suorituskykyyn. Tutkimuksessa testattiin, vaikuttaako miesvaltaisuus luokkahuoneessa naisen suorituskykyyn matemaattisissa, luonnontieteellisissä ja teknisissä tehtävissä.Tuloksena oli, että naisten syke kiihtyi ja hikoilu lisääntyi heidän joutuessaan miesten ympäröimäksi. Naiset kokivat tilanteessa myös varautuneisuutta ja tunnetta, etteivät kuulu joukkoon.

Tällainen huomion jakautuminen häiritsee naisten suorituskykyä, ja se voisi selittää näillä aloilla vallitsevan kuilun naisten ja miesten suoriutumisen välillä, tutkimuksessa todettiin. Miehillä sen sijaan ei ollut mitään sitä vastaan, että luokkahuone olisi pullollaan kauniimman sukupuolen edustajia. Naisten dominanssi ei myöskään vaikuttanut miesten suorituskykyyn. Tutkijoiden mielestä tulos saattaa selittää, miksi matemaattisilla ja luonnontieteellisillä aloilla vallitsee miesjohtajien ylivoima.

Lähde: Verkkouutiset, 3.10.2007

tiistaina, lokakuuta 02, 2007

Puskan tuska - Diabeetikkoja kohta puoli miljoonaa

**
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska
puhuu tänään (2.10.2007) järjestyksessään 17. Valtakunnallisilla Terveysliikuntapäivillä Tampereella. Suurena huolenaiheena on kakkostyypin diabeteksen räjähdysmäinen lisääntyminen Suomessa.

Väestötutkimusten perusteella tyypin 2 diabeetikkojen lukumäärä on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt noin 70 prosentilla. Väestötutkimukset osoittavat myös sen, että yli puolet diabeetikoista ei ole tietoisia sairaudestaan. Kun nämä tutkimustiedot ynnätään saavuttaa kakkostyypin diabeetikkojen lukumäärä ensi vuonna 500 000 rajan. Tämä luku mainitaan myös Suomen Diabetesliiton julkaisemassa kirjassa Diabetesbarometri 2005 (Winell K, Reunanen A).

Diabetes tuo mukanaan paljon erilaisia seurausvaikutuksia, joten epäsuotuisa kehitys tulee jatkuessaan olennaisesti vaikuttamaan suomalaista kansanterveyttä huonontavasti ja aiheuttamaan suuria lisäkustannuksia. Pääjohtaja Puskan mukaan tällainen kehitys on kuitenkin täysin mahdollista pysäyttää ja kääntää laskuun. Se vaatii kuitenkin olennaisia muutoksia niin väestöltä kuin päätöksentekijöiltä.

Näin saadaan suomalaisten diabetesluvut kääntymään laskuun:
  • päivittäisen liikunnan olennainen lisääminen (ihmisen elimistö on luotu liikkuvaksi)
  • vähennetään energiatiheiden ravintoaineiden nauttimista (suositaan kevyempiä vaihtoehtoja ja vähennetään napostelusyömistä)
Liikunnan lisäys ja ravintomuutokset merkitsevät tehokkaampaa painonhallintaa, sillä diabetes on yhteydessä lihomiseen. Yhteiskunnallisen päätöksenteon puolella tulee helpottaa kaupunkisuunnittelun, liikennejärjestelyjen ja liikuntapaikkojen ym. avulla ihmisten liikkumista. Työpaikka- ja koululiikunta ovat myös tärkeitä keinoja. Ravintopolitiikassa tulee suosia terveellistä syömistä niin joukkoruokailussa kuin kotona. Ruoan arvonlisäveron alentamisessa tulisi suosia kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä muita terveellisiä vaihtoehtoja.

Minun mielestäni pääasiassa aivan verrattomia ohjeita tärkeältä terveysvaikuttajalta. Sellaista napostelukulttuuria kuin Suomessa esiintyy, ei tavata muualla kuin ehkä USA:ssa. On hyvä, että tälle asialle saatiin jyrkkä tuomio. Kevyempien vaihtoehtojen suosiminen on linjassa Kansanterveyslaitoksen aiempien lausuntojen kanssa. On toki sellaisia ihmisiä joille kevyttuotteet eivät ollenkaan sovi (sekoittavat nälänhallinnan, aiheuttavat allergioita ja tulehduksia). Heitä ei pidä väkisin sovittaa tähän kevytlinjausrintamaan. Heille jätettäköön vaihtoehdoksi täysrasvaiset tuotteet kasviksineen, marjoineen ja hedelmineen. Maistuvaa ruokaa on syytä opetella syömään pienempiä annoksia. Tupakoimattomuutta Pekka Puska ei muistanut mainita, mutta tupakan suurena vastustajana hän sallinee minun lisätä tämänkin turmiollisen terveyttä nakertavan seikan tähän valistussanomaan. Ja muistakaa todellakin liikkua. Sitä parempaa lääkettä ei ole!

Lähde: Kansanterveyslaitoksen nettisivut, 2.10.2007

maanantaina, lokakuuta 01, 2007

Imperiumin vastaisku

*
Tämän kirjoituksen kommentointi on yllättävän vilkasta!


Eiliseen kolesterolikirjoitukseeni liittyen huomaan tänään Reutersin uutistoimiston kirjoituksen kolesterolista lääkeyhtiö Pfizerin kannalta. Ajatusmaailma on tyystin erilainen kuin se mitä lääkäri ja kirurgi Ralf Sundberg edustaa. Pääroolissa ovat statiinit ja "hyvän" (HDL) sekä "pahan" (LDL) kolesterolin idea on jalostettu äärimmilleen.

Ykkösleiri tutkii, hutkii ja selostaa asiaa näin:

"Hyvän" kolesterolin puuttuminen ennustaa aina sydänriskiä. Reutersin toimittaja Gene Emery on lukenut 26.9.2007 ilmestyneen tutkimuksen. Keskeinen löydös on, että hyvän kolesterolin määrä veressä on tärkeä mittari sydänsairauksien ennustuksessa riippumatta siitä kuinka alhaiseksi paha kolesteroli saadaan lääkeaineilla.

Noin 9700 potilasta oli käyttänyt Pfizer -lääkeyhtiön Lipitor -nimistä kolesterolia alentavaa lääkettä. Riippumatta siitä miten alhaiseksi LDL-kolesteroli saatiin lääkkeellä, tärkein sydänterveyttä ennustava tekijä oli HDL-kolesterolin korkea taso. Tohtori Philip Barter Sydneyn Sydäntutkimusyksiköstä pitää tätä tulosta merkittävänä, sillä nyt on todellista näyttöä siitä, että riski saada sydänkohtaus on todellinen, jos HDL-kolesteroli on liian alhainen. Ei riitä, että alennetaan LDL-kolesteroli, täytyy myös huolehtia HDL-kolesterolin riittävästä määrästä.

Lääkäreiden on jatkossa erityisesti huomioitava tämä alhaisena pysyttelevä HDL-kolesteroli, sillä sen roolina pidetään "pahan" LDL-kolesterolin kuljettaminen takaisin verisuonista maksaan. (Eilisessä jutussa lääkäri Sundberg piti tätä LDL/HDL -liikennettä elimistön normaalina tapana reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin).

Lääkeyhtiön rahoittama kolesterolitutkimus julkaistiin tohtori Barterin ja kollegoiden toimesta arvovaltaisessa New England Journal of Medicine -lehdessä. Hänen mielestään on nyt lopultakin näytetty toteen, että ajatuskuvio LDL-kolesterolin mahdollisimman alhaisesta tasosta on umpikujassa. On lopullisesti tyrmättävä ajatus siitä, että jos LDL-kolesteroli saadaan mahdollisimman alas, ei ole merkitystä sillä miten alhaiseksi HDL-kolesteroli jää. (Lääkeyhtiöiden pulmana ja vaikeana todistustaakkana on ollut löytää tarpeeksi vakuuttavaa näyttöä LDL-kolesterolin keinotekoisen, lääkkeellisen alentamisen eduista. Ongelmana on nimittäin, että lääkekokeilut missä samanaikaisesti kohotetaan HDL-kolesterolia ja alennetaan LDL-kolesterolia ovat epäonnistuneet. Olisi niin valtavan hienoa, jos pelkkä LDL-kolesterolin alentaminen riittäisi. Lääkäri Sundbergin logiikan mukaan tämä ei olisikaan tarpeellista eikä myöskään mahdollista. Keinotekoinen puuttuminen elimistön omaan säätelyyn voi olla kovin kohtalokasta. Niinpä HDL-kolesterolia lisäävät lääkkeet ovat aiheuttaneet vakavia sivuoireita.)

Ihan hyvä vaihtoehto on tukea lääkehoitoa (LDL-kolesterolin alentaminen) liikunnalla ja laihtumisella.

Miltä vaikuttaa tämä ykkösleirin lähestymistapa kolesteroliongelmaan?