maanantaina, kesäkuuta 30, 2008

HDL pitää muistin virkeänä

**
Ranskalais-brittiläinen tutkijaryhmä
on yhdistänyt matalan HDL-kolesterolin ("hyvä kolesteroli") heikentyneeseen muistitoimintaan. Kyse on nimenomaan lyhytaikaisesta muistista, jossa HDL-kolesterolilla on tutkijoiden mukaan tärkeä rooli. Tohtori Archana Singh-Manoux Ranskasta ja brittiläiset kollegat pitävät HDL-kolesterolia hyvin tärkeänä aivojen toiminnassa erityisesti sen tulehdusta hillitsevän ja hapetusta estävän ominaisuuksiensa vuoksi. Lisäksi HDL-kolesteroli tunnetusti kuljettaa verivirrassa rasvaa kudoksista maksaan.

Tutkijat selvittivät aivojen sisältämien rasvojen ja muistin välistä yhteyttä peräti 3673 henkilöllä kolmen vuoden aikana. Tutkittavat olivat keskimäärin 55-vuotiaita testin alkaessa. Lyhytaikaista muistia testattiin erityisellä sanatestillä. Testi uusittiin noin viiden vuoden jälkeen.

Aika hämmentävänä seikkana todettiin, että sellaisilla koehenkilöillä, joilla oli vaikeuksia muistaa sanoja testitilanteessa, heillä oli alhainen HDL-kolesteroli. Kun sekoittavia sosiaalisia tekijöitä suljettiin pois, jäi jäljelle HDL:n rooli heikentyneen muistin selittäjänä. Matalimmat HDL-arvot johtivat ensimmäisessä testissä 27 % todennäköisempään muistiongelmaan ja viisi vuotta myöhemmin todennäköisyys oli noussut peräti 53 prosenttiin. Jos HDL-kolesteroli jatkoi laskuaan testien välissä todennäköisyys olla huonomuistinen nousi 62 prosenttiin.

Nyt kaikki nostamaan HDL-kolesterolia, eikö niin? Tutkijat varoittavat kuitenkin vetämästä näin suoria johtopäätöksiä. Vielä tarvitaan runsaasti tutkimuksia ennen kuin näyttö riittää ohjeistukseen asti.

Miten HDL-kolesteroli saadaan nostettua?
  • Harrasta liikuntaa
  • Syö luontaisia rasvoja, erityisesti eläinrasvaa
  • Nauti kohtuullisesti alkoholia
  • Jätä ruoasta pois peruna, riisi- ja viljatuotteet
  • Mahdollisesti jotkut lääkkeet voivat auttaa (statiinit)
Mikä laskee HDL-kolesterolia?
  • Liikkumattomuus
  • Ylipaino
  • Tupakointi
  • Aikuistyypin diabetes
  • Muut sairaudet
Tiedelehti Arteriosclerosis, Thrombosis and Vascular Biology julkaisee tämän tutkimuksen huomenna 1.7.2008. Me saamme kiittää Reutersin uutistoimiston ahkeria tiedetoimittajia kun jo nyt saimme kurkistaa artikkelin sisältöön.

Lähde: Reuters Health, 30.6.2008

Syöpä ja hiilihydraatit

**
Uutiskynnyksen ylittää Suomessa
hyvin harvoin kirjoitus siitä, että hiilihydraateilla olisi jotakin merkitystä syövän synnyssä. Olemme tottuneet siihen, että uutistoimistot varoittavat rasvojen vaaroista ja kehottavat ihmisiä syömään kevyesti, nauttimaan paljon hiilihydraatteja ja välttämään rasvoja.

Suomen muuttuvasta ilmapiiristä ravitsemustiedon suhteen viestii Uutispalvelu Duodecimin tänään (30.6.2008) uutisoima tutkimus hiilihydraattien syöpäriskistä.

Hiilihydraattien laatu on italialaistutkimuksen mukaan yhteydessä syöpäriskiin. Tutkimusten mukaan paljon vaaleaa leipää, perunoita ja puhdasta sokeria syövät saattavat olla suuremmassa vaarassa sairastua suolistosyöpiin ja kohdun limakalvon syöpään. Keskeistä tässä olisi se miten nopeasti ruoka kohottaa verensokeria ja lisää insuliinin eritystä (korkea glykeeminen indeksi). Italialaiset eivät sentään uskalla makaronia pistää "syntilistalle", mutta vältettävien ruoka-aineiden joukkoon kuuluvat siis minun mielestäni pasta, peruna, riisi ja vaalea leipä.

Tässä meta-analyysitutkimuksessa, jossa useita luotettaviksi katsottuja tutkimuksia (39 kpl) oli yhdistetty, löydettiin suurentunut syöpäriski niillä henkilöillä, jotka söivät paljon korkean glykeemisen indeksin ruokia. Turvallisempaa syöpäriskin kannalta oli syödä matalan glykeemisen indeksin ruokia: ruisleipää, kasviksia ja tummaa riisiä.

Vielä selkeämpi näyttö hiilihydraattien vaaroista saatiin tarkisteltaessa glykeemistä kuormaa. Glykeeminen kuorma on laskennallinen apuväline, jonka avulla voidaan saada tarkempi tieto ruoan sisältämien hiilihydraattien laadusta ja määrästä. Glykemiakuormaa hyödynnetään arvioitaessa aterian vaikutusta veren sokeriin ja veren insuliinivasteeseen. Mitä suurempia määriä korkean glykeemisen indeksin ruokia syödään, sitä enemmän nousee verensokeri. Glykeeminen kuorma lasketan siten, että ruoasta imeytyvien hiilihydraattien määrä kerrotaan glykeemisellä indeksillä.

En tahdo lietsoa mitään hysteriaa, mutta pyydän ottamaan tutkimustulokset vakavasti. Keskeistä tässä on hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriintyminen ja liian korkeiksi nousevat insuliinimäärät. Aiemmissa tutkimuksissa diabetes (sokeritauti) on liitetty monien syöpien vaaraan. On mahdollista, että tulokset selittyvät sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriintymisellä tai joillain siihen liittyvillä seikoilla kuten lihavuudella. Tiedemiehet ovat jo kauan tienneet hiilihydraattien lihottavasta vaikutuksesta, mutta on valtava myönnytys virallisia terveysuutisia välittävältä uutistoimistolta antaa tälle tiedolle palstatilaa.

Yleisohje: Jos et harrasta kestävyystyyppistä huippu-urheilua, vähennä silloin hiilihydraattien määrää ruoasta. Tee se esimerkiksi niin, että jätät kokonaan pois perunan, pastan ja riisin. Syö sen sijaan runsaammin esimerkiksi kaalia, paprikaa ja tomaattia.

Tätä tapaa ruokailla kutsutaan hiilihydraattitietoisuudeksi. Pistä termi muistiin! Lue tästä propagandakirjoitukseni hiilihydraattitietoisuudesta. Ennustan, että tätä termiä käytetään Suomessa varsinkin tässä siirtymävaiheessa terveellisempään ruokavalioon, joka koostuu hyvälaatuisista hiilihydraateista (30-45%), eläinperäisistä rasvoista (10-40%), kasvirasvoista (5-10%) sekä laadukkaasta proteiinista (10-15%). Olkaa tietoisempia hiilihydraateistanne!

Tutkimus on luettavissa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä numero 87: 1793-1801, 2008

Lähde: Tohtori.fi -sivusto, 30.6.2008

keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2008

Vesi on paras janojuoma

***
Sain äsken mieluisaa sähköpostia
Kansanterveyslaitokselta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on hetken mielijohteesta tuottanut todella hienoa valistusmateriaalia juomasuosituksistamme, jota rasvakammo tietenkin yhä jonkin verran rasittaa. Mutta suuntaus on oikea. Tavallinen vesi nostetaan kunniaan!

Vesi on paras janojuoma, nestemäiset kalorit ovat lihavuusriski

Sopiva juotavien nesteiden määrä päivittäin on useimmille ihmisille noin 1-1,5 litraa. Vesijohtovesi on paras janojuoma, ruokajuomaksi suositellaan veden ohella rasvatonta ja vähärasvaista maitoa ja piimää (Christerin lisäys: Lähes kaloriton ruokajuoma antaa mahdollisuuden kylläisyyden takaamiseksi ottaa ruokalautaselle aitoja, täysrasvaisia ruoka-aineita). Täysmehua voi aterian yhteydessä juoda päivittäin n. 1-2 dl, mutta se ei korvaa hedelmiä (Christerin lisäys: Sokeroituja täysmehuja on edelleen syytä välttää juomalla ainoastaan hedelmien tai marjojen luonnollisesti makeutettuja mehuja). Tee ja suodatin/instantkahvi mieluiten ilman sokeria ja kermaa sopivat päivittäisiksi juomiksi. Muita juomia on syytä nauttia harvemmin kuin päivittäin.

Näihin päätelmiin on tullut valtion ravitsemusneuvottelukunnan työryhmä uusissa suosituksissaan juomien merkityksestä ravitsemuksessamme.

- Juomavalikoiman tavaton monipuolistuminen ja käytön lisääntyminen erityisesti lapsilla ja nuorilla on lisännyt kansalaisten epätietoisuutta erilaisten juomien terveellisyydestä. Juomien viidakossa vanhemmat ja muut kasvattajat kaipaavat asiantuntijoiden ohjeistusta erilaisten juomien sopivuudesta lasten ja nuorten käyttöön. Energiaa sisältävien juomien runsas käyttö lisää lasten ja nuorten lihomisriskiä ja jatkuva nautiskelu on vaarassa pilata lasten hampaat, toteaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Pekka Puska.

Työryhmän puheenjohtajan, Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Liisa Valstan mukaan suomalaisten juomatavat ovat alkoholin käyttöä lukuun ottamatta vielä toistaiseksi järkevät. Ravitsemukseen ja terveyteen vaikuttavat ennen kaikkea juomien sisältämä energia, sokerit, rasva, happamuus (pH, tietyt hapot), alkoholi ja kofeiini. Hampaiden terveydelle on tärkeätä, että sokeria ja tiettyjä happoja sisältäviä juomia ei nautita liian usein.

Erilaisten juomien valikoima on laajentunut runsaasti viime vuosien aikana ja kokonaan uudentyyppisiä tuotteita, kuten esimerkiksi urheilu-, energia- ja hyvinvointijuomia sekä erilaisia maustettuja vesiä on tullut markkinoille. Juomien runsas valikoima on lisännyt kuluttajien paineita tuntea uudet juomat ja niiden järkevä käyttötapa. Juomista on tullut yhä merkittävämpi energian lähde, mutta tämä ei suinkaan ole vähentänyt muuta syömistä eikä muusta ravinnosta saatavan energian määrää.

Juomista saadaan, maitojuomia lukuun ottamatta hyvin vähän välttämättömiä ravintoaineita. Usein toistuva sokeri- ja/tai happopitoisten juomien nauttiminen on erittäin haitallista hampaille. Juomien hapoista hiilihappo ei ole haitallista, mutta lähes kaikki muut, varsinkin sitruunahappo (E330) ovat.

tiistaina, kesäkuuta 24, 2008

Ei enää nälkää tasaisella ateriarytmillä

**
Kylläisyyden pohdinta jatkuu.
Käyn läpi kylläisyyden eri asetelmia suunnilleen tämän alla näkyvän listauksen mukaisesti.

Kylläisyyttä hallitaan neljällä peruselementillä (kiitos Juuso R!):

1) energiavajeen hallinnalla
2) tasaisella ateriarytmillä
3) ruoan laatutekijöillä
4) ruoan henkisillä ulottuvuuksilla

Huomasimme energiavajeen hallinnasta olevan hyötyä erityisesti kun noudatamme hiilihydraattitietoista elämäntapaa. Nyt ajattelin hyvin yksinkertaisesti tuoda esille ateriarytmin merkityksen kylläisyyden hallinnassa. Olemme kuulleet monelta eri taholta, että hyvä keino syömisen hallintaan on säännöllinen, aika tiivis ateriarytmi. Olette ehkä kuulleet, että on epäviisasta jättää lounas väliin ja näin yrittää laihduttaa. Aterioiden jättäminen väliin johtaa karmivaan nälkään ja syömisen hallinnan menettämiseen. Kun lopulta ollaan ruokalautasen äärellä, syödään aivan liian nopeasti ja liian suuri annos.

Minulla on runsaanlaisesti kokemusta urheilijoiden ravitsemuksesta. Urheilijan pitää välttää voimakasta näläntunnetta, sillä se on viesti siitä, että elimistö siirtyy rakentavasta (anabolisesta) aineenvaihdunnasta hajottavaan (kataboliseen). Syömällä (pieniä) aterioita säännöllisin väliajoin voidaan vähentää näläntunnetta, parantaa syömisen hallintaa ja hallita verensokerin vaihtelut paremmin. Uskallan väittää, että urheilijalle (erityisesti kestävyyslajien harjoittajalle) sopii 2-4 tunnin välein tapahtuva hiilihydraattipitoinen ateriointi. Koska hiilihydraatit pitää nälkää huonosti, on eduksi syödä usein. Lisäksi lihasten ravintoaineiden saanti voidaan tiheällä ruokailulla pitää optimaalisena.

Voiko ateriarytmi olla liian tiheä? Mielestäni voi, sillä tunnin välein tapahtuva napostelu, välipalojen nauttiminen tai ruokailu pitää veren insuliinipitoisuuden jatkuvasti korkeana ja se hidastaa näin rasvavarastojen käyttöä energiaksi. Pitäisin tasaista, tiheää ateriarytmiä ensiarvoisen tärkeänä silloin jos tarkoituksena on noudattaa runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota. Huolehditaan siitä, että milloinkaan ei tule niin kova nälkä, että tulee halu syödä liikaa ruokaa, ähkyyn asti. Vatsan täyttämiseen perustuva kylläisyyden tunne voi muodostua ongelmaksi, sillä totuttautuminen pois runsaista annoksista voi olla aikaa vievä tapahtumasarja. Kysyy luonnetta antaa venynyt mahalaukku vähitellen pienentyä. Tähän on nähdäkseni kaksi tietä: 1) ateriarytmin tiivistäminen (hiilihydraattipainotteinen ruokavalio) tai 2) syöminen harvemmin mutta säännöllisesti (hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio). Jälkimmäinen asia on mahdollinen siinä tapauksessa, että syödään sopivasti näläntunteen kauan poissa pitävää rasvaa ja proteiinia.

Erittäin tärkeää on hakea hyvän olon tunnetta tällä tiiviillä ateriarytmityksellä. Painonhallinta menee mahdottoman vaikeaksi, jos jätetään ruoka-annos niin niukaksi ja energiaköyhäksi, että jo tunnin päästä on uudelleen nälkä. Ruokailun kautta saavutettu hyvä olo pitää ajatukset poissa ruokailusta.

Toivotan teille antoisia rytmitettyjä ateriahetkiä, on teillä sitten valintana valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelema ruokavalio tai hiilihydraattitietoisempi ruokailu. Olisi mukava kuulla kommenttejanne tästä kylläisyyden osa-alueesta.

Jos jaksoit lukea tänne asti, ota palkintona nämä elämänviisaudesta ja kokemuksesta kumpuavat loppulauseet:

Parhaan ateriarytmin määrittelee oma keho. Mene syömään kun on nälkä ja lopeta kun ei ole nälkä. Sami Uusitalo

sunnuntaina, kesäkuuta 22, 2008

Liikunta polttaa rasvaa erityisesti naisilla

**
Liikunnan terveyshyödyt ovat selkeitä
. Tohtori Tarnopolsky Kanadasta on jo pitkään tutkinut liikunnan vaikutusta aineenvaihduntaan. Hänen havaintojensa mukaan sukupuolten välisiä eroja esiintyy erityisesti liikunnan aikaisessa rasvanpoltossa. Äskettäin ilmestyneessä tutkimuksessa löytyy näyttöä siitä, että kyseessä on todellakin sukupuolihormonien ohjaama tapahtuma. Pääroolissa on 17-beta estradioli. Ensin pieni yhteenveto tilanteesta ja sitten pureudumme tähän tärkeään hormoniin. Pyydän anteeksi, kun joudun sijoittamaan tekstin joukkoon noita kirjallisuusviitteitä. Tiedän, että joukossa on sellaisia lukijoita, jotka harmittelevat tätä tutkijoiden pinttynyttä tapaa tuoda esille tuhansittain näitä tutkimusnäyttöjä, mutta tässä tapauksessa on vaikea välttää tätä epäkohtaa. Ainoastaan asiaan todella vihkiytyneiden kannattaa nuo lähdeteokset lukea, muut pärjäävät pelkällä olankohautuksella. Parantumattomasti tietoon hurahtaneet tilaavat minulta "Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta".

Kestävyystyyppisessä harjoittelussa naisilla on taipumusta polttaa enemmän rasvoja kuin hiilihydraatteja ja proteiinia verrattaessa miehiin [1,2]. Naisten runsaampi rasvojen käyttö energiaksi selittyy osittain suurempien lihasten sisäisten rasvavarastojen määrällä, osittain voimakkaampana ympäri kehoa tapahtuvana rasvasolujen hajoamisena (lipolyysi). Tämä on ilmeisesti syynä naisten suureen liikuntaintoon - varsinaiseen liikuntaherätykseen. Puskaradio on viestittänyt, Tupperware-kutsuilla ja ompeluilloissa on huhu kiertänyt ja tiedemiehet vahvistavat tämän: nainen laihtuu liikunnan avulla helpommin kuin mies.

Hiilihydraattien käytössä on myös eroja. Naiset käyttävät liikuntasuorituksen aikana säästeliäämmin lihasten glykogeenivarastoja. Eräissä aiemmissa tutkimuksissa todettiin mielenkiintoisena seikkana, että glykogeenin lataamisessa oli hiili­hydraat­tien hyväksikäytön lisäksi sukupuolten välisiä eroja siten, että miesten hiili­hydraattitankkaus oli tehokkaampaa kuin naisten [3,4,5,6] . On suuri ero, polte­taanko kehon glyko­geenivarastoja vai sitä hiilihydraattia mitä nauti­taan pitkään jatkuvan suorituksen aikana. Naiset käyttivät erään tutkimuksen mukaan liikuntasuorituksen aikana nauttimansa hiilihydraattijuomansa tehokkaammin kuin mie­het [7]. Tämä johti siihen, että nai­silla riitti lihasperäistä glyko­geenia pitempään. Nai­silla todettiin myös seuraava mielenkiintoinen seikka: Runsaasti hiilihydraatteja ennen suoritusta nauttineet naiset käyttivät lihasperäisiä hiilihydraattivarastoja herkemmin energialähteenä [8]. Tästä syystä olen neuvonut erityisesti naisia välttämään sokeripitoisten juomien nauttimista välittömästi ennen liikuntasuoritusta. Hyvä tapa on kohtuullisesti juoda ainoastaan vettä tunti ennen kisaa.

Tarkoissa isotoop­pitutkimuksissa (ravinto leimataan vaarattomalla atomilla ja sen reittiä seurataan elimistössä) on käynyt ilmi, että erot hiilihydraattien aineenvaihdunnassa on löydettävissä lä­hinnä lihasglykogee­nin käytön puolelta (naiset kuluttavat lihasgly­kogeenin tarkemmin) eikä maksan aineenvaihdunnallisista tehokkuuseroista [9,10].

Luoja on siis muokannut naisesta erilaisen. Nyt mennään sitten varsinaiseen aiheeseen, eli tuohon tehokkaampaan rasvanpolttoon juuri naisilla [11]. Se näyttäisi siis johtuvan hormoneista. Tohtori Tarnopolsky on sitä mieltä, että rasvanpoltto on se tärkein juttu tässä yhteydessä. Hiilihydraattien ja proteiinien aineenvaihdunta on lähinnä sellainen sivujuoni. Kun miehille annetaan 17-beta-estradiolia he muuttuvat naisiksi aineenvaihdunnallisesti! Huh! Onneksi vain aineenvaihdunnallisesti.

Tämä Tarnopolskyn löydös osoittaa, että naisissa ilmenevä tehokkaampi rasvojen hapetus (hyväksikäyttö), johtuu hormonaalisista seikoista. Eläköön sukupuolten välinen pieni ero. Ottakaa tästä tutkimusnäytöstä kaikki hyöty irti. Suomalaiset naiset, näyttäkää miehille mallia miten nujerretaan tämä lihavuusepidemia. Lenkkeilemällä! Liikkumalla! Hiilihydraatteja maltillisesti vähentäen ja erityisesti ennen suoritusta välttäen.

Hyviä rasvanpolttohetkiä toivottaa veteraaniurheilija!

Lähteet:
1) Horton TJ, Pagliassotti MJ, Hobbs K, and Hill JO. Fuel metabo­lism in men and women during and after long-duration exercise. J Appl Physiol 85: 1823–1832, 1998
2) Tarnopolsky LJ, MacDougall JD, Atkinson SA, Tarnopolsky MA, and Sutton RJ. Gender differences in substrate for endurance ex­ercise. J Appl Physiol 68: 302–308, 1990
3) Tarnopolsky MA, Zawada C, Richmond LB, Carter S, Shearer J, Graham T and Phillips SM. Gender differences in carbohydrate loading are related to energy intake. J Appl Physiol 91(1): 225-230, 2001
4) Friedlander AL, Casazza GA, Horning MA, Huie MJ, Piacentini MF, Trimmer JK and Brooks GA. Training-induced alterations of carbohydrate metabolism in women: women respond differently from men. J Appl Physiol 85(3): 1175-1186, 1998
5) Walker JL, Heigenhauser GJF, Hultman E, Spriet LL. Dietary carbohydrate, muscle glycogen content, and endurance perform­ance in well-trained women. J Appl Physiol 88:2151-2158, 2000
6) Tarnopolsky MA, Atkinson SA, Phillips SM, and MacDougall JD. Carbohydrate loading and metabolism during exercise in men and women. J Appl Physiol 78: 1360–1368, 1995
7) Riddell MC, Partington SL, Stupka N, Armstrong D, Rennie C, Tarnopolsky MA. Substrate utilization during exercise performed with and without glucose ingestion in female and male endurance trained athletes. Int J Sport Nutr Exerc Metab. 13(4): 407-421, 2003
8) Andrews Jessica L, Sedlock Darlene A, Flynn Michael G, Navalta James W and Hongguang Ji. Carbohydrate loading and supple­mentation in endurance-trained women runners. J Appl Physiol 95: 584-590, 2003
9) Perreault Leigh, Lavely Jennifer M, Bergman Bryan C and Horton Tracy J. Gender differences in insulin action after a single bout of exercise. J Appl Physiol 97: 1013-1021, 2004
10) Ruby Brent C., Coggan Andrew R., and Zderic Ted W. Gender differences in glucose kinetics and substrate oxidation during ex­ercise near the lactate threshold. J Appl Physiol 92: 1125-1132, 2002
11) Tarnopolsky MA. Sex differences in exercise metabolism and the role of 17-beta estradiol. Med Sci Sports Exerc 40 (4): 648-654, 2008

perjantaina, kesäkuuta 20, 2008

Nuorilla usein niska jumissa

*
Terveydenhuollon kandidaatti Airi Margit Oksanen
on tutkinut mm. tietokoneen käytön ja liikuntaharrastusten yhteyttä nuorten päänsärkyyn. Hän puolustaa väitöskirjaansa tästä aiheesta 27.6.2008 Turun yliopistossa.

Väitöskirja "Neck muscle function and adolescent headache" (Niskalihasten toiminta nuorten päänsäryssä) vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Väittelijä Oksanen on syntynyt Pieksämäellä ja valmistunut fysioterapeutiksi Jyväskylän yliopistosta sekä terveydenhuollon kandidaatiksi Turun yliopistosta. Hän toimii liikuntafysiologina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu fysiatrian alaan.

Nuorten päänsärky voi johtua tietokoneen ruudun liian runsaasta tuijottelusta. Peräti 183 nuorelta tutkittiin 13-vuotiaina vapaa-ajan harrastusten, niskahartiaseudun lihaskestävyyden ja liikkuvuuden yhteyttä nuoren päänsärkyyn. Nuorten ollessa 17-vuotiaita tutkittiin 89 nuorelta niskalihasten voiman, lihaksen aktivoitumiskyvyn, niskalihasten yhtäaikaisen aktivoitumisen määrän sekä niskalihasten väsyvyyden yhteyttä päänsärkyyn. Lisäksi 17-vuotiaana tutkittiin 65 nuorelta niskalihasten poikkipinta-alan yhteyttä päänsärkyyn.

Tutkimuksen mukaan yksikin lisäpäivä viikossa tietokoneen ääressä kasvatti todennäköisyyttä saada sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä (tensiotyyppinen päänsärky). Liikuntaa tai muuta vapaa-ajan harrastusta voi suositella, sillä näillä toiminnoilla ei aiheutettu päänsärkyä.

Kolmetoista -vuotiailla tytöillä alhainen hartiaseudun lihaskestävyys ja niskan kiertoliikkeiden vajavuudet olivat yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Ei-hallitsevan puolen alhainen hartiaseudun dynaaminen lihaskestävyys oli puolestaan yhteydessä migreeniin. Pojilla ei esiintynyt eroja lihaskestävyyden eikä liikkuvuuden suhteen eri päänsärkyryhmissä.

Seitsemäntoista vuoden ikäisinä tyttöjen niskan koukistajalihasten ja ojentajalihasten samanaikainen aktivoituminen oli yhteydessä migreenipäänsärkyyn. Niskalihasten voimat eivät varsinaisesti olleet murheenkryyninä vaan ongelmana oli liian alhainen olkanivelen koukistusvoima. Pojilla ei esiintynyt eroja niskahartialihasten voimatasoissa ja lihasten aktivoitumiskyvyssä suhteessa päänsärkyyn.

Oksasen tutkimustulosten perusteella voidaan antaa suosituksia päänsärkyisten nuorten tietokoneenkäytön ja liikuntaharrastuksen määrän ja intensiteetin suhteen. Päänsärkynuorten kliinisissä tutkimuksissa tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota myös niskahartialihasten toiminnan tutkimiseen muiden tutkimusten ohessa. Niskalihasten toimintaan liittyvillä tekijöillä saattaa olla keskeinen rooli tiettyjen päänsärkytyyppien synnyssä jo varhaisessa vaiheessa.

Uskaltaisikohan suositella vähäisempää tietokoneen tuijottelua ja enemmän liikuntaa nuorille?

Lähde: Väitöstiedote, Turun yliopisto, 18.6.2008

torstaina, kesäkuuta 19, 2008

Lukemattomia kirjoituksia, osa 1

**

Kerään tässä yhteen kaikki kirjoittamani ravintojutut. Juttuja ravinnosta on nyt koossa tuhatmäärin. Juttuja on niin paljon, että näin parhaaksi jakaa ne kahteen osaan. Tämä on osa 1, osa 2 löytyy täältä. Lisäksi kirjoitan myös muista asioista kuin ravinto. Eikä jutut lääketieteeseen ja kaikenlaisiin muihin seuraamiini lieveilmiöihin lopu - ei läheskään! Lisää löytyy vielä arkistosta ja omista kirjoistani. Tässä teille kuitenkin taas moneksi tunniksi selailtavaa ja luettavaa. Terveyttänne silmälläpitäen on monipuolista ammennettavaa ja sensaatiomaisiakin paljastuksia löytyy kunhan jaksatte lueskella.

Joskus juttujani kommentoidaan vilkkaasti. Tässä muutamia sellaisia:

Hiilihydraattitietoisuus hyväksytty Ruotsissa

Margariinia vai voita?

Missä suomalaistuotteessa on eniten moderneja E-vitamiineja?

Miten huippu-urheilu eroaa tavallisesta liikunnasta?

Supersize Me -koe toistettu Ruotsissa

Diabeetikon ruokavaliosuositukset pysyivät entisellään Suomessa

Hämmentävä uutinen Herbalife -tuotteista

Ruotsalaisille aikuistyypin diabeetikoille hyväksytty uusi hoitomuoto

Ravitsemus herättää tunteita

Aloe vera - pelkkää vettäkö?

Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa

Viisi minuuttia voista

Suomalainen eineskulttuuri

Päivän terveyspoliittinen propaganda-annos


Noista jutuista voi ensi kertaa sivuilleni eksyvä saada jonkinlaisen kuvan siitä mitä näppäimistöltäni karkaa yleiseen jakeluun.

Luentoni ovat suosittuja ympäri Suomea! Ei ole mitenkään kiellettyä pyytää minua paikalle puhumaan ravinnosta ja terveydestä. Ihan ajattelin jalkautua sinne teidänkin luoksenne jos maksatte matkakulut. Kirjoja on tarjolla ihan myyntiin asti.

Käy kurkkaamassa! Kaitsu ja Chrisu yhteistyössä!

Tietoa Christer Sundqvistin tulevista keikoista

Suositusta kirjastani (Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta) on ilmestynyt uusi versio

christer sundqvist, FT
ravintovalmentaja (Parainen)
http://ravintokirja.fi
christer.sundqvist@wakkanet.fi ; christer.sundqvist@ravintokirja.fi
040-7529274


Ei niin vakavasti otettavaa tietoa (99)


Huuhaa-ilmiöt (22)

Kalaruoan ylistystä (13)

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä kannattaa syödä (54)


Koulu-, laitos- ja ravintolaruoka (20)

Laihdutuksen tunnetason ongelmat (14)

Laihdutuksen yhteiskunnallinen merkitys (57)


Laihdutusohjeita (50)


Laihdutusvalmisteet ja -menetelmät puntarissa (19)

Nauru pidentää ikää (21)


Ravintotutkimus (177)

Ruokakulttuurimme (48)