### = erittäin tuomittavaa tietellistä toimintaa
Muistellaan erästä kirjoitustani joulukuulta 2005:
Katoavaista on kantasolututkijan maine (YLE Tiede, 28.12.2005) Ihmisen sikiön kantasolujen luonti, jonka kehittyneempi tulos julkaistiin viime toukokuussa arvovaltaisessa Science-lehdessä, näyttää olleen sittenkin vain yksi viime vuosien suurimpia tieteellisiä huijauksia. Korealaisessa Seoulin kansallisessa yliopistossa SNU:ssa tehdyt kokeet herättivät suurta huomiota, koska tietyn ihmisen omalla perimällä varustettujen kantasolujen tuottaminen voisi tuoda ratkaisevan avun moniin sairauksiin. Tutkimusta johtanut korealainen tohtori Hwang Woo Suk nousi heti maailmanmaineeseen ehtien saavuttaa Koreassa peräti kansallissankarin aseman, mutta viime kuukausien ja päivien kohun myötä asema on mennyttä. SNU-yliopiston sisäinen tutkimuskomitea on selvittänyt asiaa ja juuri joulun alla julkisuuteen annetussa raportissa todetaan osan tuloksista olevan tarkoituksellisesti väärennettyjä. Hwangin väitetään eronneen virastaan väärennysten tultua ilmi.
Science-lehti seuraa tilannetta nettisivuillaan jatkuvasti. Amerikkalaistutkija Gerald Schatten on ehtinyt pyytämään nimensä poistamista julkaisusta, mutta Science-lehden käytännön mukaan kaikkien tutkimukseen osallistuneiden on peruttava artikkeli yhdessä. Schatten kertoo, että hän ei ole osallistunut itse kokeisiin lainkaan. Tästä herää kysymys miksi hän halusi nimensä paperiin ja ylipäänsä sen sinne sai? Myös Hwang on kertonut haluavansa peruuttaa artikkelin, mutta virallista esitystä ei ole vielä tehty. Hwangin tutkimuksissa naisen munasoluun siirrettiin hänen ihosolustaan otettu perimäaineksen sisältävä tuma. Munasolusta oli poistettu ensin sen tuma, jossa on sukusolujen tapaan vain puolet täydestä kromosomistosta. Munasolu saatiin kehityksen alkuun eli siitä lähti kasvamaan tuman luovuttaneen naisen klooni. Ns. blastokysti- eli alkiorakkulavaiheessa, soluaineksesta onnistuttiin erottamaan kantasoluja. Nämä olivat ns. sikiön kantasoluja, joista lähtee kasvamaan kaikkia ihmisen solutyyppejä. Hwangin tutkimusryhmän mukaan kantasolulinja saatiin kasvamaan ja pysymään hengissä laboratoriossa.
Sitten tulee Hwangin musta hetki. Hän suoritti toisen kokeen, joka oli huomattavan vaativa, koska siinä otettiin perimäaineksen sisältävä tuma erilaisia vakavia sairauksia sairastavilta ihmisiltä. Tuma istutettiin vapaaehtoisilta luovuttajilta saatuihin munasoluihin. Näistä saatiin tutkimusraportin mukaan kasvatettua peräti 11 erilaista kantasolulinjaa, joista saatavia soluja voitaisiin periaatteessa käyttää näiden potilaiden vaurioituneiden solujen korvaamiseen.
Ensimmäisenä alettiin julkisuudessa Etelä-Koreassa kertoa munasolun luovuttajien olleen Hwangin laboratorion nuoria opiskelijanaisia. Tämä ei sinänsä ole kiellettyä, mutta vapaaehtoisuus voi tietysti olla pakotettua tällaisessa tilanteessa. Jälkimmäisessä tutkimuksessa kerrottiin munasolun luovuttajien olleen vapaaehtoisia, joille ei maksettu solujen luovutuksesta. Tämän Hwang on tunnustanut olevan valetta, luovuttajille maksettiin noin 1500 dollaria.
Tieteen kannalta pahempi on kuitenkin se, että jälkimmäisen tutkimuksen kantasolulinjoja ei ole saatu kasvamaan 11:tä. Mahdollisesti niitä saatiin kasvamaan kaksi ja nekin kuolivat suhteellisen pian. SNU-yliopistossa selvitetään parhaillaan näiden kahden solulinjan ominaisuuksia eli onko niitäkään koskaan ollut olemassa. Oleellisesti siis koko koe epäonnistui.
Science-lehti odottaa tutkijoiden vetävän artikkelinsa pois. Ellei tätä ala kuulua, lehti tekee sen itse. Tämä on varsin harvinaista tiedemaailmassa, mutta vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Science-lehti on maailman arvostetuimpia tiedelehtiä, jonka sivuille pääsemiseen tarvitaan erittäin hyvä tutkimus. Jos selkeä väärennös pääsee läpi noin helposti, lehden maine kärsii pahan tappion. Myös kantasolujen tutkimukselle korealaisfiasko tekee vakavaa haittaa.
Science-lehti seuraa tilannetta nettisivuillaan jatkuvasti. Amerikkalaistutkija Gerald Schatten on ehtinyt pyytämään nimensä poistamista julkaisusta, mutta Science-lehden käytännön mukaan kaikkien tutkimukseen osallistuneiden on peruttava artikkeli yhdessä. Schatten kertoo, että hän ei ole osallistunut itse kokeisiin lainkaan. Tästä herää kysymys miksi hän halusi nimensä paperiin ja ylipäänsä sen sinne sai? Myös Hwang on kertonut haluavansa peruuttaa artikkelin, mutta virallista esitystä ei ole vielä tehty. Hwangin tutkimuksissa naisen munasoluun siirrettiin hänen ihosolustaan otettu perimäaineksen sisältävä tuma. Munasolusta oli poistettu ensin sen tuma, jossa on sukusolujen tapaan vain puolet täydestä kromosomistosta. Munasolu saatiin kehityksen alkuun eli siitä lähti kasvamaan tuman luovuttaneen naisen klooni. Ns. blastokysti- eli alkiorakkulavaiheessa, soluaineksesta onnistuttiin erottamaan kantasoluja. Nämä olivat ns. sikiön kantasoluja, joista lähtee kasvamaan kaikkia ihmisen solutyyppejä. Hwangin tutkimusryhmän mukaan kantasolulinja saatiin kasvamaan ja pysymään hengissä laboratoriossa.
Sitten tulee Hwangin musta hetki. Hän suoritti toisen kokeen, joka oli huomattavan vaativa, koska siinä otettiin perimäaineksen sisältävä tuma erilaisia vakavia sairauksia sairastavilta ihmisiltä. Tuma istutettiin vapaaehtoisilta luovuttajilta saatuihin munasoluihin. Näistä saatiin tutkimusraportin mukaan kasvatettua peräti 11 erilaista kantasolulinjaa, joista saatavia soluja voitaisiin periaatteessa käyttää näiden potilaiden vaurioituneiden solujen korvaamiseen.
Ensimmäisenä alettiin julkisuudessa Etelä-Koreassa kertoa munasolun luovuttajien olleen Hwangin laboratorion nuoria opiskelijanaisia. Tämä ei sinänsä ole kiellettyä, mutta vapaaehtoisuus voi tietysti olla pakotettua tällaisessa tilanteessa. Jälkimmäisessä tutkimuksessa kerrottiin munasolun luovuttajien olleen vapaaehtoisia, joille ei maksettu solujen luovutuksesta. Tämän Hwang on tunnustanut olevan valetta, luovuttajille maksettiin noin 1500 dollaria.
Tieteen kannalta pahempi on kuitenkin se, että jälkimmäisen tutkimuksen kantasolulinjoja ei ole saatu kasvamaan 11:tä. Mahdollisesti niitä saatiin kasvamaan kaksi ja nekin kuolivat suhteellisen pian. SNU-yliopistossa selvitetään parhaillaan näiden kahden solulinjan ominaisuuksia eli onko niitäkään koskaan ollut olemassa. Oleellisesti siis koko koe epäonnistui.
Science-lehti odottaa tutkijoiden vetävän artikkelinsa pois. Ellei tätä ala kuulua, lehti tekee sen itse. Tämä on varsin harvinaista tiedemaailmassa, mutta vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Science-lehti on maailman arvostetuimpia tiedelehtiä, jonka sivuille pääsemiseen tarvitaan erittäin hyvä tutkimus. Jos selkeä väärennös pääsee läpi noin helposti, lehden maine kärsii pahan tappion. Myös kantasolujen tutkimukselle korealaisfiasko tekee vakavaa haittaa.
Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään (26.10.2009), että pitkään kestäneessä oikeudenkäynnissä on langetettu tuomio korealaistutkija Hwang Woo Suk'lle. Hän sai ehdollisen vankeusrangaistuksen petoksesta. Aika lievä tuomio minun mielestäni.
Muita saman tyyppisiä kirjoituksiani:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti