keskiviikkona, elokuuta 26, 2009

Ruokatieto - suomalaisen ruokakulttuurin asialla

***
Entinen Finfood (nykyinen Ruokatieto)
on pitkään toiminut suomalaisen ruokakulttuurin puhetorvena. Siksi tuntuu niin pahalta lukea äsken saapunut viesti, joka osoittaa EU-johtoisen politiikan kaikkein rappiollisimmat piirteet:

Ruokatiedon toimintaa supistetaan rajusti. Ruokatiedon henkilöstön määrä aiotaan leikata ensi vuoden alusta kolmasosaan nykyisestä. Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n hallitus päätti tiistaina keskittää yhdistyksen voimavarat Hyvää Suomesta -joutsenlippuun.

Ruokatiedon käynnissä olevat hankkeet viedään päätökseen vuoden loppuun mennessä ja vuosi 2010 aloitetaan neljän työntekijän kokoisella organisaatiolla. Uhattuna on myös Ruokatiedon Uutiset.

Valtionrahoitus on myös vaakalaudalla. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Nuutilan mukaan rajun uudelleenorganisoinnin syynä on se, ettei hallituksella ole varmuutta ruuan menekinedistämiseen käytettävän valtionrahoituksen jatkumisesta edes nykyisellä tasolla. Ruuan menekinedistämiseen sallitun julkisen tuen reunaehdot ovat EU:ssa jatkuvasti kiristyneet.

- Joutsenlipun asemaa ja merkitystä tullaan vahvistamaan entisestään. Kuluttajalle on tärkeää tunnistaa kotimainen elintarvike tutusta merkistä, Nuutila sanoo.

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 26.8.2009

Minä tuen kaikella sydämelläni Ruokatiedon tärkeää työtä ja tulen eri yhteyksissä pyytämään selvitystä siihen miksi näin edistyksellisiä ruokahankkeita ajetaan alas Suomessa.

Lisää politikointia ruoalla:

Ravintolaruoan verotus alas!

**
Suomen Kuluttajaliitto kannattaa
ravintolaruoan arvonlisäveron alentamista elintarvikkeiden arvonlisäveron tasalle ja lähemmäksi eurooppalaista keskitasoa.

Vaikeutuneessa taloustilanteessa ravintolapalvelujen käyttö on vähentynyt ja uhkaa vähentyä edelleen. Se, että hallitusohjelmassa mainitaan vain elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, ei saa muuttuneessa taloustilanteessa olla esteenä tarpeellisen korjauksen toteutukselle. Ravintolapalvelujen veron alennus tukisi suomalaista ruokakulttuuria ja työllisyyttä.

Suuri hinnanero siten, että ravintoloiden ja työpaikkojen ruokailu olisi tuntuvasti korkeammin verotettua ja kalliimpaa kuin noutopalveluiden pikaruoka, ei olisi kansanterveydellisesti toivottavaa. Siksi myös työpaikoilla ja ravintoloissa tapahtuvan ruokailun verotuksen tulisi olla samalla alennetulla tasolla noutopalveluista ostettujen pikaruokien verotuksen kanssa.

Olen samaa mieltä Suomen Kuluttajaliiton kanssa sen suhteen, että elintarvikkeiden ja ravintolaruokailun arvonlisäverojen pitää alentua siten, että ne tulevat samalle tasolle.

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 25.8.2009

Tässä muita ravintokirjoituksiani:

Vilja palaa!

##
Tässä maailmassa on monta asiaa
, joita en laisinkaan ymmärrä. Yksi niistä on viljan polttaminen biopolttolaitoksissa. Sorry, tässä tulee erittäin vastenmielistä tarinaa MTK:n suunnalta.

Maanviljelijöiden ahdinkoa pui MTK:n viljavaliokunta mm. näin:

Viljanviljelijöiden tilanne on tukala. Syksyn viljasadosta ennustetaan ennätyksellisen runsasta, mutta markkinat eivät vedä ja hinta on laskenut vuodentakaisesta jopa 40 prosenttia. Viljanviljelijöiden maksuvalmius on kovilla, sillä tuleva viljasato on lannoitettu edellisvuosien korkean hintatason lannoitteilla. Viljelijöiden tukalaa tilannetta pitäisi helpottaa aikaistamalla loppuvuoden tukien maksatusta, vaatii MTK:n viljavaliokunta.

Viljojen varastointitilasta tulee pulaa, sillä kaikkea viimevuotistakaan viljaa ei ole saatu myytyä teollisuudelle ja kaupalle. Huonolaatuiset erät kannattaakin nyt myydä bioenergian polttolaitoksille, sillä ne maksavat viljasta kauppaa paremman hinnan. Lisäksi etuna on, että biopolttolaitokset pystyvät ottamaan viljaa vastaan vaikka heti.

Keski-Euroopassa viljaa ja maissia käytetään jo nyt energiantuotantoon ja se on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Myös Suomessa huonolaatuisen viljan käyttö energiantuotantoon pitäisi hyväksyä (Tämä blogikirjoittaja on jyrkästi eri mieltä! Ruoan polttaminen energiaksi kuulostaa kauhealta, anteeksi vain MTK. Jossakin on jotain mätää jos viljan polttaminen on edullisempaa kuin esimerkiksi puupelletin! Tämä on MTK:lta niin vastenmielistä propagandaa, että oikein pahaa tekee.)

Viljapohjaisen bioetanolin tuotanto pitäisi nyt saada kunnolla vauhtiin. Tuotantoa on pyrittävä lisäämään ja hyödyntämään täysin jo olemassa olevien laitosten, kuten Altian Koskenkorvan, koko kapasiteetti. Sivutuotteena kotimaisesta viljasta saataisiin myös valkuaisrehun raaka-ainetta. Nyt tarvitaan valtiovallan, teollisuuden ja viljelijöiden yhteistyötä

Vilja-alan toimijoiden pitää ensi satokauden viljelysuunnitelmaa tehdessään pitää ehdottomana tavoitteena tasapainon saavuttaminen viljamarkkinoille. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä valkuais- ja öljykasvien ja viherlannoitenurmen viljelyä, lisäämällä luonnonhoitopeltoja sekä kylvämällä vähemmän rehuviljaa.

Ymmärrätkö sinä viljanviljelystä jotain? Kerro se sitten minulle!

Lähde: Deskin uutistiedote terveystoimittajille, 26.8.2009

Muita kirjoituksiani viljasta:

tiistaina, elokuuta 25, 2009

Vähähiilihydraattinen ruokavalio vaikuttaa hiirien verisuonten terveyteen


*
Jos noudatat vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH)
, sinun olisi ehkä hyvä tietää, että tällainen ruokavalio lisää verisuonten tukkeutumista - hiirillä. Niin valtavan selviä olivat tutkimusnäytöt, että kerrotaan tutkimukseen osallistuneen professori Anthony Rosenzweigin luopuneen vähähiilihydraattisesta dieetistään. Oli sentään uskaltanut kokeilla!

Lisäys: Sain kirjeen Tonylta ja siinä kirjeessä hän ilmaisee halukkuutensa keskustella lisää tutkimuksesta. Ajattelin, että te voisitte antaa vinkkejä mitä minun kannattaa professori Rosenzweigilta kysyä. Kysymysehdotukset sähköpostilla tai tämän kirjoituksen kommenttina.

En tiedä miten sinä aiot toimia, mutta minä suhtautuisin rennosti näihin hiirillä saavutettuihin tutkimustuloksiin. Hiiri on hiiri. Ihminen on ihminen. Täytyy kaivaa alkuperäistutkimus esille. Siihen asti on luotettava Yleisradion tiedetoimituksen laatimaan juttuun.

Vähän hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio pudottaa painoa, mutta lisää verisuonten tukkeutumista eli ateroskleroosia, ainakin hiirillä. Lisäksi se heikensi uusien verisuonten syntyä. Vaikka perinteiset verisuonten riskitekijät kuten kolesterolitaso eivät nousseet enemmän kuin perinteistä länsimaista rasvaa ja proteiinia sisältävässä ruokavaliossa, verisuonet alkoivat tukkeutua.

Harvardin yliopistossa testattiin vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta verisuoniin hiirillä. Koe-eläimet olivat ns. ApoE -/- -hiiriä, joita käytetään valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin mallina. Rasvaisella länsimaisella ruokavaliolla niiden verisuonet alkavat tukkeutua, vaikka terveellisemmällä ruokavaliolla ne pysyvät auki.

Koe kesti 12 viikkoa ja koe-eläimet jaettiin kolmeen ryhmään. Kaikissa ryhmissä ruuan kokonaisenergiamäärä oli sama. Ensimmäinen ryhmä söi vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja sisältävää ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus energiasta oli 15%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 45%.

Toinen ryhmä söi "tyypillistä länsimaista" ruokavaliota vastaavaa ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus oli 43%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 15%. Näissä kahdessa ruokavaliossa rasvan osuus oli sama 43% ja molemmissa kolesterolia oli 0,15%. Kolmas oli vertailuryhmänä, jolle tarjottiin hiirten normaalia laboratorioruokaa. Siinä hiilihydraattien osuus oli 65%, rasvan osuus 15% ja proteiinien osuus 20%.

Koe-eläinten valtimoiden tila tutkittiin kuuden ja 12 viikon kuluttua. Vähähiilihydraattinen ravinto nosti hiirten painoa vähemmän kuin länsimainen ruokavalio; paino nousi 28% vähemmän. Silti vähähiilihydraattisella ravinnolla olleiden hiirten verisuoniin oli kertynyt selvästi enemmän ns. plakkia kuin länsimaisella ruokavaliolla olleilla. Valtimoiden kovettumista oli näkyvissä 15 prosentissa tutkitun alueen verisuonista kun länsimaisen dieetillä olleista sitä oli 8 prosenttia. Vertailuryhmän laboratoriodieetillä olevilla verisuonten tukkeutumista oli 1,5 prosentissa tutkituista suonista.

Syytä valtimoiden ahtautumiseen etsittiin mittareista joita käytetään yleensä ahtautumisriskin arviointiin. Mittarit eivät tällä kertaa selittäneet havaintoja. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla oli jokseenkin yhtä paljon kolesteroleita ja triglyseridejä kuin länsimaisella dieetillä olleilla. Samoin oksidatiivinen stressi, insuliini ja verensokeri sekä tulehduksesta kertovat sytokiinit olivat suunnilleen samalla tasolla, joskin pieni ero vähähiilihydraattisen ruuan syöjillä eduksi oli näkyvissä. Rasvaa ja kolesterolia molemmissa ruokavalioissa oli ollut yhtä paljon.

Selitystä haettiin seuraavaksi verisuonten uusiutumiskyvystä. Sitä arvioitiin verisuonten seinämien ns. esisolujen eli EPC-solujen määrää tutkimalla. EPC-solut syntyvät luuytimessä ja ne ovat tärkeitä verisuonten korjaamiselle ja uusien kasvulle. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla hiirillä EPC-solujen määrä laski 40 prosenttia kahdessa viikossa Toistaiseksi ei tiedetä mikä näiden solujen merkitys verisuonten tukkeutumiselle on. Tutkimus julkaistiin lehdessä Proceedings of the National Academy of Sciences.

Lähde: Yle tiede, 25.8.2009

Kohta se alkaa muuten - luentorumbani. Puhutaanko vaikka tästä ajankohtaisesta aiheesta?

Muita kirjoituksiani VHH:sta:

lauantaina, elokuuta 22, 2009

Potkua protskuista!

**
Jos sinua kiinnostaa
urheilijan proteiininsaanti ja sen terveysvaikutukset, sinun kannattaa harkita uusimman Kunto & terveys -lehden hankkimista. Ota myös yhteyttä Lapin urheiluopistoon tai allekirjoittaneeseen ja tiedustele mitä ihanaa on tarjolla proteiineista vuonna 2010!

Tässä tiivistä tietoa proteiineista (lyhennelmä lehtiartikkelista):

Liikunnan harrastaja on helposti ymmällään sen suhteen miten paljon ja minkä laatuista proteiinia hänen pitäisi nauttia.

Liikkujan proteiinintarpeesta on kiistelty iät ja ajat. Jo antiikin kreikkalaiset pohtivat proteiinin merkitystä liikuntasuorituksessa. Antiikin olympialaisista lähtien on säilynyt asiakirjoja, joissa kerrotaan urheilijoiden nauttineen valtavia määriä lihaa saavuttaakseen parhaimman mahdollisen voimatason. Vielä niinkin myöhään kuin 1700 –luvulla oli vallalla virheellinen käsitys, että lihastyössä palaa lihasproteiinia. Lopulta selvisi parempien tutkimusmenetelmien myötä miten lihastyö tapahtuukin hiilihydraatti- ja rasvaenergian avulla. Tämä johti ohjeistuksiin viettää vähemmän aikaa lihapatojen äärellä ja sen sijaan varmistaa hiilihydraattien ja rasvojen saanti. Todennäköisesti tässä mentiin äärimmäisyydestä toiseen ja totuus löytyy näiden äärimmäisyyksien keskivaiheilta.

Nykykäsitys on, että liikunta lisää jonkin verran proteiinin tarvetta. Urheilija saa suurimman osan energiastaan hiilihydraateista ja rasvoista. Lihaksilla on kuitenkin kyky käyttää erityisesti haaraketjuisia aminohappoja energiaksi. Laajamittainen lihasten pilkkominen energiaksi ei ole toivottavaa. Nauttimamme proteiinit korjaavat harjoittelun aiheuttamia soluvaurioita ja muodostavat uutta lihaskudosta. Liian vähäinen proteiininsaanti johtaa kataboliseen (hajottavaan) tilaan, missä elimistö ottaa tarvitsemansa proteiinit omia lihaksiaan hajottamalla.

Meidän tulisi nauttia korkealaatuista proteiinia tasaisesti pitkin päivää, kääntääksemme elimistömme typpitasapainon positiiviseksi (anaboliseksi). Säännöllisen ateriarytmin merkitystä korostetaan liikunnan harrastajalle, sillä elimistössä ei ole varsinaisia proteiinivarastoja. Kaikki proteiini on käytössä tai sijaitsee erityisessä usein vaihtuvassa aminohappoaltaassa. Liikuntatieteilijät suosittelevat nauttimaan useita (4-8) pieniä aterioita pitkin päivää.

Korkeintaan noin puolet suolessa olevista proteiineista on peräisin nauttimastamme ruoasta, sillä lähes yhtä paljon proteiinia kulkeutuu suolistoon sisäisen erityksen kautta, jossa on talteen otettuja ruoansulatuseritteitä ja kuolleita uudelleen käytettäviä soluja. Ulosteesta löytyy kuitenkin hyvin vähän typpeä (1-2 g), mikä tarkoittaa että proteiinit imeytyvät suolesta erittäin tehokkaasti. Proteiinipitoisen ruoan jälkeen maksassa tapahtuu ohimenevä proteiinisynteesin lisääntyminen, jonka aikana harjoittelun aikana menetetyt proteiinit korvaantuvat uusilla. Maksassa syntyy noin 50 g uutta proteiinia päivässä. Lihaksiin näistä proteiineista tosin päätyy aika vähän, sillä maksan syntetisoimat proteiinit ovat enimmäkseen albumiinia, veren hyytymistekijöitä ja kuljetusproteiineja.

Urheilussa haetaan suorituskykyyn parannusta myös elopainoa keventämällä (esim. mäkihyppääjät, pitkän matkan juoksijat, tanssijat, voimistelijat, nyrkkeilijät, painijat). Urheilijalla saattaa olla proteiinin laatu ja määrä kohdallaan, mutta ravinnon kautta saadaan liian vähän energiaa. Tämä johtaa siihen, että proteiinia otetaan tarpeettoman paljon myös lihaskudosta pilkkomalla elimistön tarpeisiin. Pahimmillaan pitkään jatkuva energiapula, johtaa selvään negatiiviseen proteiinitasapainoon ja näivettymiseen. Urheilijan painonhallintaan on suhtauduttava vakavuudella. Yleisohjeena on ruoan energiamäärien maltillinen alentaminen ja proteiininsaannin turvaaminen, ehkä jopa korostaminen. Proteiinitasapainon säilyttämiseksi positiivisena on tärkeää huolehtia erityisesti ateriarytmistä.

Proteiinia tulee saada 10-25 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Helpompi lienee ilmaista proteiinintarve grammoina painokiloa kohti. Tässä joitakin suuntaa antavia määriä eri urheilulajeissa:

Voima- ja nopeuslajit 1,6-2,5 g / painokilo / vrk
Laihduttava urheilija 2-3 g / painokilo / vrk
Kestävyyslajit 1,4-2 g / painokilo / vrk
Liikuntaa harrastamaton 0,8-1 g / painokilo / vrk
Liikuntaa harrastamaton laihduttaja 1,5-2,5 g / painokilo / vrk

Liika on liikaa myös proteiinien saannin suhteen. Huomattavasti yli tarpeen tapahtuva proteiinien saanti ei tutkimusten mukaan edistä proteiinisynteesiä, mutta lisää aminohappojen käyttöä energiaksi. Liiallisen proteiininsaannin varjopuoliin on myös luettava mahdolliset terveysriskit: lisääntynyt kalsiumin eritys (osteoporoosivaara!), elimistön happamoituminen ja harvinaiset munuaisten toimintahäiriöt. Erittäin suuria proteiinimääriä (yli 5 g / painokilo / vrk) nauttineilla urheilijoilla on todettu häiriöitä virtsanmuodostuksessa ja ammoniakkia kertyy vereen. Liian runsas proteiinien nauttiminen voi aiheuttaa lihas- ja nivelsärkyä typpeä sisältävien aineiden kerääntyessä elimistöön.

Proteiinin määrällisestä tarpeesta on ollut runsaasti tietoa jaossa vuosien saatossa. Samaa ei voi sanoa proteiinin laadusta. Voi sanoa, että proteiinin laatutekijät ovat saaneet huomiota vasta viime vuosikymmeninä ja äskettäin on selvinnyt mitä hyötyä urheilijalle on erilaisista aminohapoista (esim. glutamiini ja leusiini) ja proteiineista (esim. hera ja kaseiini). Toivottavasti en tuota valtavaa pettymystä lukijoille kun väitän, että niinkin keskeinen asia ravitsemuksessa kuin proteiinin laatu, on edelleen aika pitkälle arvailujen ja kiistojen aiheena. Täsmällinen tieto proteiinin laadusta on vasta vähitellen hahmottumassa.

Hyvälaatuisia proteiinin lähteitä ovat kananmunat, maitovalmisteet, liha, kala ja kasvikunnan tuotteista erityisesti palkokasvit (soijapavut ja herneet). Vihanneksissa ei juurikaan ole proteiinia. Palkokasveissa proteiinia on, mutta välttämätön aminohappo metioniini puuttuu. Viljakasveissa on metioniinia, mutta lysiiniä on heikosti. Vegaaniurheilijan on siis yhdistettävä viljat ja palkokasvit saadakseen tarpeeksi välttämättömiä aminohappoja.

Maitoa pidetään hyvänä palautumisjuomana ja sen onkin tutkimuksissa todettu edistävän käytössä olevien aminohappojen hyödyntämistä proteiinisynteesiin. Tämä on kiinnostava tieto, sillä perusruoka-aineita on turhan paljon vähätelty yhä kehittyvän ravintolisämarkkinoinnin keskellä. Urheilijan on mahdollista tyydyttää proteiinintarpeensa perusravintoa syömällä, mutta erityisen kovan harjoitusmäärän vallitessa, kaupalliset proteiinijauheet tarjoavat laadukasta proteiinia helposti pilkkoutuvassa muodossa. Proteiinijauheissa raaka-aineen proteiinipitoisuutta ja imeytymiskykyä on lisätty keinotekoisesti. Raaka-aineesta on poistettu esimerkiksi rasvaa ja hiilihydraatteja. Proteiinit on mahdollisesti pilkottu entsyymien avulla lyhyiksi 2-3 aminohapon di- ja tripeptideiksi, mikä nopeuttaa aminohappojen imeytymistä. Kaupallisten proteiini- ja aminohappovalmisteiden käyttöä voi perustella mm. seuraavilla seikoilla: korkein mahdollinen biologinen arvo, nopea imeytyminen, tiedetään ravinnon tarkka määrä, varmistetaan ravinnon rasvattomuus, varmistetaan välttämättömien aminohappojen saanti, valmiste on helppo nauttia heti harjoituksen jälkeen, haaraketjuiset aminohapot osallistuvat myös energiantuotantoon ja estävät näin lihaskataboliaa kovassa harjoituksessa, kätevä pakkaus, eli helppo kuljettaa mukana.

Aina kun puhutaan proteiini- ja aminohappolisistä on pidettävä mielessä, että kyseessä on varsin menestyksellinen elinkeino, jossa on isojakin rahavirtoja liikkeellä. Ylilyöntien vaara on ilmeinen markkinoinnissa.

Tällä hetkellä pidetään heraproteiinia laadultaan parhaimpana proteiinina. Heran aminohappokoostumus on hyvin edullinen urheilijalle. Lähes puolet sen proteiineista on välttämättömiä aminohappoja ja erityisesti tärkeiden haaraketjuisten aminohappojen osuus on suurempi kuin missään muussa proteiinilähteessä. Välttämättömiä aminohappoja elimistömme ei pysty itse valmistamaan vaan niitä on saatava päivittäin ravinnosta. Heraproteiini sisältää myös vastustuskykyä vahvistavia ainesosia. Soijaproteiini (ja muut kasvikunnan proteiinilähteet) ei ole aminohappokoostumukseltaan aivan eläinperäisen proteiinin veroista, mutta edullisuutensa takia sitä käytetään paljon.

Tutkimuksissa on vahvistunut käsitys ”nopeista” ja ”hitaista” proteiineista. Heraproteiini on ”nopeaa” proteiinia, joka nauttimisen jälkeen näkyy nopeasti verenkierrossa ja laskee hyvin nopeasti. Kaseiini on ”hidasta” proteiinia ja sen nauttimisen jälkeen riittää pilkkoutuneita aminohappoja pitkäksi aikaa.

Erilaiset proteiinit ja varsinkin sen laatutekijät voivat vaikuttaa siihen miten aminohapot voidaan hyödyntää elimistössä. Kuitenkin on ollut tavattoman vaikeaa löytää jotakin viisasten kiveä miten optimoidaan proteiinilaatu parhaimman mahdollisen treenivaikutuksen saavuttamiseksi.

Urheilija on aina yksilö. Huipputasolla energian ja proteiinin tarpeen ja laadun selvittämiseksi tarvitaan aika usein kiinteää yhteistyötä urheilijan ja ravintovalmentajan välillä. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos urheilijan kehityksessä otetaan takapakkia tai tulokset polkevat pitkään paikallaan. Syyt löytyvät yllättävän monesti ravitsemuspuolelta. Optimaalinen proteiininsaanti riippuu urheilijan tavoitteista, yksilöllisistä ominaisuuksista ja urheilulajista.
Urheilijan kehittymisen kannalta on tärkeää muistaa, että nautitaan proteiinien lisäksi riittävästi hiilihydraatteja. Hiilihydraattien saanti jarruttaa tehokkaasti aminohappojen ei-toivottua käyttöä energiaksi ja parantaa osaltaan proteiinitasapainoa. Suuren suosion saavuttaneita vähähiilihydraattisia ruokavalioita ei näin ollen suositella kovatehoisen liikunnan yhteyteen. Hiilihydraattien myönteinen vaikutus proteiinitasapainoon perustuu todennäköisesti insuliinivälitteiseen proteiinisynteesin elvytykseen ja proteiinien hajoamisen estämiseen.

Tavattoman kiehtovaa akateemista tutkimusta tehdään yksittäisten aminohappojen roolista proteiinisynteesissä. Käytännön tasolle näitä tutkimuksia on toistaiseksi hankala viedä. Yksittäiset aminohapot kulkeutuvat verivirran mukana lihassoluihin ja esim. leusiini lisää proteiinisynteesiä enemmän kuin voisi olettaa normaalista insuliinivälitteisestä leusiinin ylösotosta. Monet välttämättömät ja haaraketjuiset aminohapot kiihdyttävät myös proteiinisynteesiä, mutta on mahdotonta sanoa tapahtuuko tämä synteesin lisäys nimenomaan yksittäisen aminohapon akuutista tarpeesta.

Lihas kasvaa levossa. Varsinkin jos lepoa edeltää lihaksia rasittava harjoitus. Pelkästään lepäämällä ei lihas kasva. Kun harjoittelutaukoa pitäviä voimailijoita tutkittiin, havaittiin heidän menettävän kahdessa viikossa noin 12 prosenttia voimaa. Suurin kato kohtasi ns. nopeita lihassoluja, joiden pinta-ala laski vähän yli 6 prosenttia. Aika hurja lasku, mutta kaikille on pieni kevennys ja lepojakso tarpeen silloin tällöin. Lihasvoima palautuu harjoittelun myötä.

Biokemian mutkikkuudesta saamme tervetulleen muistutuksen niistä havainnoista, joiden mukaan testosteronin määriä laskee hyvin runsas proteiinin nauttiminen! Myös liian alhainen tyydyttyneiden rasvahappojen saanti alentaa testosteronin tuotantoa. Insuliini kiihdyttää proteiinisynteesiä lihaksessa ja tarkoissa mittauksissa on selvinnyt, että tämä johtuu pääosin insuliinin roolista estää proteiinia hajoamasta. Hiilihydraatit kohottavat insuliinia ja kun on riittävästi vapaita aminohappoja tarjolla, luodaan lihaksiin sellainen tila, että lihaskasvua voi tapahtua. Levossa insuliini ylläpitää positiivista proteiinitasapainoa erityisesti kiihdyttämällä proteiinisynteesiä ja lisäämällä aminohappojen kuljetusta. Suorituksen jälkeen insuliinin teho ei tule proteiinisynteesin kautta, vaan ennemminkin tämän hormonin kyvystä estää proteiinia hajoamasta.

Maltti on valttia lihaskasvussa, kunnon kehityksessä ja proteiinin pupeltamisessa!

Lähde: Christer Sundqvist. Potkua proteiinista. Kunto & terveys -lehti 4: 50-54, 2009

Muita kirjoituksiani proteiinista:

Urheilun dramatiikkaa

**
Käynnissä on yleisurheilun MM-kisat Berliinissä. Kisoista ei ole dramatiikkaa puuttunut. Naisten seiväshypyn vahvin voittajaehdokas Venäjän Jelena Isinbajeva jäi ilman tulosta finaalissa. Naisten 800 m voitti miehekäs etelä-afrikkalainen Caster Semenya, jota kilpakumppanit kohtelivat kuin spitaalista ja epäilivät häntä huijauksesta, eli hän kilpailisi muka miehenä naisten sarjassa. Oma pituushyppääjäsankarimme Tommi Evilä jäi erittäin täpärästi finaalin ulkopuolelle ja erehtyi heti kisan jälkeen sanailemaan liian suorasukaisesti toimittajan kanssa. Suurin keihäänheiton mitalitoivomme Tero Pitkämäki on ennen kauden tärkeintä kisaa sairastunut korvatulehdukseen ja on kuumeessa.

Mutta ei tässä vielä mitään. Urheilun draamassa on vaikea ylittää tänään koettuja tapahtumia suunnistuksen MM-kisoissa, jotka käydään tällä hetkellä Unkarin Miskolcissa. Eli siirrytään hetkeksi Berliinin kisoista toiseen huipputapahtumaan. Silmien kostuessa kerta kerran jälkeen voin vain ihailla maailmanluokan suunnistajien toimintaa eräässä viestikisassa. Suomen suunnistusliiton ja Ruotsin vastaavan liiton sivuilta luin kertomukset viestin ankkuriosuudelta.

Dramaattisella ankkuriosuudella Ruotsin Martin Johansson loukkaantui. Hän juoksi kovassa vauhdissa hieman varomattomasti ja sai kuivan oksantyngän suoraan reiteensä. Onneksi oksa ei lävistänyt reisivaltimoa tehdessään kymmenen senttiä suuren viillon ihoon ja lihaskudokseen.

Kesken kiivaimman mitalitaistelun Johanssonia jäivät auttamaan Norjan, Ranskan ja Tsekin ankkurit eli Anders Nordberg, Thierry Gueorgiou ja Michal Smola. Johansson kehotti kilpailijoita jatkamaan kisaansa, mutta nähtyään tilanteen vakavuuden he päättivät yhdessä tuumin välittömästi keskeyttää kisan. Thierry Gueorgiou riisui paitansa ja tyrehdytti sillä verenvuodon, Norjan viestinviejä lähetettiin maalialueelle hälyttämään apua ja Tsekin sekä Ranskan ankkurit lähtivät kantamaan Johanssonia ensiapuun. Viimeisin tieto on, että Martin Johansson on pahasti loukkaantunut, mutta toipumassa sairaalassa.

Ruotsin ankkuria auttamaan jääneet kilpailijat saivat sankarin vastaanoton saapuessaan maaliin ja heidät palkittiin kunnianosoituksin. Varsinaisen kisan voitti Sveitsin joukkue ja Suomi oli kisassa kolmas.

Onneksi tässä rahan raiskaamassa urheilussa tapahtuu suuria asioita! Eläköön suunnistus!

Muita sydäntä lähellä olevia urheilukirjoituksia:

Kunnon hyppyjä

torstaina, elokuuta 20, 2009

Tarzan elää!

**
Kunto & terveys -lehti
esitteli aikoinaan ennakkoluulottomasti Olli Postin ajatuksia terveellisestä ravinnosta. Nyt Savon Sanomat on bongannut saman kaverin. Lukekaa lehdestä Ollin ajatuksia.

Tässä aiempia kirjoituksiani Olli "Tarzan" Postista:

Biomekaniikkaa Berliinin MM-kisoissa vuonna 2009

**
Berliinissä on menossa
yleisurheilun MM-kisat. Kisat tuottavat valtavasti tulostietoja, medianäkyvyyttä, draamaa ja iloa urheiluhulluille.

Aika vähän näkyvyyttä on saanut Berliinissä käynnissä oleva Berliinin kisojen biomekaniikka -projekti (Biomechanics Project – Berlin 2009)

Tämän biomekaniikka -projektin tarkoituksena on kerätä tutkittua tietoa urheilusuorituksesta. Tuloksista voidaan saada tietoa mitä osa-aluetta huippu-urheilija voi vielä kehittää saavuttaakseen vielä kovempia tuloksia. Jo nyt löytyy mielenkiintoisia tutkimustietoja:

  • Usain Boltin ei enää tarvitse olla huolissaan huonosta lähdöstä 100 m juoksussa. Bolt olisi voittanut myös 20 m juoksukisan!
    20 m juoksun jälkeen finaalissa
    1. Usain Bolt 2,89
    2. Richard Thompson 2,90 (maalissa vasta 5.)
    3. Asafa Powell 2,91
    5. Tyson Gay 2,92 (maalissa 2.)
  • Usain Boltin vauhti kiihtyi 70 m saakka, sitten vauhti alkoi tippumaan. Tässä vauhtivertailu (metriä/sekunti) Boltin ja Powellin välillä 10 m välein mitattuna:
    Bolt 5,29 / 10,10 / 11,11 / 11,63 / 12,05 / 12,20 / 12,35 / 12,20 / 12,05 / 12,05
    Powell 5,35 / 9,71 / 10,87 / 11,36 / 11,76 / 11,90 / 11,90 / 11,76 / 11,63 / 11,11
  • Naisten 400 m finaalissa Venäjän Antonina Krivoshapka hävisi kullan juoksemalla takasuoran aivan liian kovalla vauhdilla: finalistien kaikkein paras aika välillä 100-200 m, mutta toiseksi heikoin aika välillä 300-400 m. Krivoshapka hävisi voittajalle peräti puoli sekuntia viimeisellä satasella.
Käykää tarkistamassa mittaustuloksia ja tehkää lisää löytöjä!

The aim of the project is to continue the international work in the field of biomechanics of the past years, in order to support athletes and coaches in optimization and improvement of their training and competition performance.

The finals of all events will be covered by the project, except combined events.

- For sprint, hurdles, relays and running events split times will be analysed, and along with the race distributions will be shown in graphics.

- For Long Jump, Triple Jump and Pole Vault the distribution of run-up speed will be measured and calculated by LAVEG laser equipment.

- High Jump and all throwing events will have detailed analysis of the techniques (e.g. angles, velocities, time based structure of the movement etc…)

There will be 18 people involved in coordinating the project, specialised for the different events.

Equipment will all be placed outside the infield in the stands and will be composed of digital camcorders, laser speed measurement and computer equipment. The calibration of the cameras will take before and after the competition times.

Lisää kirjoituksiani urheilusta:

Julma-Juha puhuu suunsa puhtaaksi

*
Juha Väätäinen kuuluu kategoriaan
SUURET SUOMALAISET URHEILUSANKARIT. Hänen valmennustyönsä ei ehkä ole noussut samalle tasolle kuin hänen omat urheilusuorituksensa:

Viisi vuosikymmentä urheilun kansainvälisellä huipulla

  • 60-luku Pohjoismaiden mestari 800m
  • 70-luku Euroopan mestari 10000 / 5000m
    Euroopan paras urheilija (media )
  • 80-luku Euroopanmestarin valmentaja;
    Reima Salonen
    Päävalmentaja, Suomen Urheiluliitto
  • 90-luku Maailmanmestarin valmentaja;
    Sari Essayah
  • 10-luku Pohjoismaiden mestarin valmentaja;
    Jari Matinlauri
    Pro Urheilu, valtion palkinto
Juha Väätäinen hehkuttaa blogissaan (kaikki kirjoittavat nykyään blogeja!) Risto Ulmalan puolesta. Käy läpi Ulmalan taloudellista ahdinkoa, hänen ylivertaista näyttöä hyvästä valmennustyöstä Jukka Keskisalon kanssa ja Suomen urheiluliiton tylyä suhtautumista häneen.

Lukekaa itse Julma-Juhan blogitekstejä! Onko Juha oikeassa?

PALKKAA ULMALA TÄNÄÄN PIHLAKOSKI!

Hyvä johtaja palkkaa itseään parempia ja osaavampia alaisia. Heikko itseään huonompia ja taitamattomia. Siinä johtajan ja johtajan perusero! Kykenetkö Sinä edes Ulmalan-tasoisilla näytöillä palkkaamaan häntä tehtävään, johon ei muista ole? Annan tämän ystävän neuvon; tee se jo tänään, niin vältyt suurilta selittelyiltä ja edistät kovassa paineessa työskentelevän parivaljakon työtä. Anna tukesi konkreettisesti ennen MM-kisoja välittämättä siitä, miten niissä tulee käymään! Ilmoita samalla Urheiluliiton maksavan Ulmalalle palkan taannehtivasti tämän vuoden alusta.

Jätä samalla Jukan ja Riston päätettäväksi pitääkö tehty pesti sisällään vain Jukan valmennuksen vai sopisiko mukaan joku muukin halukas. Ristoa ei pidä sitoa Liiton toimistoon papereiden pyörittäjäksi tai seminaariluennoitsijaksi; hän on Täysverinen Valmentaja, joka uskaltaa ja osaa!

Todisteena Jukan numerot ennen vuotta 2009 ja vuonna 2009 : 800m 1.50,53 / 1.50,53 // 1500m 3.42,10 / 3.39,65 // 2000m 5.07,45 / 5.00,32 // 3000m 8.04,68 / 7.49,05 // 5000m 14.18,39 / 13,39,81 // 10000m 30.53,95 / 29.07,66. Ja esteet 8.16 / 8.12 !!! Voin ennustaa tulevien vuosien tuloskehityksen, kun annat Antti pojille niin taloudelliset kuin toiminnallisetkin edellytykset ja vapauden toimia: 1.47 / 3.36 / 7.37 / 13.10 / 27.20 ja esteet alle 8 minuuttia. Näin syntyvät puitteet uusia Euroopan mestaruus 2010, mitali MM-kisoista 2011 ja olympiavoitto 2012! Otatko riskin estää noiden numeroiden ja menestyksen toteutuminen vätystelyllä tai byrokraattisilla päätöksillä? Et kai sentään niin tyhmä ole!

Ei pitäisi olla vaikea puhelinkokous tämän päätöksen aikaansaamisessa! Sitten vaan soitto Ristolle ja Jukalle! Haluatko numerot? Olet Antti ollut Urheiluliiton ohjaksissa liki parikymmentä vuotta erilaisissa johtotehtävissä, nyt katsotaan mikä Sinä olet miehiäsi; kutsu Risto hommiin, kutsuithan Sinä Samulinkin. Vai mitä! Hyvä mies Samuli on, mutta Risto tekee jatkossakin urheilutulosta, Samuli bisnestä! Molemmat kelpo juoksijoita aikoinaan hyvältä suomalaiselta kestävyysjuoksulinjalta. Rohkeasti vaan Antti, minäkin voisin tukea Sinua seuraavassa puheenjohtajavaalissa, kunhan osoittaudut sen arvoiseksi. Tukea tulee, jos on tukevaa näyttöä johtajan kyvyistä! Johtajuus vaatii kykyä tehdä oikeita päätöksiä silloinkin, kun neuvot tulevat väärältä henkilöltä! Onnen ja heleää kesän jatkoa!

ITKISKÖ VAI NAURAIS ?

Kukahan pelleili kanssasi suomalaismaileri palkatessaan Sinulle Kalevan Kisojen 1500 metrin juoksuun jäniksen: miehen, jonka ennätys ko. matkalla on 3.53? Äijä meinasi mokata koko juoksun jopa teidän ulkopuoliselta Jukka Keskisalolta; mönki toisen kierroksen yli 61 sekuntiin, mikä on kolmosen vauhtia! Ja, ja sekin taisi olla Sinulle liian lujaa! Ainakin siltä vaikutti sata kakssataa metriä myöhemmin, kun ohjat vauhdinpidosta otti tuo ulkopuolinen Jukka. Jänishän oli maksettu Sinulle, Niclas, Riku ja Mikael, ei Jukalle, vai mitä? Oisi siinä ollut makeata matkata estemiehen peesissä alle 3.40. Mutta Sinä olit maalissa 75 / 60 / 35 metriä perässä! Miksikö, no kun kunto ja varsinkin kestävyys petti! Katso videolta, mikä valtava ero askelluksessanne oli Jukkaan verrattuna; hän tikkasi terävästi huippufrekvenssillä, Sinä loksuttelit kuin vanha väsynyt koni; huojahtelit kuin laho honka tuulessa!

Ei tämä ole vittuilua, vaan kylmä totuus, joka oikein oivallettuna tarjoaa Sinulle tuhannen taalan mahdollisuuden irrottautua menneisyytesi rasitteista. Oikealla henkilökohtaisella oivalluksella on tulevaisuusluonne; se vapauttaa Sinut sen kahleista uusiin ulottuvuuksiin. Eihän Sinulla ole menetettävänä uudella ajattelulla ja sen mukaisella toiminnalla muuta kuin kurjuutesi!

Teen Sinulle ehdotuksen; lopeta kilpailukautesi tältä kaudelta tähän ja antaudu maanantaista lähtien uuteen, uljaaseen nousuun ALOTTAMALLA HARJOITTELU UUSIN MALLEIN! Jos Sinulla ei aluksi ole käsitystä, miten se tehdään niin tässä perusratkaisu, jota voit viilata uuden valmentajasi kanssa entistäkin toimivammaksi.

Jaksottelu: 3 viikkoa tehoharjoitusta, 1 viikko palautusta kahdella perustestillä. Vedät näitä neliviikkoisia kolme peräkkäin, jolloin ollaan 25. päivässä lokakuuta eli kesäaika päättyy. Tehoviikon ohjelma yksinkertaisesti seuraava:

1. päivä aamu 7.5 km 30´ eli 4.00 / km ilta Verryttely 6 km + 5 x 1000m / 2.40 / pal. 2´ = 400m + 5 x 200m / 27/ 200m ja päälle vartin juoksentelu tai 8 x 600m / 1.33 / 90`` + 8 x 200m / 28 / 200m. Kilsoja syntyy 27,5.

2. päivä 7 x 3km maastossa / 12 / 11 / 10 / 9 / 10 / 11 / 12 minuuttia / palautuksen aikana = 4´ venyttelyä + hieronta

3. päivä 15 km paluttavaa juoksentelua + 2,5 km pientä kiihdyttelyä. Kolmen päivän kilometrit 66

4. päivä aamu sama kuin 1. päivä 7.5 km ilta 7,5 km juoksu + 20 x 200m / 29 / 200m + päälle vartin juoksentelu

5. päivä 4 x 5km maastossa 20 / 19 / 18 / 17 minuuttia; voit juosta yhtäpötkyä tai 3 -5 minuutin venyttepalautuksella

6. päivä aamu kuten 1. päivä ilta 40´ kilpailuverryttely + 4km vauhtijuoksu maastossa / 15´ + 6 x150 / lujaa + Verryttely

7. 25 km vapaa juoksentelu, lopussa kiihdytellen + hieronta, jonka toki voit sijoittaa jo 5. päivään

Harjoitusta näin syntyy viikossa160 kilometriä, josta aeroopista ( kehittävintä!) 120 ja anaeroopista 40 ( tarvitaan)

Palautusviikko: 1. - 3. ja 5. sekä 7. vapaata juoksentelua tunti päivässä; 4. päivä 2000m:n ja 6. päivä 12 km:n testi.

Lokakuun lopulta etelän maille 7 viikoksi; 4 viikkoa kuten edellä ja 3 viikkoa tiivistäen ja talvipäivän seisauksen päivänä halliviivalle ja 2000 metrin halli-SE nurin; parin päivän päästä 1000 metriä samoin ja ennen uutta, pitempää matkaa maailmalle 12 / 15 kilometrin testi Karhuhallissa. Meneekö 3 minuutin vauhdilla / km, ei ainakaan paljon päälle!?

Kai Sinä sen sentään tiedät, että vauhdit paranevat harjoittelemalla. Kevääsi 2010 aina Barceloonaan saakka voi jatkua nousujohteisesti edellä esitetyllä tavalla niin, että 22. maaliskuuta aina 4. huhtikuuta pyhitetään kaksi viikkoa1000 / 3000 / 12000 m testein palvelemaan EM - kisojen valmistautumista. Sama toistetaan edellisestä oppien kilpaillen 21. kesäkuuta alkaen aina 4.:teen heinäkuuta. Viimeistelyyn jää 3 viikkoa ennen Barceloonaa. Se riittää paremmin kuin Jukka Keskisalon 10 päivää, joka tässä tapauksessa ylhäällä St.Moritzissa on sievoinen riski. Mutta niin Jukka kuin Ristokin sen varmasti tietävät! Parempi kaikki tai ei mitään! Parivaljakon kesä on jo tällaisenaan kiitettävän komea; uskalias ja tuloksellinen, mies on Suomen paras ilman muuta 800 metristä kymppiin, mutta mikä vielä parempaa kova kansainvälinen menestyjä. Euroopan mestarit eivät ole ennenkään pelänneet; varovaisuudella ei ole koskaan saavutettu mitään suurta!

Kirjoitan tämän kaiken Sinun hyväksesi, itselläni ei ole mitään pyyteitä tai tarpeita olle tietävämpi tai etevämpi. Se on Sinunkin suomalainen valmentaja hyvä tiedostaa. Varjelen vain suomalaisen keskävyysjuoksun perintöä, johon olen itsekin saanut painaa puumerkkini. Hyvää jatkoa kaikille. Hymyilään, kun tavataan! Soitellaan! 0407680974

" Julma-Juha "

Leipää lapsukaisille

*
Minkä nuorena oppii
, sen vanhana taitaa. Ja vähän liiankin hyvin, minun mielestäni. Ajattelen nyt leipomoiden viimeisintä gallupkyselyä, missä ollaan huolissaan lasten liian vähäisestä leivän syönnistä. Lasten kuuluu juoda rasvaista maitoa, syödä paljon vihanneksia ja nauttia kananmunien terveellisyydestä. Leipää voi lapsi nauttia kohtuullisesti (allaolevan artikkelin suosittelemaa leipämäärää pidän ylimitoitettuna) ja mieluusti aamulla niitten maissimurojen sijaan. Varsinkin jos kaurapuuro ei maistu.

Suomalaiset lapset oppivat tekemään voileivän itse keskimäärin neljän vuoden iässä. Hajonta on suurta: nuorimmat selviytyvät päällystyksestä jo parivuotiaina ja viimeistään taito on hankittu seitsemään ikävuoteen mennessä.

Voileivän teko on usein lapsen ensimmäinen kokemus ruuanlaitosta. Itsenäiseen leivän syöntiin Suomessa ryhdytään jo reilun vuoden ikään mennessä, jolloin leipä pysyy hyvin lapsen omassa kädessä. Aikaisimmat jyystävät leipää ikenillään jo kuuden kuukauden iässä.

Neljä palaa päivässä on tavoitteena (!). Fazer Leipomoiden TNS Gallupilla kesäkuussa teettämästä tutkimuksesta kävi ilmi, että vaikka yhdeksän kymmenestä leikki-ikäisestä lapsesta pitää leivästä, vain viidennes heistä syö leipää ravitsemussuosituksen mukaiset neljä palaa päivässä. Leipää suositellaan kuidun, kivennäisaineiden ja vitamiinien lähteenä.
Suomalaiset 2 - 6 -vuotiaat syövät keskimäärin 1 - 2 palaa leipää päivässä.

Ravitsemusterapeutti ja Fazer Leipomoiden ravitsemusasiantuntija Sanna-Maria Hongisto uumoilee, että taustalla vaikuttaa asenne leivästä vähempiarvoisena mahan täytteenä. Lapsille opetetaan usein niin kodeissa kuin päiväkodeissakin, että leipää saa vasta kun ruoka on syöty.

- Jos ei syö leipää, on todella vaikea saada riittävästi kuitua. Kun kuidunsaanti ei ole kohdallaan, potalle ei tule asiaa, Hongisto huomauttaa.

Ummetus onkin pikkulapsilla yleistä, kertoo päiväkodinjohtaja Johanna Hellevuo Vantaalla sijaitsevasta Fazerilan päiväkodista. Hän ihmettelee terveydenhuollon lääkepainotteisuutta jo leikki-ikäisten ummetuksen hoidossa.

- Päiväkodeissa on huomattu, että aiempaa useamman lapsen vatsa toimii lääkkeillä, kuin vanhustenosastolla. Lapsiperheiden neuvonnassa ei lähdetä ravitsemuksen perusasioista, kuten riittävästä nesteen ja kuidun saannista. Päiväkodissa kiinnitämme ravitsemukseen huomiota, mutta arasta aiheesta on haastavaa puhua vanhempien kanssa, Hellevuo sanoo.

Enemmän kuitua, vähemmän suolaa - tavoitteena myös lapsille. Hongisto tiivistää leipätutkimuksen tuloksia toteamalla, että lapset tarvitsevat enemmän kuitua, mutta vähemmän suolaa. Kuitua parivuotiaat lapset saavat noin 9 grammaa ja 6-vuotiaat 11 grammaa päivässä, osoitti laaja suomalainen vuonna 2008 julkaistu Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -tutkimus. Lapsille riittäävä kuidun määrä päivässä olisi noin 16 grammaa. Suolaa lapset saavat jo 4 - 5-vuotiaina yli aikuisten suosituksen, joka on viisi grammaa päivässä. Monet leivät ovat varsin reilusti suolattuja, mutta vähäsuolaisempien, esimerkiksi Sydänmerkin saaneiden leipien määrä on kasvamaan päin. Sydänmerkin saadakseen leivässä saa olla suolaa enintään 0,7 grammaa, kuitua taas täytyy olla vähintään 6 grammaa sadassa grammassa.

- Lapsen oma mieltymys vaikuttaa varsin paljon siihen, millaista leipää valitaan ja valitaanko ollenkaan. Hyvä työnjako valinnoissa on, että vanhemmat päättävät mitä ja milloin syödään ja lapsi päättää kuinka paljon hän syö, Hongisto sanoo.

Puntarissa on terveellisyys ja maittavuus. Pienten lasten vanhemmat kaipaavat leipomotuotteilta terveellisyyden lisäksi erityisesti helppoutta. Fazerin teettämässä tutkimuksessa vanhemmat kertoivat valitsevansa leipää ennen kaikkea terveellisyyden perusteella, tuoreuden ja maun tullessa seuraavina.

Terveellistä leipää valitessaan vanhemmat kiinnittävät huomiota erityisesti viljanlajiin, kuitumäärään ja täysjyväpitoisuuteen. Suolan määrää tarkkailee vain neljännes vanhemmista.
Markkinointijohtaja Ismo Nikkolan mukaan kaupassa leipävalinnat eivät vanhemmilta yleensä mene aivan vastausten mukaan, koska leivän halutaan myös maistuvan lapsille.

- Aikuiset ovat valmiit kompromissiin, jotta kotirauha säilyisi. En kuitenkaan usko, että enää tarvitsee valita terveellisen ja hyvän välillä, Nikkola pohtii.

TNS Gallupin tekemään kyselytutkimukseen Lapset ja leipä vastasi 562 henkilöä.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 20.8.2009

Ei sinun ole pakko uskoa tähän uutiseen, lue myös nämä juttuni:

Juustoa syödään entistä enemmän

**
Suomalaiset ovat löytäneet uudestaan juuston!
Me söimme juustoa viime vuonna lähes kilon enemmän kuin edellisvuonna. Juustoa nautittiin 18,4 kiloa henkeä kohti vuodessa, ilmenee Ravintotase 2007 ja 2008:n ennakkotiedoista.

Vuonna 2007 juustonkulutus notkahti 17,5 kiloon, kun se vuonna 2006 oli 18 kiloa. Juuston kulutus kääntyi kasvuun 1970-luvun vaihteessa, ja on silloisesta vajaasta viidestä kilosta kasvanut nykyisiin määriin.

Maailman mittakaavassa Suomen kulutus ei häikäise. Euroopasta löytyy useita yli 20 kilon juustomaita ja kärkeä vetää fetasalaatistaan kuuluisa Kreikka 30 kilolla.

Juuston kulutuslukuihin sisältyvät kaikki maidosta saostamalla tehdyt tuotteet. Kypsytettyjen juustojen lisäksi ryhmään kuuluvat tuorejuustot, kuten raejuusto, feta, mozzarella ja rahka.

Juusto on tiivis ravintoainepakkaus, sillä kiloon juustoa kuluu noin 9 - 13 litraa maitoa. Ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka Maito ja Terveys ry:stä kertoo, että vähärasvaisen juuston valmistukseen maitoa kuluu 1 - 2 litraa tavallista enemmän, kun rasva korvataan maidon proteiinilla.

- Niinpä juustossa tiivistyy monia maidon ravintoaineita. Esimerkiksi kalsiumia 25 grammaa eli 2 - 3 viipaletta juustoa sisältää saman verran kuin yksi lasillinen maitoa, Lallukka laskee.

Maidossa on runsaasti myös B-vitamiineja, ja kypsytetyissä juustoissa vielä enemmän suhteessa määrään. Lallukan mukaan juustovoileipä maitolasillisen kanssa aamuin illoin kattaa B12-vitamiinin riittävän saannin.

Ravintotase 2007 ja 2008 -julkaisun kokoaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 20.8.2009

Muita omia kirjoituksiani juustosta:

Laihtuminen yksinkertaista: syö vähemmän?

**
Laihdutusdieeteistä liikkuu kaikenlaista tarinaa
. Markkinoidaan erilaisia laihdutusstrategioita, jotka kikkailevat kalorien alkuperällä. Vältä rasvaa. Vältä hiilihydraatteja. Syö paljon proteiinia. Tasapainota hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit.

Harvardin yliopiston tutkimusten mukaan voimme kuitenkin laihtua vain saamalla ruoastamme vähemmän kaloreita kuin kulutamme. Tähän on päädytty tuoreimmassa laihdutusdieettejä vertailevassa tutkimuksessa. Siinä verrattiin toisiinsa neljää suosittua laihdutusdieettiä, jotka olivat:

1) vähän rasvaa, normaalisti proteiinia, paljon hiilihydraatteja (esim. "virallisterveellinen")
2) vähän rasvaa, paljon proteiinia, vähän hiilihydraatteja (esim. "Protein Power")
3) paljon rasvaa, normaalisti proteiinia ja vähän hiilihydraatteja (esim. "Atkinsin dieetti")
4) paljon rasvaa, paljon proteiinia, vähän hiilihydraatteja (esim "Kwasniewskin dieetti")

Jokainen ruokavalio täytti Amerikan sydänyhdistyksen sydänterveellisen ruokavalion suositukset. Kaikkien ryhmien osallistujat laihtuivat aluksi nopeasti, mutta lihoivat sitten hieman takaisin. Kahden vuoden kohdalla kertynyt painonlasku on kaikissa ryhmissä yhtä suuri, 3–4 kiloa. Ryhmien välillä ei havaittu eroja näläntunteessa, kylläisyyden tunteessa eikä tyytyväisyydessä arvottuun ruokavalioon. Eroja ei havaittu myöskään kolesteroliarvoissa eikä muissakaan sydämeen ja verisuonistoon liittyvän terveyden mittareissa (New England Journal of Medicine 2009;360:859-873).

Yksinkertaiseksi viestiksi jää tämä: Jos haluat laihtua, valitse makusilmujasi miellyttävä dieetti. Vähentämällä energiansaantiasi 250 kilokalorilla päivässä ja liikkumalla riittävästi kuluttaaksesi 250 lisäkilokaloria päivässä (kävele 3 kilometriä) voit laihtua puoli kiloa viikossa (3 500 kilokalorin edestä). Voit laskea ruokasi energian ja liikkumalla kuluttamasi kalorit osoitteessa: kalorilaskuri.fi.

Harvardin yliopisto ei ole kehittänyt mitään varsinaista laihdutusdieettiä. Ei mitään myyvää nimeä ole tarjolla, mutta Harvardin yliopistolla on muita ansioita, nimittäin tieteellistä näyttöä.

Tutkimuksesta kirjoitti Harvard Health & Heart -lehden elokuun suomenkielinen numero.

keskiviikkona, elokuuta 19, 2009

Christer Sundqvist - Luonnetesti

*
Facebookissa tuli vastaan yksi luonnetesti
. Enhän minä tuollaisiin höpöhöpö -testeihin usko, mutta nyt tuli vahingossa niin hyvä luonnehdinta minusta, että se sai minut kiinnostumaan luonnetestin tuloksista.

Ottakaa tämä kirjoitus ihan viihteen kannalta.

Edellisten vastaustesi perusteella: Olet 60 % Harkitsija

Seuraava kaavio kuvaa vastaustesi sijoittumista

Ekstrovertti--------*------------Introvertti
Käytännöllinen------------*--------Intuitiivinen
Ajattelija------------*--------Tuntija
Impulsiivinen----------------*----Harkitsija
(pmmm)

Vastaustesi perusteella seuraava luonnehdinta kuvaa persoonallisuuttasi

Olet ulospäin suuntautunut, ja ystävällinen. Haluat tehdä parhaasi ihmissuhteissa, ja toisinaan toisten odotusten täyttämisen tarve muodostuu sinulle ongelmaksi. Sinulla on ihanteita, ja tunnet lojaalisuutta työnantajaasi ja perhettäsi kohtaan. Saatat luoda ihanteestasi itsellesi jopa epätodellisen mielikuvan. Haluaisit myös toisten suhtautuvan sinuun samoin. Tilanteet, joissa ei ole tarkkaa järjestystä, tuntuvat mielestäsi kaoottisilta. Tarvittaessa ohjaat asioita oikeaan suuntaan, mutta et vaadi päätösvaltaa yksin itsellesi. Ihmistyypilläsi on taipumus olla hieman liian kova itselleen, varsinkin jos oma suoriutuminen ei vastaakaan odotuksia. Kerrot muille avoimesti päämääristäsi, mutta johtotehtävissä saatat vaatia toisiakin toimimaan juuri sinun tavallasi. Kaltaisesi ihmiset saattavat helposti suuttua, varsinkin jos kokevat itse olevansa oikeassa ja toisten väärässä. Joudutkin tämän takia hillitsemään tunteitasi ja katsomaan asioita faktoina ottaaksesi etäisyyttä. Halusi auttaa toisia on niin voimakas, että saatat huomata tekeväsi paljonkin tarpeetonta työtä toisten puolesta. Varsinkin, jos tällaista ei arvostetakaan, turhaudut helposti. Sinun on vaikea sanoa ei, ja jos et pidä huolta elämästäsi, saattaa burn-out olla väijymässä sinua. Sovellut parhaiten ammatteihin, joissa voit puhua ihmisten kanssa kasvotusten. Valmentaja, myyntitykki, haastattelija, näyttelijä ovat sopivat ammatit. Jos joudut työssäsi hoitamaan matematiikkaa tai talousasioita, olet jatkuvasti poissa rytmistä. Olet lahjakas organisoimaan, motivoimaan, johtamaan ja opettamaan ihmisiä. Mutta älä ota näitä lahjojasi itsestäänselvyyksinä. Rakenna työsi puhetaitosi, empatian ja harmonian perustalle, niin olet onnellisimmillasi.