maanantaina, elokuuta 11, 2008

Pohjois-Karjala-projekti - keskustelu jatkukoon

*
Yleisradio käsitteli 6.8.2008 A-studiossa
Pohjois-Karjala-projektia. Parhaimpaan katseluaikaan tutkimusprofessori Kari Salminen ja filosofian tohtori Christer Sundqvist tulivat olohuoneisiinne. He pitivät Pohjois-Karjala-projektin löydöksiä jokseenkin hämärinä. Suomen Akatemian johtaja Mikael Fogelholm myötäili jossain määrin tätä käsitystä hyvin varovaiseen sävyyn ja pääjohtaja Pekka Puska oli edelleen hyvin varma projektin menestyksestä.

Olisi luullut, että keskustelupalstoilla viriäisi tästä aiheesta vilkas keskustelu. Näin ei näyttäisi kuitenkaan käyneen. A-studion omalle keskustelualueelle on jätetty vain kolme (3) viestiä, josta yksi on minun oma viestini. Toki viestejä on luettu vähän yli 500 kertaa (10.8.2008). Tässä minun viestini, josta mielelläni kävisin keskustelua joko täällä vaatimattomassa blogissani tai yleisillä keskustelupalstoilla. Harvoin teillä on mahdollisuus käydä avointa keskustelua ravitsemuksen ammattilaisten kanssa. Ottakaa tilaisuudesta vaari. Näin minä väitän Pohjois-Karjala-projektista:

Sallittakoon tässä tällainen hyvin, hyvin yksinkertainen mielipide siitä mikä oli hyvää Pohjois-Karjala-projektissa ja mitä huonoa.

HYVÄÄ

- vihannesten ja hedelmien syönti lisääntyi
- liikunta tuli osaksi pohjois-karjalaisten elämäntapaa
- tupakoinnin lopettamispäätöksiä tehtiin runsaasti
- terveys- ja ravitsemusasiat tuotiin hyvin esille ja ankkuroitiin hyvin koko suomalaiseen yhteiskuntarakenteseen
- P-K-projekti toi lisää tutkimusrahaa Suomeen

HUONOA

- mielikuvamarkkinointi vei meijerivoin pois pöydiltä ja korvattiin iljettävällä margariinilla, eläinrasvojen demonisointi meni aivan liian pitkälle
- P-K-projektissa saadut näytöt ravintorasvojen väitetyistä vaaroista ohjaavat edelleenkin liiaksi ravitsemustutkimusta Suomessa
- P-K-projektin toteutuksessa ja raportoinnissa sekä pohdinnassa on lukuisia heikkoja kohtia, jotka tässä "yhden totuuden" maassa ovat jääneet aivan liian vähäiselle huomiolle Pekka Puska on siis tehnyt mahtavan hyvää työtä terveysasioiden esilletuonnissa, mutta harva ihminen Suomessa on hyvä aivan kaikessa. On aika uudelleenarvioida Pohjois-Karjala-projektin merkitys. Säilytetään arvokkaat löydökset ja kuopataan ikuisiksi ajoiksi väärät johtopäätökset.

Mitä mieltä sinä olet?

Jonkin verran Yleisradion sivustoja enemmän Pohjois-Karjala-projekti on innostanut keskusteluun Timo Kuuselan blogissa (21 viestiä joita on luettu yli 1200 kertaa), eräässä karppifoorumissa (99 viestiä joita on luettu vähän yli 3000 kertaa), Kauppalehden keskusteluissa (15 viestiä ja vähän yli 1000 lukukertaa) ja Ilta-Sanomien Lukijan äänessä (216 viestiä). Muuten on ollut aika hiljaista. Ilmeisesti asia ei juurikaan suomalaisia kiinnosta? Ihmeellistä.

Eikö tämä projekti todellakaan enää kiinnosta?

15 kommenttia:

  1. Ehkä ystäväsi Mikael Fogelholm oli oikeassa kun hän TV-ohjelmassa sanoi, että on syytä unohtaa P-K-P ja katsoa eteenpäin. Suomen kansa haluaa ehkä unohtaa tämän kiusallisen projektin. Ravitsemussuositukset muuttuvat taatusti. Tosin Pekka Puska on tuon suositustyöryhmän puheenjohtaja.

    VastaaPoista
  2. Iltasanomien lukijan äänessä käydään kyllä asiasta keskustelua otsikolla "Nykyajan rasvahysteria on turhaa". On yli 200 viestiä jo siinä.

    VastaaPoista
  3. Niin, eihän tuosta enää kannata kenenkään väitellä?


    Eihän kenenkään kannata sahata oksaa jolla istuu - eikä kukaan voi "suurempansa" mahtia vastustaa?

    VastaaPoista
  4. Kiitos erinomaisen hyvistä kommenteista ja lisäyksistä Reijo, Anonyymi ja Kilpailussa!

    VastaaPoista
  5. Henkilökohtaisesti iloitsen aina kovin maanmiesteni (ja -naisteni) menestyksestä, kuten tänään olympiakultamitalista.

    P-Karjala tutkimuksesta en kuitenkaan jaksa iloita. P-Karjala nimikin voitaisiin muuttaa nimeltään pelkästään P-projektiksi, koska se löi kirveensä pahan kerran rasvaiseen kiveen.

    KTL:n P-K projektin täysin aukotonta logiikkaa voi lukea heidän vuosikertomuksistaan:

    1. Suomalaiset lihoivat viime vuonna.

    2. Suomalaisten rasvankäyttö väheni.

    3. Lihavuus johtuu liiallisesta rasvankäytöstä.

    Näin vuonna -72, -73, -74, ..........-06, -07, ...

    Hieman huvittaa kun vähän rasvaa fundamentalistit syyllistävät meitä hiilaritietoisia uskovaisiksi. Kukahan se on aatemaailmaansa jämähtänyt ?
    Kuinka kauan täytyy hakata päätä seinään ennenkuin tämä projektin karmaisevin moka voidaan myöntää. Kuinka paljon täytyy lihavien kärsiä ja veronmaksajien uhrata paksukaisten hoitoon ?

    Pekka Puska, korkein vastuu on sinulla. Onko väärässä olemisen tuska niin suuri, että sen vuoksi täytyy koko kansan kärsiä ?

    VastaaPoista
  6. Sami Uusitalon viesti on hyvin selkeä ja vakavan pohdinnan aihe.

    VastaaPoista
  7. Tästä monelle tuttu faktapaketti todisteeksi siitä, että mitä tarkemmin suomalaiset noudattavat KTL:n suosituksia, sitä ylipainoisemmiksi he tulevat. Ja esimerkiksi Kaleva kirjoitti aiheesta pääkirjoituksen otsikolla Viisas terveysvalistus tehoaa(!)

    VastaaPoista
  8. Kommentoisin tuota Christerin listaa sikäli, että mielestäni vihannekset ja margariini tulivat itä-suomalaisten pöytiin paljon arveltua hitaammin ja aktiivi liikuntakin oli pitkään vain pienten piirien asia. Itäsuomessa liikuttiin ennen enemmän kuin tänään, mutta se oli sitä työn määräämää "hyötyliikuntaa". Tupakointi lähti Puskan toimesta vähenemään melko nopeasti mutta sehän oli koko Suomea koskeva ilmiö 70-luvulla ja eteenpäin. Eniten panisin painoa sille seikalle, että hyvinvoinnin lisääntyminen toi entistä enemmän vapaa-aikaa ihmisille ja kiire ja stressi helpottivat. Pohjois-Karjalassa elinkeinorakenne oli pitkälti maatalousvaltainen, tilat pieniä, ihmisillä alituinen huoli, mistä saada joka päiväinen leipä - juostiin pelloilta metsiin ja metsistä pelloille. Sydän- ja verisuonisairaudet taisivat olla eniten riesana juuri pienituloisimpien ja vähiten koulutettujen piirissä.

    VastaaPoista
  9. Tarkentaisin omaa kommenttiani sikäli, että ymmärrän P-K projektin menestystarinana vain sikäli, että ero muuhun maahan sydän- ja verisuonitautien määrän suhteen on tasoittunut.

    VastaaPoista
  10. Mitkä olivat P-K-P:n ansiot. Sydänkuolleisuus on laskenut, mutta sydäntaudit ovat yleisempiä kuin koskaan. linkki.

    VastaaPoista
  11. Nyt kun viimeisimmän Finnriski-tutkimuksen mukaan kaksi käyrää, Pohjois-Karjalan ja muun Suomen, ovat yhtyneet, voisiko kehitys Pohjois-Karjalassa jatkua edelleen ja tulevaisuudessa oltaisiinkin tilanteessa, jossa Pohjois-Karjalassa sairastutaan ja kuollaan vähemmän sydän- ja verisuonitauteihin kuin muussa maassa? Jos pelkästään ravinnolla selitetään jo tapahtunut kehitys niin ilman muuta vähentynyt kovien rasvojen käyttö tulee ensimmäisenä mieleen.

    VastaaPoista
  12. Tapsa on ahkerasti kommentoinut kirjoitustani. Kiitos. Pidän aivan mahdollisena, että stressi ja varsinkin sen helpottaminen olisi vaikuttanut suotuisasti sydän- ja verisuonitauteihin Pohjois-Karjalassa.

    Lauri on päättänyt pysytellä kriittisenä Pohjois-Karjala-projektin terveysnäyttöjen suhteen ja tarjoaa tähän mielenkiintoisen linkin.

    VastaaPoista
  13. Tästä hys hys-projektista löytyy videoita tuolta Elävästä Arkistosta. Käykäähän katsomassa mitä roskaa sitä kansalle tuputettiin joskus 80-luvun alussa. Linkki: http://www.yle.fi/player/player.jsp?actionpage=3&id=192892&locale=

    Voi hirveää!

    VastaaPoista
  14. Milloin maltodekstriiniä on alettu käyttämään? Itse en siedä sitä yhtään - enkä tosin käytäkään muulloin, kun jos taikun lääkäri määrää jotain tuotetta, jossa on. Nyt täytyy olla tarkkana, ettei enää yhtään sitä!

    Kertokaa, kun en tiedä. Muistatte varmaan sellaisia tuotteita, ihan mitä vaan...

    Jos tuon takia joku laihduttamaan alkaa... huh huh!!!!

    VastaaPoista
  15. Ravitsemuksen keskeiset tekijät Suomessa ovat Pohjois-Karjala projekti ja Sydänliitto ja Diabetesliitto. Keskeinen sanoma heillä on: vähemmän suolaa ja vähemmän kovaa ( eläin) rasvaa. Suolarintamalla on tapahtunut ainoastaa, että suolan määrien nimitystä on muutettu. Mikä aiemmin oli normaalisuolaista onkin nyt voimakassuolaista. Valtion ravitsemistoimikuntaa johtaa Kansanterveslaitoksen pääjohtaja. Toimikunnassa on kaupan ja teollisuuden edustus voimakkaasti edustettuna. Niin voimakkaasti, että toimikunnan linjaukset noudattavat yleensäkin teollisuuden näkemyksiä. Muutoinhan terveysseikat olisi paremmin toteutettu. Teollisuuden palkitsemismenettely ei oikein ollut selvitettynä kun engnlantilaissäätiö jakoi rahaa Suomeen. Sanomani punainen lanka siis on kuka kaytännössä johtaa kansanterveyttä Suomessa?

    VastaaPoista