tiistaina, lokakuuta 13, 2009

Ruotsin maajussit pysyvät terveinä maitorasvoilla

**
Ruotsissa kuuluu kummia.
Kahdentoista vuoden ajan on seurattu ruotsalaisia ikääntyviä maajusseja. Ruotsalaistutkijat halusivat selvittää miksi maajussit pysyvät pitempään terveinä eivätkä sairastu sepelvaltimotautiin yhtä merkittävässä määrin kuin valtaväestö.

He löysivät kaksi merkittävää selittävää tekijää, jotka ovat maajussien hyvän terveyden taustalla. Tämä toinen tekijä onkin aidosti terveelliseen ravintoon perehtymättömille mahdollisesti tämän tutkimuksen suuri yllätys.

1) Ensinnäkin, tuttuakin tutummin vihannekset ja hedelmät ovat terveellisen ravitsemuksen kivijalka. Syö puoli kiloa vihanneksia ja hedelmiä. Sydän tykkää siitä!
2) Toisaalta vihannesten ja hedelmien terveysvaikutukset tulivat vasta esille silloin jos tähän yhdistyi tuntuva maitorasvojen kulutus!

Luit aivan oikein: tuntuva maitorasvojen kulutus vasta toi esille vihannesten ja hedelmien terveysvaikutukset! Tässä yhden totuuden maassa nimeltään Suomi, olemme saaneet kuulla kyllästymiseen saakka miten maitorasvat muka ovat epäterveellisiä. Pääjohtaja Pekka Puska pitää maitoa vasikan juomana ja jos maitoa ihan pakko on juoda, sitä pitäisi juoda rasvattomana. Tällainen ihminen kuten minä, joka rakastan punaista täysmaitoa ja aitoa voita, olen tietenkin tietoinen niistä paineista joita valistustyössäni kohdistuu juuri tähän poikkeavaan ravintovalintaani ja tapaani pitää näitä maitorasvaan liittyviä asioita esillä. Olen suoraselkäisesti puolustanut omaa valintaani ja lukuisista soraäänistä huolimatta jatkanut omaa linjaani. Maitorasva on omasta mielestäni terveellistä!

Tutkijat eivät havainneet vähäisemmän maitorasvan käytön, täysjyvävalmisteiden käytön ja kahden kala-aterian viikossa pienentävän riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Nämä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ylistämät toimenpiteet eivät olleet yhtä hyviä valintoja kuin runsaiden maitorasva-annosten ja vihannesten sekä hedelmien nauttiminen. Anteeksi kun näin moneen kertaan makustelen näitä hunajaisia sanoja suussani ja pistän ne tähän kirjoitukseeni kerta kerran jälkeen. Nauttikaa maitorasvoja - sydän tykkää!

Vapaudu orjuuttavien ravitsemusratkaisujen ikeestä: Jos pidät maitorasvoista, nauti niitä silloin edelleen ilman omantunnon tuskia ja muista runsaat vihannesannokset sekä ne tärkeät hedelmät. Vaadi voita ja täysmaitoa työpaikallesi, katsokin että saat näitä keskuskeittiön tuotevalikoimiin ja käytä tietenkin aina itse kotona voita, rasvaisia juustoja ja nauti täysrasvaista maitoa. Niin pysyt terveenä!

We identified a significant interaction between intake of fruit and vegetables and dairy fat consumption. Daily fruit and vegetables consumption was associated with a lower risk of coronary heart disease only when combined with a high intake of dairy fat. Low intake of dairy fat, choosing mostly wholemeal bread or eating fish at least twice a week was not associated with a reduced risk of coronary heart disease in this cohort of rural middle-aged men. The current nutritional recommendations were hence only partly supported.

Lähde: Sara Holmberg, Anders Thelin ja Eva-Lena Stiernström. Food Choices and Coronary Heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 Years of Follow-up. Int. J. Environ. Res. Public Health 6: 2626-2638, 2009

Miten kommentoit tätä havaintoa?

Muita tätä havaintoa tukevia tutkimuksia ja kirjoituksia:

36 kommenttia:

  1. Kiitos Christer hyvästä tiedottamisetsta. Iso hiekkaan jumittunut laiva kääntyy hitaasti mutta juuri nämä uudet tutkimustiedot rasvoista ovat keino saada laiva oikeaan suuntaan.

    Nyt täytyy pitää huolta, että päättäjät saavat nämä tiedot varmasti pöydällensä.

    RasvaFani

    VastaaPoista
  2. Tätähän mää olen aina sanonut! :)

    Täytyypä tutustua tarkemmin tutkimukseen. Kiitos uutisoinnista!

    VastaaPoista
  3. Eikö lopputulosta pitäisi luke niin että maitorasvat ovat terveyden perusta. Eihän tutkijat tietenkään voi niin sanoa suoraan.

    VastaaPoista
  4. Olen edellisten kirjoittajien kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä maitorasvojen terveellisyydestä. Täytyy kuitenkin silti kriittisesti tarkastella tällaisia tutkimuksia. Näkisin, että maalla asuvien pitkäikäisyys johtuu monista muistakin seikoista kuin ravinnosta. Maaseudun töissä ihmiset saavat luonnostaan sopivan määrän liikuntaa päivittäin. Elinympäristö on myös usein saasteettomampi. Kaikista tärkein pitkäniän tekijä lienee kuitenkin henkinen hyvinvointi. Maalla ihmiset lienevät ainakin keskimäärin stressittömämpiä kuin kiireisessä kaupunkielämässä.

    Tutkimukset ovat tutkimuksia eikä kaikkia vaikuttavia seikkoja voida ikinä huomioida. Mutta ehdottomasti lisää puolueettomia tutkimuksia ja keskustelua erilaisten rasvojen terveellisyydestä kaivataan.

    VastaaPoista
  5. Ihan oikein anonyymi. Mutta eikö muut tekijät (liikunta ja hyvä mieli) vaikuta myös muissa tutkituissa ravintoryhmissä (vihanneksia syöviin, vihanneksia + maitorasvoja syöviin...)?

    FatFan

    VastaaPoista
  6. Tuo on kyllä aivan totta. Ja antaa viitteitä maitorasvojen hyödyllisyydestä. Viittasin lähinnä alkuperäiseen tutkimusongelaan: miksi maajussit elävät kaupungissa asuvia pidempään?

    VastaaPoista
  7. "miksi maajussit elävät kaupungissa asuvia pidempään?"

    Tällaiseen voi olla niin lukuisia selityksiä, että vaikea on ruveta arvailemaan. Ehkä vähemmän melua, jonotusta, stressiä jne.

    Edellä joku toi esiin tämän "ravinnosta nauttimisen" merkityksen terveydelle, samoin liikunnasta nauttimisen. Joissakin tutkimuksissa on havaittu pienten alkoholimäärien olevan terveydelle hyödyllisiä.

    Näissä kaikissa em. seikoissa on yksi yhteinen nimittäjä. Nimittäin se, että liikunta, alkoholi, hyvä ruoka aiheuttavat useille ihmisille mielihyvää, näin ollen positiivinen terveysvaikutus ei välttämättä johdu esim. antioksidanteista tai vitamiineista vaan mielihyvästä itsestään.

    Niin ja teellä on havaittu samoja vaikutuksia. Kenties samoista syistä.

    VastaaPoista
  8. Professori Kari Salminen on kirjeenvaihdossamme kommentoinut tätä mielenkiintoista ruotsalaistutkimusta. Olemme pohtineet hedelmien ym. ja kasvirasvojen yhdistelmää ja tämän tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että tämä yhdistelmä lisäisi sydänsairastuvuutta. Tilastollinen merkitsevyys on kuitenkin nippa nappa vajaa. Hajontahan tulosainestossa on melkoinen.

    Joka tapauksessa tämä tutkimus on yksi lisää siihen ketjuun, jonka professori Salminen on esitellyt Duodecimin jutussa ja jotka monille ovat tutut. Vaikkakin Salminen on hieman skeptinen yksittäisten epidemiologisten tutkimusten suhteen, niin nyt niitä on jo niin runsaasti, että hän on niidenkin perusteella entistä vakuuttuneempi maitorasvan (tai siihen aivan kiinteästi ja erottamattomasti liittyvän tekijän) hyvästä sydänterveysvaikutuksesta.

    Viime perjantaina Kauppalehdestä on luettavissa Kari Salmisen debattikirjoitus "Rasvaverolle ei löydy tieteellisiä perusteita"? Vielä toistaiseksi hän ei ole saanut keneltäkään vastausta! Hän odottaa kyllä vastausta mielenkiinnolla.

    VastaaPoista
  9. Tässä vielä terveysblogini lukijoiden arvioitavaksi professori Salmisen mielipidekirjoitus Kauppalehdessä 9.10.2009

    RASVAVERO JA TERVEYSNÄKÖKOHDAT

    Kokoomuksen puheenjohtaja on ehdottanut ”kovia rasvoja” sisältävät tuotteet pantaviksi erityisverolle (KL 1.10.). Perusteluksi hän on esittänyt niiden aiheuttavan vaaraa ja haittaa ihmisten terveydelle viitaten sydäntauteihin. Tämä päähänpälkähdys edetessään johtaisi eduskunnan oikeusoppineet vaikean tilanteen eteen.

    Elintarvikelakimme 23/2006 toteaa 7 §:ssä, että elintarvikkeiden tulee olla kemialliselta laadulta (siis esim. rasvojen osalta) sellaisia, etteivät ne aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle. EY:n asetus N:o 178/2002 vahvistaa 14. artiklassa: ”Markkinoille ei saa saattaa elintarvikkeita, jotka eivät ole turvallisia. Elintarviketta ei pidetä turvallisena, jos se on terveydelle haitallinen”. Lain 57 §:n mukaan elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten vastainen elintarvike tulee poistaa markkinoilta.

    Jos siis rasvaveron perusteluksi esitetään terveyshaitta, ko. elintarvikkeiden valmistus, kaupanpito ja markkinointi tulee elintarvikelainsäädännön mukaan kieltää. Haittaverotus ei sisälly lain menetelmävalikoimaan.

    EY:n asetus painottaa elintarvikkeiden turvallisuutta arvioitaessa myös tieteellistä avoimuutta, ristiriidattomuutta ja julkisuutta. Kysymys rasvojen terveydellisistä vaikutuksista on kaikkea muuta kuin ristiriidaton.

    Kansanterveyslaitoksemme ja Harvardin yliopiston Setti-tutkimuksessa on selvitetty perusteellisesti aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Yhteenvetona todetaan, ettei tyydyttyneiden (”kovien”) rasvojen haitallisuudesta tai tyydyttymättömien (”pehmeiden”) rasvojen edullisuudesta ole yhdenmukaista näyttöä. Tulokset ovat täysin ristiriitaiset. Itse Setti-tutkimuksen kokeellinen osa osoitti kiistattomasti, etteivät tyydyttyneet rasvat ole yhteydessä sydänkuolleisuuteen (Am. J. Epidemiol. 1997;145:876-87). Samaan tulokseen päädytään juuri julkaistussa huolellisessa kanadalaisessa tutkimuksessa, missä tarkastellaan laajasti elintarvikekomponenttien yhteyttä sydänsairauksiin (Arch. Intern. Med. 2009; 169:659-69).

    Puheenjohtaja Kataisen ehdotus johtaa katseet erityisesti maitorasvaa sisältäviin valmisteisiin ja niiden terveysperusteiseen haittaverotukseen. Tässä tieteelliset näytöt käyvät yhä hatarammiksi.

    Nimenomaan maitoon ja sydänsairastavuuteen kohdistuvia tutkimuksia tunnetaan 11 kpl. Näistä vain yksi viittaa maidon lisäävän sairastavuutta. 10 tutkimusta kertoo, ettei tällaista yhteyttä ole tai että maito suojaa sairastumiselta. Ruotsissa ja Norjassa uudenaikaisin menetelmin tehdyt tutkimukset puolestaan osoittavat, että maitorasvan syönti on yhteydessä vähentyneeseen sydäninfarktialttiuteen. Olen esitellyt nämä tutkimukset yksityiskohtaisesti Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa (2007;123:358-9). Yhtään kielteistä kannanottoa en ole kirjoitukseeni saanut.

    On ymmärrettävää, että erityisesti kansantaloutemme tulevassa velkaisessa tilanteessa valtiovarainministerin on etsittävä kaikki verotettava. Mahdolliselle rasvaverolle on kuitenkin löydettävä muut kuin terveellisyysperusteet, jottei jouduta mielivallan upottavalle suolle.

    Kari Salminen
    Professori
    Helsinki

    VastaaPoista
  10. Tässä taas "kovaa" "tutkimus"tietoa kovista rasvoista:

    http://www.iltalehti.fi/terveys/2009101310409225_tr.shtml

    Aina yhtä raivostuttavaa lukea moista kevyttuotteitten lobbausta.

    VastaaPoista
  11. Ne "tuhannet tutkimukset", jotka osoittavat tyydyttyneen rasvan vaarallissksi ihmisen terveydelle, sanovat korkeasti oppineet.

    Eihän tämä vielä mitään. Olen kuullut yhden lääkärin suusta että "kaikki" tutkimukset osoittavat näin.

    hoh hoijjaa että näin.. Kai se on sitten uskottava.

    VastaaPoista
  12. Hei, muistan joskus lukeneeni jostain, että rypsiöljy ei oikein soveltuisi ravinnoksi. Syynä taisi olla jotain, että se hapettuu elimistössä ja muuttuu haitalliseksi. Oliiviöljy ei kuulemma näin käyttäydy ja on siksi parempi vaihtoehto. Olisiko jollakulla heittää lisää tietoa tähän aiheeseen liittyen?

    Jos se nimittäin pitää paikkansa, ovat ne kaikki jutut "voittamattomasta rypsiöljystä" melko huvittavia/hirvittäviä. Näitähän mediasta aina säännölisin väliajoin saa kuulla ja lukea.

    VastaaPoista
  13. Todella mielenkiintoista ja ihmeellistä, että mikään media ei vielä ole ottanut tätä ruotsalaista maajussitutkimusta esille.

    Mikähän mättää?

    R

    VastaaPoista
  14. "Todella mielenkiintoista ja ihmeellistä, että mikään media ei vielä ole ottanut tätä ruotsalaista maajussitutkimusta esille."

    Ehkäpä se ei sovi vallitsevaan doktriiniin ;)

    VastaaPoista
  15. Ihmetyttää itseänikin kovasti tuo rypsiöljyn hehkutus tässä maassa. Sehän tosiaan sisältää paljon omega-3 rasvahappoja, mutta lyhytketjuisessa muodossa (alfalinoleenihappo). Käsittääkseni tutkimusten mukaan elimistön kyky muuttaa lyhytketjuisia omega-3 rasvahappoja pitkäketjuisiksi on todella huono (<10 %). Jos näin todella on niin suurin osa noista omega-3 rasvahapoista jää todellakin mätänemään ja hapettumaan elimistöön. Ja kun se rypsiöljy sisältää valtavasti omega-6 rasvahappoja niin se vaan pahentaa tulehduksellisuutta elimistössä.

    Itse pyrin ainakin nauttimaan omega-3:t aina pitkäketjuisessa muodossa. Ihan älytöntä mielestäni kehottaa syömään omegat jostain margariinista.

    Pystyisikö Christer kommentoimaan tähän? Tämä on mietityttänyt minua jo pitkään. Itse käytän (luomu) oliiviöljyä.

    -J

    VastaaPoista
  16. Kiitos kommenteista. Minun mielestäni omega-3-rasvahapot pitää saada pääosin kalasta, mikäli on tarkoitus edistää terveyttään. Tämä ajatus on kristallisoitunut asiantuntijoidemme päässä lähinnä silkasta älyttömyydestä faktat tunnustavaksi terveysinformaatioksi. Tämä on tapahtunut ihan muutaman vuoden sisällä täällä yhden totuuden Suomessa. Muutama esimerkki tiedon täsmentymisestä.

    Eliina Aro, Diabetesliiton ravitsemusterapeutti kirjoittaa minulle henkilökohtaisesti vuonna 2008 (innostuttuani arvioimaan kriittisesti uudistettuja Diabeetikon ravitsemussuosituksia): "Ruokavalion rasvojen osalta haluan korjata esittämääsi väittämää. Rasvan saanti lisää insuliiniresistenssiä rasvalaadusta riippumatta silloin, kun rasvan saanti on runsasta eli suuruusluokassa yli 35 % energiansaannista. Siksi emme voi suositella kovin runsaasti rasvaa sisältävää ruokavaliota. Rypsiöljyn n-3 ja n-6 rasvojen suhde pysyy samanlaisena riippumatta siitä käytetäänkö se kotona öljynä vai lisätäänkö se öljynä teollisuudessa. Rypsiöljy sisältää runsaasti n-3 rasvahappoja. Juuri siksi meillä n-3/n-6 rasvahappojen saannin suhde ruokavaliossa on huomattavasti parempi kuin eteläisemmässä Euroopassa." (Uskomattoman typerää informaatiota)

    Helena Gylling, Kuopion Yliopisto, väitti Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2006: "Kalaöljyllä ei ole mitään merkitystä sydän- ja verisuonitaudeissa" (Voiko asian enää typerämmin ilmaista?)

    Vastaus ylläolevaan on valitettavasti myönteinen: Helena Gylling kirjoittaa Diabetes -lehden numerossa 10/2004: "Vain kasviöljyistä saa ihmiskeholle välttämättömiä rasvahappoja." (Aika uskomaton väite!!!)

    Selkeyteen ollaan vähitellen menossa, sillä Sydänliiton oma lehti kirjoittaa vihdoin ja viimein asiaa vuonna 2009: "Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat kehityksellemme ja terveydellemme välttämättömiä. Elimistömme ei kuitenkaan pysty niitä itse valmistamaan eli niitä on syötävä. Parhaita lähteitä ovat rasvaiset kalat kuten lohen sukuiset lajit. Myös kasvisöljyt ja saksanpähkinät sisältävät omega-3-rasvahappoja. Nykyisin suomalaiset saavat omega-3-rasvahapoista vain viidenneksen kalasta, vaikka sen teho on merkitsevästi parempi kuin kasviöljyjen rasvahapon."

    Joku voi ehkä syystäkin pitää Diabetesliiton ja Kuopion Yliopiston aiempia vain muutaman vuoden takaisia lausuntoja vastuuttomana informaation vääristelynä. Minä lähinnä häpeän ja säälin näitä kolleegojen lausahduksia.

    VastaaPoista
  17. Kiitos Christer mielipiteestäsi. Olen samaa mieltä kanssasi että rasvainen kala on oikea lähde saada elimistön kannalta tärkeät (pitkäketjuiset EPA ja DHA) rasvahapot.

    Ihmetystä ja suorastaan ärsytystä/vihaa aiheuttaa taasen "virallisten" tahojen puhe miten kaikki omega-3:t ovat samanarvoisia. Katsopa vaikka uusin terveydeksi lehti joka jaetaan apteekeissa. http://www.digipaper.fi/terveydeksi/33584/

    Melkoista rasvapropagandaa tuon lehden kirjoitus oli taas pehmeistä ja kovista rasvoista, huoh.

    Itse olen yrittänyt löytää tutkimuksia tuosta elimistön kyvystä hyödyntää alfalinoleenihappoa. Esim. Tolonen viittaa muutamassa artikkelissa, että vain 5 % pystyttäisiin muuttamaan pitkäketjuisiksi. Jos näin todella on niin en näe mitään järkeä hehkuttaa alfalinoleenihappojen perään varsinkin kun suurin osa tieteellistä tutkimuksista omega-3 rasvahappojen eduista on tehty pitkäketjuisista (EPA ja DHA).

    On se kumma kun pitää nykymaailmassa tieto kaivaa itse netistä kun virallisista tahoista suolletaan vaan samaa paatosta jonka tieteellinen pohja on hyvin kyseenalaista.

    -J

    VastaaPoista
  18. Aamulehti näyttäisi kommentoivan uutista: Kerma suojaa sydäntaudilta?

    Heti rientää THL kiistämään tutkimuksen merkityksen. Tässä tämä juttu kokonaan:

    Kerman, voin ja täysmaidon lisääminen ruokavalioon saattaa vähentää sepelvaltimotaudin riskiä, selviää äskettäin julkaistusta ruotsalaistutkimuksesta.
    Tutkijat seurasivat 12 vuoden ajan yli 1700 maaseudulla asuvan ruotsalaismiehen elintapoja ja sairastuvuutta sepelvaltimotautiin.
    Tutkimuksessa huomattiin, että hedelmien ja vihannesten päivittäinen syöminen vähensi sepelvaltimotaudin riskiä vain, jos miehet söivät myös kermaa, voita ja täysmaitoa.
    Hedelmien ja vihannesten syönnillä ei näyttänyt olevan edullista vaikutusta, jos mies sai ruuastaan vain vähän maitorasvoja.
    Asiantuntija tyrmää
    Ylilääkäri Antti Jula Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta pitää tutkimusta epäluotettavana.
    Hänen mukaansa tutkimuksessa ei ole huomioitu riittävän hyvin sitä, että vähärasvaista ruokavaliota suosivat tutkittavat olivat jo tutkimuksen alkaessa sairaampia, lihavampia ja liikkuivat vähemmän kuin rasvaista ruokavaliota suosivat.
    Lisäksi otos on pieni, ja tiedot tutkittavien ruokailutottumuksista on kerätty epätarkasti.
    Julan mukaan useat luotettavat tutkimukset ovat osoittaneet, että kovien rasvojen välttäminen laskee kolesterolia sekä pienentää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa.
    Hänen mielestään kyseinen tutkimus ei kumoa aiempia väitteitä.
    Maitorasvojen vaikutuksesta terveyteen on kiistelty julkisuudessa.
    Professori Kari Salminen muistutti viime viikon Kauppalehden kirjoituksessaan, että rasvojen terveysvaikutuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia. Hänen mukaansa joissakin tutkimuksissa on todettu, että maitorasva saattaisi suojata sydänsairauksilta.
    Ruotsalaistutkimus on julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.
    Heini Maksimainen
    Aamulehti

    VastaaPoista
  19. TEKNIIKKA&TALOUS LEHDESSÄ 16.10 oli artikkeli kuinka Valio kehitttää terveysvoita. Siis sellaista voita joka ei kohota kolestrolia. Onko typerämpää kehitystyötä kun tehdä luonnollisesta ravinnosta epäluonnolista pilkkomalla jotkut rasvahapot pienempiin osiin ja ottamalla sieltä "haitalliset" osat pois. Lopputulos olisi sitten terveellistä. Mutta olisiko se sitten enään mitään voita vaan samoja margariineja kuin muutkin keijut ja floorat. Kai se luonto olisi ne haitalliset aineet poistanut jo vuosimiljoonien aikana jo ne nyt niin hengenvaarallisia olisivat.

    voi voi ..

    VastaaPoista
  20. Aamulehden lisäksi en ole huomannut suomalaismedian huomioineen ruotsalaistutkimusta laisinkaan. Kummallista. Karppaus.info:ssa ja Hiilaritietoisissa asiasta keskustellaan. Tosin, ei sielläkään kovin vilkkaasti.

    VastaaPoista
  21. "Hänen mukaansa tutkimuksessa ei ole huomioitu riittävän hyvin sitä, että vähärasvaista ruokavaliota suosivat tutkittavat olivat jo tutkimuksen alkaessa sairaampia, lihavampia ja liikkuivat vähemmän kuin rasvaista ruokavaliota suosivat."

    Suorastaan huikea perustelu sille, miksi tutkimus ei ole luotettava. Täysin epäreilua, kun vähärasvaista ruokavaliota suosivat ovat jo valmiiksi sairaampia:) No niinpä, sitähän tässä juuri osoitettiinkin...

    VastaaPoista
  22. Vaikka kalan omega-3 on hyvästä, ei se silti sulje pois alfalinoleenihapon mahdollisia itsenäisiä terveyshyötyjä.

    Nutrition Reviews
    Volume 66 Issue 6, Pages 326 - 332 Published Online: 2 Jun 2008

    ABSTRACT

    Consumption of omega 3 fatty acids is known to have health benefits. For many years, the importance of the only member of the omega 3 family considered to be essential, alpha-linolenic acid (ALA), has been overlooked. Current research indicates that ALA, along with its longer chain metabolites, may play an important role in many physiological functions. Potential benefits of ALA include cardioprotective effects, modulation of the inflammatory response, and a positive impact on both central nervous system function and behavior. Recommended levels for ALA intake have been set, yet the possible advantages of its consumption are just being revealed.

    VastaaPoista
  23. Rasvojen terveellisyys, kuinka suuri osa kok. energiasta, mitä rasvoja, missä suhteessa keskenään jne. on niin toivoton viidakko, että siitä ei ota kukaan selvää.

    Meikä syö rasvoja monipuolisesti siten, että maistuu hyvältä ja nälkä lähtee.

    Yksi viesti ravitsemuksen toivottomassa sekamelskassa näkyisi olevan yhtenäinen: Kalaa kannattaa syödä.

    VastaaPoista
  24. Tämä on uutinen, joka bongattiin Aamulehteen tästä veteraaniurheilijan blogista. Täällä on iso toimittajajoukko, joka säännöllisesti seuraa sinun blogiasi. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  25. "Hänen mukaansa tutkimuksessa ei ole huomioitu riittävän hyvin sitä, että vähärasvaista ruokavaliota suosivat tutkittavat olivat jo tutkimuksen alkaessa sairaampia, lihavampia ja liikkuivat vähemmän kuin rasvaista ruokavaliota suosivat."

    Kyllähän tuo ihan järkeenkäyvää voi olla. Vähärasvaiselle ruokavaliolle voivat ryhtyä (tavallisten terveystietoisten ihmisten lisäksi) lääkärin suosituksesta ne, joilla on paljon sv-tautien riskitekijöitä, esimerkiksi liikkumattomuus, korkea kolesteroli, ylipainoa, korkea verenpaine jne.

    Katsokaapas joskus työpaikkaruokalassa, minkä näköiset ihmiset syövät salaattipöydästä. Yleensä pulskemmat. Tästä ei suinkaan voi vetää johtopäätöstä, että salaattien syöminen lihottaisi enemmän kuin tavallisen lounaan syöminen.

    VastaaPoista
  26. Kommentteja tutkimkseen:

    Thirty men reporting previous hospitalization for coronary heart disease at baseline were excluded, leaving 1,752 men for analyses. Seventeen men who died after 2001, but before a second survey in 2002-03 were included in total mortality rates, but no causes of death were available for these fatalities.

    -- Olivatko nämä aiemmin sydänsairausten vuoksi sairaalahoidossa olleet maitorasvan syöjiä vai maitorasvan välttäjiä? Entä kuolleet, kumpaan ryhmään kuuluivat?

    30+17 eli 47 henkeä suljettiin pois tutkimuksesta. Jos tätä vertaa kuolleisuuteen (5), tai sydänsairastuvuuteen (19,1+7,9=26), yhteensä 31 henkeen, niin poissulkemalla on tuntuva vaikutus.Tästä syystä en pitäisi tätä kovin luotettavana tutkimuksena. Millä perusteella Veteraaniurheila on päätynyt siihen, että kyseessä olisi ++ eli melko luotettava tutkimus?


    Physical workload was determined in a structured interview according to the Edholm activity scale in which the participants estimated the average number of hours working in a sitting or standing position with a moderate, heavy, or very heavy workload during an average working day [28].

    --- liikunta vähentää riskejä kaikilla


    High intake of bioactive substances in foods in addition to a fat profile with a high and balanced intake of essential fatty acids is believed to explain the health protective effects demonstrated by the Mediterranean diet [11].

    --- balanced, mitä tarkoittaa? Sekä voita että oliiviöljyä? Missä suhteessa?


    Causality pathways explaining the associations between diet and coronary heart disease need further exploration. The inflammatory process of atherosclerosis raises the questions of what promotes inflammation and if and how dietary components promote or avert inflammation [39,40].

    --- Lisätutkimuksia tarvitaan, varsinkin kausaalisuuden suunnan osoittamiseen (vrt. edellinen lähettämäni kommentti - ketkä ovat vähärasvaisella dieetillä?)


    ps. Naisten ja miesten aineenvaihdunta eroaa aika paljon. Sääli, ettei naisia kelpuutettu tutkittavien ryhmään.

    VastaaPoista
  27. Korjaus:
    "30+17 eli 47 henkeä suljettiin pois tutkimuksesta. Jos tätä vertaa kuolleisuuteen (5), tai sydänsairastuvuuteen (19,1+7,9=36), yhteensä 41 henkeen..."

    Tutkimuksesta poissuljettuja oli suurinpiirtein yhtä paljon kuin mitä positiivisia löydöksiä. Näin pienissä tutkimuksissa tällaiset asiat voivat keikauttaa tulokset päinvastaisiksi.

    VastaaPoista
  28. KYSYMYS: KUKA TIETÄÄ???

    Miten margariineja nykyisin valmistetaan? Osaisiko joku kuvata prosessia kansantajuisesti?

    Sen verran tiedän, että ennen ainakin margariinin valmistus oli aika kaamea prosessi: öljyn läpi pumpattiin korkeassa lämpätilassa vetykaasua, ja katalysaattorina käytettiin nikkeliä. Öljy kovettui niin, että siitä tuli rakenteeltaan enempi voin kaltaista. Samalla öljyn tyydyttymättömien ja monityydyttymättömien rasvojen kaksois- ja kolmoissidokset katkesivat ja rasvahapot alkoivat muistuttaa enemmän tyydyttyneitä rasvoja muutenkin. Syntyi ns. trans-rasvoja, jotka ovat tosi, tosi, tosi pahoja...
    Arvaahan sen, että mekaaninen ja silmin havaittava muutos aineessa heijastaa siinä tapahtunutta kemialista muutosta. Eihän kiinteä ja nestemäinen rasva voi mitenkään olla ominaisuuksiltaan samanlaista.

    Nykyisissä margariineissa ei EVIRAn mukaan kuulemma transrasvoja enää ole. Nykyinen valmistusprosessi on kuulemma hyvin hellävarainen ja vaikka mitä. Joku esteröinti. En kyllä ihan usko...mutta osaisiko joku kuitenkin selittää, miten se tapahtuu? Miten juoksevasta kasviöljystä saadaan kiinteää margariinia ilman, että tulee transrasvoja tai jotain muuta epäluonnollista.

    Lääkärilehtien palstalla kun kysytään trans-rasvahapoista, kansaa rauhoitellaan ja kerrotaan, että ne ovat kyllä pahoja, mutta paras tapa välttää transrasvoja on maitorasvan välttäminen! Maidossa niitä kuulemma on hirveästi...

    Mikään mahti maailmassa ei saa minua uskomaan, että margariini olisi terveellistä. Olisi kuitenkin kiinnostavaa oikeasti tietää, mikä on se "hellävarainen prosessi" jonka avulla niitä nykyään tehdään. Ehkä osaamme arvioida sen vaikutusta paremmin, kun tiedämme siitä enemmän.

    Haluaisin vielä muistuttaa, että margariinia ei millään muotoa kehitetty terveystuotteeksi ihan alunperinkään! Se oli korvaava tuote oikealle voille, joka oli liian kallista esimerkiksi armeijan ruoaksi. Muistaakseni se keksittiin ranskassa. Suomessa pula-aika lisäsi sen käyttöä kovasti, koska sitä saattoi valmistaa melkein mistä vaan (ja melkein "mistä vaan" sitä valmistettiinkin...)
    Muistan lapsuudestani Rengas-margariinin, joka taisi olla ensimmäisiä ns. pöytämargariineja. Ei sitä kukaan ostanut siksi, että se olisi ollut terveellistä. Sitä ostettiin, koska se oli halpaa ja maistui melkein voille. Muistan, kuinka "tädit" siitä kahvipöydässä keskustelivat. Osa heistä oli sitä mieltä, ettei sitä uskaltanut syödä, koska sitä tehtiin "kissanraadoista"...

    Ei edes sitä "terveellistä" Flooraa alun perin markkinoitu terveellisempänä vaihtoehtona voille vaan hyvänmakuisena. margariinina. Oikeasti "terveellisenä" alettiin mainostaa vasta Beceliä.

    Christer, olisiko mielenkiintoista ja paikallaan perustaa blogiisi oma palsta margariinien synkkää historiaa valaisemaan? Minusta margariineista tiedetään aivan liian vähän siihen nähden, miten paljon niitä syödään ja miten heppoisin perustein niitä suositellaan. Olisi hyvä, jos ihmisillä olisi paikka, mistä löytyy margariinifaktaa.

    Terveisin yksi Äiti

    VastaaPoista
  29. "Yksi Äiti" ei kyllä todellakaan ole ainoa margariinin valmistusprosessita kiinnostunut. Myös itseäni kiinnostaisi tietää miten se margariini tarkalleen ottaen valmistetaan ja mitä se lopulta sisältää. En usko margariinin olevan ihmiselle terveellistä ravintoa. Toivon kuitenkin, että pystyn muuttamaan mieltäni, mikäli joku pystyy esittäämään liian painavia faktoja minun tietoani/luuloani vastaan.

    Suomessa olisi selvästi tilausta puolueettomalle ravintofakta-sivustolle. Nykyiset terveysviramomaiset ovat sellaisen luomiseen näemmä kykenemättömiä. He ovat ikävä kyllä valinneet linjansa ja pitävät siitä kynsin hampain kiinni, vaihtoehtoiset linjat täysin pois sulkien. Käsittämätöntä toimintaa sivistysyhteiskunnassa. Samalla logiikallahan voitaisiin valita eduskuntaankin vain yksi puolue, joka toteuttaisi absoluuttisen oikeaa linjaa politiikassa.

    Puolueettomalla ravitsemussivustolla voitaisiin esitellä erilaisia ravitsemusväitteitä ja mahdollisimman kattava, mutta ei liian pitkä, lista tutkimuksista puolesta ja vastaan. Jokaista tutkimusta olisi kommentoitu vai muutamalla lauseella mahdollisimman kansantajuisesti ja niistä olisi linkit itse tutkimukseen ja mahdollisesti syvällisempiin keskusteluihin. Sivuston lukijoilla olisi mahdollisuus kommentoida listojen tutkimuksia, ja ehdottaa lisäyksiä listoihin.

    Wikipedia on ehkä hieman tämän tyylinen, mutta siinä on vähän liian monta kokkia soppaa hämmentämässä. Kirjoitukset ovat usein melko sekavia ja vaikealukuisia, eivätkä ole aina edes puolueettomia.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  30. On tullut hyviä kommentteja, jopa varteenotettavia uusia ehdotuksia Yhdeltä Äidiltä ja Tyhmältä Kyselijältä. Alunperin olen tämän terveysblogini rakentanut puolueettoman terveystiedottamisen varaan. Erillisen puolueettoman ravitsemussivuston rakentaminen on kova juttu ja sitä varten tarvittaisiin työryhmä. Kuka kuuluisi siihen työryhmään? Asia kiinnostaa. Itseäni en ole siihen väkisin tyrkyttämässä, tosi en sitä henkeen ja vereen vastustakaan.

    Lähetän uudestaan Raisioon tiedustelun voisiko saada selkokielisen selostuksen siitä miten margariinia valmistetaan. Viimeksi tiedusteluun ei vastattu.

    VastaaPoista
  31. Eikö tälle sivustolle ihan hyvin sopisi myös margariinista kertominen? Eikö se ole terveyteen liittyvää tietoa siinä missä D-vitamiiniin, maitorasvoihin, VHH-ruokavalioon ja kalaöljyihinkin liittyvät asiat?
    Margariini - ja sen hyvyys tai pahuus -liittyy kiinteästi semmoisiin asioihin kuin rasvat, vitamiinit, omega6/3-tasapaino, virallinen/vaihtoehtoinen terveysvalistus, THL:n suositukset ja monet muut asiat, joista blogissasi jo puhutaan ennestään.
    Etkö löytäisi hyvää vieraskirjoittajaa, joka osaisi kirjoittaa hyvän keskustelunavausartikkelin margariiniasioista? Ja mitä puolueettomuuteen tulee...no jaa...onko se nyt ihan kaikista keskeisin arvo sinun palstallasi muutenkaan, ja pitääkö sen olla? Mielestäni ihmisellä saa olla näkemys asioista, ja mitä paremmin näkemys pohjautuu faktoihin, sen luotettavampi se tietysti on. Tietokaan ei ole välttämättä mikään neutraali asia. Joskus se saa ihan väistämättä jonkun asian tai tahon näyttämään hyvältä, toisen taas pahalta. Minusta blogissasi on ollut hyvää nimenomaan sen informatiivisuus. Tuot esille tietoa, jonka viralliset tahot pyrkivät pimittämään. Onko se puolueetonta? Ei välttämättä. Mutta se on kuitenkin oikein.

    Kuvaavaa, ettei Raisiolta tullut vastausta...

    t. Yksi äiti

    VastaaPoista
  32. Yksi äiti:
    "Miten juoksevasta kasviöljystä saadaan kiinteää margariinia ilman, että tulee transrasvoja"

    Ennen Raision selostusta sinun pitää tyytyä Wikipediaan:

    Vaihtoesteröinti tarkoittaa prosessia, jossa rasvamolekyylin glyseroliin esterisidoksella sitoutuneita rasvahappoja vaihdetaan toiseen. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa. Nykyisin kasviöljyjen kovettaminen tapahtuu yleensä vaihtoesteröinnillä hydrogenoinnin sijaan. Prosessissa ei synny trans-rasvahappoja.

    Englanninkielellä löytyy kyllä kattavampiakin selostuksia.

    -xx

    VastaaPoista
  33. Okei...mielenkiintoista, kiitos oikein paljon!

    Ihmettelen kuitenkin, mitä ne otukset ovat, joita tuossa prosessissa syntyy. Onko niillä joku nimi? Ja miten terveellisiä mahtavat olla? Mitä ne mahtavat saada aikaan elimistössä, eli hienosti sanottuna: millainen mahtaa olla niiden metabolia? Onko sitä tutkittu?

    t. yksi äiti

    VastaaPoista
  34. Hakusanalla VAIHTOESTERÖINTI löytyi lähinnä biodieseliä käsitteleviä sivustoja. Bongasin kuitenkin yhden "margariinitiedotteen", josta voi hyvällä tahdolla puristaa esille jonkun tiedon jyväsen. Suokaa anteeksi sen asenteellisuus:
    "Transrasvahappoja syntyy myös märehtijöiden pötsissä...Maitorasvan transrasva on nimeltään CLA, terveysvaikutuksia ei tiedetä..."

    http://www.mv.helsinki.fi/home/palojoki/OPETUS/Laatu%20ja%20turvallisuus/RAVINTORASVAT%5B1%5D.pdf,riikkatarsatuotantoprosessit.pdf

    Taitaa tämä vaihtoesteröinti kanssa olla tarkkaan varjeltu salaisuus...

    yksi äiti

    VastaaPoista
  35. Mielestäni Christer onnistunut erinomaisesti pyrkimyksissään puolueettomaan informointiin. Tietenkin jokaisella on oma mielipide, mutta mielestäni Christer on ollut poikkeuksellisen avoin uudelle tiedolle ja ollut valmis jopa muuttamaan mieltään kun tietoa on lisää karttunut. Vaikka mielestäni Suomessa tarvitaan tällä hetkellä myös Heikkilän kaltainen hyökkäävä ärhäkkä viranomaisten mielivaltaisuuksien vastustaja, niin Christerissä arvostan hänen pyrkimystään sillanrakentajaksi viranomaisten ja kansalaisten välillä. Christer sopisi mielestäni erinomaisesti ehdottamani faktapalstan ylläpitäjäksi. Kova hommahan sellaisen ylläpitämisessä olisi ja rahoitustakin varmaan tarvittaisiin.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  36. No huhhuh sillanrakentajaksi...
    Tuohan konttaa perse pystyssä eikä tule toimeen yhtään kenenkään kanssa.

    VastaaPoista