maanantaina, syyskuuta 13, 2010

Kirjoittajavieras: Vladimir Heiskanen

**
Opiskelija Vladimir Heiskanen on nyt kirjoitusvuorossa tässä terveysblogissani. Suosiota saavuttanut vieraskirjoittajien sarja täydentyy nyt hyvin ajankohtaisella koosteella vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.


Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Suomen terveystilanne on mitä on, ei liian hyvä kuitenkaan, kuten
uutisia ja ympäristöä seuraamalla saattaa huomata. Toiston vuoksi,
diabeetikkoja Suomessa arvioidaan olevan puoli miljoonaa(1), eikä
tilanne ole hirveästi parempi muidenkaan terveysongelmien
(autoimmuunitaudit, lihavuus, masennus...) suhteen. Myös EU-
tilastoissa näkyy, kuinka suomalaisilla on kovin vähän terveitä
elinvuosia.(2) Yhdelle EU-maalle, Unkarille, pärjäämme. Muille
emme pärjää.

Uskoisin, että hieman hallitsemattomasti yleistyvät terveysongelmat
ovat merkki siitä, että edes terveyspuolen päättäjät eivät tunne
ongelmien syitä kovin hyvin. Mikä taas on johtanut siihen, että
monia virallistamattomia terveysnäkemyksiä suositaan kansan
puolella. Terveyttä haetaan kiropraktikoilta, kiinalaisesta lääketieteestä
ja luontaistuotteista. Kaikenlaisia dieettejäkin riittää, kuten tässäkin
blogissa ollaan havaittu.(3)

Lukuisien ruokavalioiden joukosta löytyy eräs viime aikoina
mediassakin(4,5,6) suosiotaan kasvattanut ravitsemussuuntaus, jonka
näen potentiaalisesti hyödyllisenä matkalla parempaan
kansanterveyteen.

Mikä on VHH?
Rakkaalla ruokavaliolla on monta nimeä. Yleensä puhutaan
vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, mutta myös VHH, karppaus,
alakarppaus, low-carb, hiilaritietoinen ruokavalio ja LCHF ovat
tunnettuja nimityksiä samasta asiasta. Myös ristiriitaista
huomiota saanut Atkinsin dieetti perustuu pitkälti
hiilihydraattien rajoittamiseen, ja on täten "karppausta".
Samoin Zonessa, Antti Heikkilän Pellinki-dieetissä tai Jan
Kwasniewskin ruokavaliossa on taustalla aivan sama
perusajatus, hiilihydraattien rajoittaminen.

Vähähiilihydraattisissa ruokavalioissa on yhteisenä piirteenä se, että
sokereita ja tärkkelystä korvataan rasvoilla ja proteiineilla. Muut asiat,
kuten makroravintoaineiden (proteiini, rasva, hiilihydraatti) tarkemmat
määrät ja rasvojen suositeltavat lähteet vaihtelevat koulukunnittain.

Taustaa
Vähähiilihydraattista ruokavaliota ei voi jäljittää yhteen henkilöön tai
laitokseen, sillä on hyvinkin tietoa myös eri alkuperäiskulttuureista,
joiden pääasiallinen energianlähde on rasva, eikä VHH ole täten uusi
keksintö. Täällä päin tunnetuin runsasrasvaisesti syövä
esimerkkikansa lienee Inuitit, joskin muitakin kansoja löytyy.(7,8)
Hiilihydraattirajoitusta tunnetuksi tehneistä ihmisistä englantilainen
William Banting (1796-1878) on mainitsemisen arvoinen.
Puhutaan, että ruotsin kielen verbi 'banta' (suom. laihduttaa) olisi
peräisin hänen nimestään.(9) Viime aikoina selvästi eniten
huomiota saanut 'karppiguru' on Robert Atkins.(10)


Terveellistäkö?
Siltä yllättäen näyttää. Ainakin itse olen näin todennut erilaisten
tutkimusraporttien pohjalta. Internetin puolella kuulee monesti, kuinka
jotkut ihmiset hoitavat diabetestaan tai muita sairauksia tärkkelys- ja
sokeripitoisia ruokia rajoittamalla, ja syömällä enemmän rasvaisia
ruokia. Kyseessä ei ole myytti, vaan takana on myös pätevää
tiedekirjallisuutta. Yritän valaista asiaa viitaten lukuisiin tutkimuksiin,
koska usein VHH torjutaan juuri "kliinisen näytön puutteen vuoksi".

Kliinistä tutkimusta - Vähähiilihydraattista ruokavaliota on kokeiltu
ihmiskokeissa tyypin 2 diabeetikoilla Japanissa(11,12), merkittävästi
ylipainoisilla henkilöillä (painoindeksi yli 30) Ruotsissa(13) ja
merkittävästi ylipainoisilla diabeetikoilla Israelissa(14) sekä Duken
yliopiston toimesta(15). Näistä 6-44kk kestäneistä tutkimuksista jäi
myös tutkijoille luultavasti hyvä maku, kun kerran
  • Koehenkilöiden pitkäsokeriarvot (HbA1c) laskivat tutkimuksesta
    riippuen keskimäärin 1.2-3.1 prosenttiyksikköä, minkä ansiosta
    useat koehenkilöt pystyivät lopettamaan mm. insuliinin
    annostelun. Vahva vaikutus näkyi jo maltillisella karppauksella,
    jossa 30% päivän kaloreista saatiin hiilihydraateista (Japani).
  • Merkittävä hiilihydraattirajoitus (20% tai vähemmän päivän
    kaloreista hiilihydraateista) johti myös ruumiinpainon laskuun
    (7-11kg, josta osa selittyy koehenkilöiden glykogeenivarastojen
    tyhjenemisellä)
  • Myös kolesteroliarvot paranivat vähähiilihydraattisesti syövillä.
    Suuri hiilihydraattirajoitus auttoi myös verenpaineisiin.
Kyseiset tutkimukset antavat viitettä, että hiilihydraattien kohtuullinen
rajoittaminen voisi olla etenkin diabeetikoille hyödyksi. Itse asiassa
japanilaiset tutkijat kirjoittivatkin tutkimusraporttiin, että
vähähiilihydraattinen ruokavalio on teholtaan verrattavissa
insuliiniterapiaan.

Mikäli sopii hieman verrata VHH:ta suomalaiseen ravintoneuvontaan,
vaikuttavat mainittujen VHH-tutkimusten tulokset aikuistyypin
diabeteksen suhteen paremmilta kuin esimerkiksi suomalaisessa
diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS), jossa yritettiin parantaa
koehenkilöiden veriarvoja perinteisin menetelmin (liikunnalla ja
ravitsemustottumuksia viralliseen suuntaan muuttamalla).(16)

Rasvat - Rasvat ovat VHH-ruokavalioiden pääasiallinen energianlähde,
ja tästä syystä VHH-ruokavaliota pidetään monesti jopa vaarallisena.
Viime vuosikymmeninä ravintorasvoista, erityisesti maitorasvoista,
on kuultu mielenkiintoisia väitteitä. Onneksi ravitsemustutkimusta
on pidetty yllä, sillä nyt voimme huokaista helpotuksesta: ei voin
käyttöä tarvitse rajoittaa, kyseessä kun on täysin turvallinen rasva.
Hieman tutkimustuloksia tueksi:
  • Ruotsissa runsaasti kasviksia syövillä maalaismiehillä vähäinen
    maitorasvan kulutus nelinkertaisti sydänkohtausriskin runsaasti
    kasviksia ja maitorasvaa käyttäviin nähden. Kyseinen
    kohorttitutkimus kesti 12 vuotta.(17)
  • Australiassa täysrasvaisia maitotuotteita käyttäneillä
    sydänkuolleisuus oli 69% vähäisempää kuin muilla. Tutkimus
    kesti 16 vuotta.(18)
  • Framinghamin 20 vuoden seurannassa voin runsaampi käyttö
    pienensi sydänkohtausriskiä, joskin tilastollisesti
    merkitsemättömästi. Margariinin käyttö sen sijaan nosti
    selkeästi**.(19)
  • ja niin edelleen, asiasta tarkemmin blogissani.(20)
Näidenkin tutkimusten valossa virallisessa rasvavalistuksessa on
selviä aukkoja, erityisen lievästi ilmaistuna. Toisaalta,
rasvakammossa näyttäisi olevan kuitenkin järkeä, mutta kohde on
vain väärä. Kaupasta löytyy tuotteita (monet leivokset,
kasvirasvajäätelöt, juustonaksut jne), joiden ainesosana käytetään
'osittain kovetettua kasvirasvaa'. Nämä tuotteet voivat sisältää
kasviöljyperäistä transrasvaa, jonka runsaampi kulutus korreloi
valtavan sydänkohtausriskin kanssa!(21,22)

Viljat ja kuidut - Monet tuntuvat perustelevan VHH-ruokailua
vastaan viljojen ja viljakuitujen terveellisyydellä. Sopii kuitenkin
huomata, että tätäkin ajatusta on kritisoitu tiedepuolella.
Kuiturikkaita viljoja pidetään erittäin ravinnerikkaina, mikä on
osaltaan totta, mutta osaltaan ei. Ravinteet näyttävät imeytyvän
kuiturikkaasta viljasta monesti jopa huonommin kuin puhdistetusta
jauhosta! Lisäksi ainoassa tuntemassani tutkimuksessa, jossa
tarkasteltiin viljakuitua yksittäisenä terveystekijänä, viljakuitu nosti
sekä sydänkohtausriskiä ja kuolleisuutta, joskin tulos ei ollut
tilastollisesti merkitsevä.(23)

Vaikka viljatuotteista saakin hyvin energiaa, ei ole syytä ajatella,
ettei niitä voisi korvata toisilla, kenties sopivammilla ruoilla!

Ristiriitaisuuksia (ja muita mietteitä)
Vaikka lyhyen aikavälin tutkimuksissa vähähiilihydraattinen
ruokavalio toimii erityisen hyvin, kovin tarkkaa pitkän aikavälin
kliinistä tietoa ei meillä ei kuitenkaan ole. Aikaisemmin mainitsemani
Ruotsissa toteutettu tutkimus(17) kesti noin 3,5 vuotta, ja
koehenkilöiden veriarvot olivat parhaimmillaan kuuden kuukauden
jälkeen, minkä verran ne palasivat huonompaan suuntaan, säilyen
kuitenkin alkuperäistä parempina.

Toiseksi, vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole mitenkään ainoa
tapa elää terveellisesti. Papua Uusi-Guineasta on löydetty lähes
yksinään bataattia syöviä asukkaita, joilla on diabetesta kuitenkin
uskomattoman vähän (noin 0,1 prosentilla).(24) Lisäksi Staffan
Lindebergin tutkimus, jossa saatiin paleoliittisella ("kivikautisella")
eli erityisesti lihaa, kalaa, munia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä
ja pähkinöitä sisältävällä ruokavaliolla merkittäviä tuloksia ilman
erityisen suurta hiilihydraattirajoitusta, puhuu sen puolesta, että
muullakin kuin hiilihydraattien määrällä on merkitystä (joskin myös
kyseisessä tutkimuksessa hiilihydraatteja syötiin vähemmän kuin
tavallisesti).(25)

Kolmanneksi, osa ihmisistä näyttää pärjäävän kuitenkin huonommin
erityisen matalilla hiilihydraateilla. Kuten myös jotkut VHH:ta
suosittelevat lääkärit (mm. Berkowitz(26)), en itsekään usko, että
kovin alhainen hiilihydraattimäärä (alle 60-100g) olisi välttämättä
parhaaksi kovasta stressistä kärsiville ihmisille.

Lisäksi on hyvä muistaa, että syötyjen makroravintoaineiden määrä
on vain osa kokonaisuutta. Jotkut kertovat monien vaivojen
korjaantuvan sillä, mutta toisilla ihmisillä terveyden pahimman
pullonkaulan saattaa muodostaa esimerkiksi liika stressi, ulkoilun
puutteesta vääristynyt vuorokausirytmi***, lähityöstä kärsineet
silmät, tarpeellisen lääkityksen puute (esim.
kilpirauhasongelmat), tunnistamattomat allergiat/yliherkkyydet
ruoka-aineille (esim. keliakia) tai vaikka lääkeaineiden
sivuvaikutukset.(27,28,29,30)
Linkki
VHH täällä Suomessa
Suuri osa Suomen "karppaajista" on löytänyt ruokavalionsa lääkäri
Antti Heikkilän kautta, luulen. Kyseinen ortopedi on kirjoittanut
VHH-ruokavalioista myönteiseen sävyyn useissa kirjoissaan, ja on
häntä myös televisiossa ja radiossa kuultu etenkin tämän vuoden
puolella.(31) Melko yleinen mielipide Heikkilästä on, että hänen
tekstiensä kieliasu ei ole aina kovin kaunista, ja että virheitäkin
mahtuu mukaan, mutta tästä huolimatta olen sitä mieltä, että
pääosin hänen tekstinsä ovat tutustumisen arvoisia.

Internetin puolella Karppaus.info on maamme suurin VHH-aiheinen
sivusto, jonka keskustelupalstalla on yli 21 000 rekisteröitynyttä
jäsentä, ja yli 1 000 000 kirjoitettua viestiä.(32)

Lisäksi Suomen VHH-kulttuuria rikastavat internet-sivusto
Hiilaritietoiset(33), Varpu Tavin ja Ilkka Salmenkaidan kirjat(34),
Rasalas-kustantamo(35), tämä Christer Sundqvistin blogi ja monet
muut vähemmän tunnetut sivustot ja blogit.

Kirjallisuutta
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta kertovia kirjoja voi löytää
Rasalas-kustantamon sivuilta tai Karppaus.info -keskustelupalstan
kirjallisuutta käsittelevän alueen kautta(36). Omassa blogissani on
lisäksi pitkä lista erilaisista karppausaiheisista blogeista(37). Myös
oma lukiotutkielmani aiheesta voi olla lukemisen arvoinen(38).

Viimeiseksi aivan tuore kuva Suomen VHH-edustuksesta. Valokuva
on eduskunnan portailta, sikainfluenssan rokotustoimia kritisoivasta
mielenosoituksesta. Kuvasta löytyy myös noin neljäsosa Christer
Sundqvistia.




* Toisaalta, viime aikoina on sentään arvioitu, että lihavuuden
yleistyminen alkaa olla jo pysähtymässä. (Lähde: Dehko 6.8.2010)

** Sopii todeta, että ko. tutkimuksen aikoihin margariinin laatu ei
oletettavasti ollut verrattavissa nykyiseen.

*** Tämä ajatus tuli siitä, kun Internetin puolella jotkut ihmiset ovat
kirjoittaneet päässeensä eroon mm. aknesta ja myös joistakin
ruoansulatusvaivoista eroon jäljittelemällä alkukantaista
vuorokausirytmiä olemalla päiväsaikaan mahdollisimman
kirkkaissa oloissa (ulkona tai sitten erittäin kirkkaiden lamppujen
edessä) ja nukkumalla säännöllisesti täysin pimennetyssä
huoneessa.

Vladimir Heiskanen


Tässä sarjassa on aiemmin ilmestynyt:
1. Dosentti Matti Tolonen, Ravitsemushoito ja ravintolisät valtaavat
alaa koululääketieteessä

  2. Opiskelija Olli Posti, Ravinnon laadun merkitys
  3. Professori Pekka Puska, SUOMEN AJANKOHTAISIA
TERVEYSONGELMIA

  4. Dosentti Mikael Fogelholm, Hyvä kunto on terveellistä
  5. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Missä
ravitsemusterapeutit luuraa?

  6. Professori Antti Mero, Proteiinin merkitys liikkujalle
  7. Professori Kari Salminen, Maitorasvat ja SVT
  8. Professori Timo Strandberg, Kolesteroli ja valtimotaudit

  9. Elintarviketieteiden maisteri Janne Huovila, Sosiaalinen
media terveystiedon välittäjänä
10. Toimitusjohtaja Riku Aalto, Tarvitaanko kuntosaleja?

53 kommenttia:

  1. Wau! Olisipa kaikki VHH:sta puolesta tai vastaan kirjoitetut artikkelit perusteltu tällä tavoin. Aploodit Valtsulle, aivan erinomainen kirjoitus! Tämän tyyppisiä kirjoituksia kaipaisin muistakin aiheista.


    Tyhmä Kyselijä

    VastaaPoista
  2. Tyhmä Kyselijä, olet taas oikeassa! Tämä on aivan loistava kirjoitus. Tämän kirjoituksen piti alun perin kirjoittaa eräs ortopedi, mutta olen onnellinen siitä kun kävi näin.

    Aploodit Valtsulle minultakin!

    VastaaPoista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Vladimir Heiskanen:
    "Kuiturikkaita viljoja pidetään erittäin ravinnerikkaina, mikä on osaltaan totta, mutta osaltaan ei. Ravinteet näyttävät imeytyvän kuiturikkaasta viljasta monesti jopa huonommin kuin puhdistetusta jauhosta! Lisäksi ainoassa tuntemassani tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin viljakuitua yksittäisenä terveystekijänä, viljakuitu nosti sekä sydänkohtausriskiä ja kuolleisuutta, joskin tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä."

    Yksittäisenä tehdyt tutkimukset taitavat tosiaan olla harvassa, vertailuja puhdistettuihin viljoihin toki on ja minusta niissä on pikemminkin päädytty terveysvaikutuksien osalta päinvastaiseen kuin kirjoittaja esitti. Jos siis ymmärsin hänen pitävän hyvän imeytymisen takia puhdistettuja jauhoja kokonaisuudessaankin täysjyväisiä parempina, ei kai?

    Niin sitä piti kysymäni oletko tähän tutustunut?

    ANNUAL REVIEW OF FOOD SCIENCE AND TECHNOLOGY:
    "Whole Grains: Benefits and Challenges"
    Volume: 1 Pages: 19-40 Published: 2010

    Abstract: inclusion of whole grains (WG) in the diet is recommended in dietary guidance around the world because of their associations with increased health and reduced risk of chronic disease. WGs are linked to reduced risk of obesity or weight gain; reduced risk of cardiovascular disease (CM), including coronary heart disease (CHD), hypertension, and stroke; improved gut health and decreased risk of cancers of the upper gut; perhaps reduced risk of colorectal cancer; and lower mortality rate. The 2005 United States Dietary Guidelines Advisory Committee has recommended that consumers make "half their grains whole." Yet, whole grains are puzzling both consumers and scientists. Scientists are trying to determine whether their health benefits are due to the synergy of WG components, individual WG components, or the fact that WG eaters make many of the recommended diet and lifestyle choices.

    Consumers need to understand the WG benefits and how to identify WG foods to have incentive to purchase and use such foods. Industry needs to develop great-tasting, clearly-labeled products. With both these factors working together, it will be possible to change VG consumption habits among consumers.

    Itse en ole (ainakaan vielä), siksi kysyinkin mitä pitää sisällään.

    -xx

    VastaaPoista
  5. Suomalaista ravitsemusaiheista keskustelua seuratessa tulee mieleeni tämä juttu:

    “It was six men of Hindustan, To learning much inclined,
    Who went to see the Elephant, (Though all of them were blind),
    That each by observation, Might satisfy his mind.
    “God bless me! but the Elephant: Is very like a wall! Is very like a spear! Is very like a snake! Is very like a tree!
    Is very like a fan! Is very like a rope!”
    And so these men of Indostan, Disputed loud and long,
    Each in his own opinion, Exceeding stiff and strong,
    Though each was partly in the right, And all were in the wrong!”
    -John Godfrey Saxe (1816-1887).

    VastaaPoista
  6. Hei xx. En ole vielä ehtinyt tarkastella viljoihin liittyvää tutkimusta erityisen tarkasti, vielä olen aika alussa näissä ravitsemusjutuissa.

    Sellainen käsitys minulla on, että epidemiologisissa tutkimuksissa täysjyvä korreloi hieman pienempien riskilukujen kanssa. Selittyykö sitten imeytymisnopeudella vai jollain aivan muulla, en osaa sanoa. Mainitsemallani sivulla (viite 23) mainitaan tuosta DART-tutkimuksessa, jossa viljakuitujen tietoinen lisääminen ei toiminut, ja nuo sairausriskit menivät hieman huonoon suuntaan. Voi olla, että kyse oli poikkeuksesta, mutta ei käsittääkseni epidemiologisissakaan tutkimuksissa hirveän suurta eroa olla täysjyvän ja puhdistetun välille järkevästi saatu?

    Viime aikoina on tullut luettua juttua eri alkuperäiskansoista ja ruokakulttuurien muutoksista, niin niistä saa kyllä helposti kuvan että viljaton ruokavalio voisi olla viljallista parempi. Samaa ajatusta puoltavat muutamat kontrolloidut paleotutkimukset (jotka luonnollisesti ovat viljattomia) ja samaan viittaa esim. hieman kiistaa herättäneet suorat korrelaatiot China Studysta, jossa vehnä on korreloinut aika isosti terveysongelmien kanssa.

    Paleotutkimuksista Stephan Guyenetin kirjoittamana:
    http://wholehealthsource.blogspot.com/2008/10/paleolithic-diet-clinical-trials.html (ja tuohon löytyy vielä osat II, III ja IV)

    Ne kohutut China Study-korrelaatiot:
    http://rawfoodsos.com/2010/09/02/the-china-study-wheat-and-heart-disease-oh-my/

    VastaaPoista
  7. "Kuiturikkaita viljoja pidetään erittäin ravinnerikkaina, mikä on osaltaan totta, mutta osaltaan ei. Ravinteet näyttävät imeytyvän kuiturikkaasta viljasta monesti jopa huonommin kuin puhdistetusta jauhosta!"

    Energiamääräänsä suhteutettuna viljoilla on erittäin alhaiset vitamiini- hiven- ja kivennäisainepitoisuudet. Niillä ei parane lähteä "lautasmallikisoihin".

    "Lisäksi ainoassa tuntemassani tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin viljakuitua yksittäisenä terveystekijänä, viljakuitu nosti sekä sydänkohtausriskiä ja kuolleisuutta, joskin tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.""

    Tämä on äärimmäisen hyvä pointti. Monissa tutkimuksissa kuitupitoiset ruoat näyttävät pärjäävän hyvin. Johtopäätöksenä todetaan kuidun olevan hyödyksi. Mutta kuka todistaa, että hyöty on tullut nimenomaan kuidusta? Täysjyvässä kun on jauhoon verrattuna enemmän b-vitamiineja, sinkkiä, rautaa, seleeniä....

    Sami Uusitalo

    VastaaPoista
  8. Sami,

    Itse asiassa jotkut ravintoaineet näyttävät imeytyvän välillä täysjyväviljoista jopa huonommin kuin puhdistetuista viljoista. Tuolla on viitteenä linkki Whole Health Source -blogin artikkeliin, jossa on joitakin tutkimuslinkkejä tueksi. Toisaalta joillain kulttuureilla on ollut tapana käsitellä viljoja mm. hapattamalla, ja tämä taas lisää ravinteiden imeytymistä jopa tosi paljon. Voi olla, että noissa tutkimuksissa on käytetty esim tietynlaista tulosta haluten huonosti käsiteltyjä kuitutuotteita, ja oikeasti runsaskuituiset viljatuotteet jättää kuitenkin enemmän imeytyviä ravinteita. En tiedä. Ei tosiaan ole aihe, jonka tutkimusta olisin ehtinyt lukemaan vielä kunnolla :\

    Mutta juu, tuokin on vielä totta, että esim finelin taulukot näyttävät viljoille korkeat arvot, mutta ne tulisikin suhteuttaa energiamäärään.

    t. Vladimir Heiskanen eli Valtsu

    ps. Olen tässä juuri lueskellut vähän juttua eri alkuperäiskansoista. Mielenkiintoisia nuo Tokelaun alkuperäisasukkaatkin. Saivat jossain vaiheessa noin puolet kaloreistaan tyydyttyneistä rasvahapoista (kookosöljyä syömällä). Ei niiltä ainakaan EKG:lla etsiessä löydetty sydänkohtaushistoriaa.

    VastaaPoista
  9. Katsoin hiljan YouTubessa tutkija Sally Fallonin luentoa terveellisestä ravinnosta eri kulttuureissa, mm. raakamaidon ja hapatetun ruisleivän asemasta sveitsiläisessä eristyneessä yhteisössä. Weston A Price-niminen herra oli kiertänyt eri puolilla maailmaa 'primitiivisten' kansojen ruokailutottumuksia, ja sveitsiläiskylä vuoristossa oli yksi näistä kohteista.
    W.A.P:n nimea kantava järjestö jatkkaa perustajansa työtä ravtsevan ja luonnollisen ruoan puolestapuhujana, ja he muun muassa ovat painottaneet siementen, viljojen ja jopa pähkinöiden liottamisen tärkeyttä haitta-aineiden hajottamisessa. Aikalailla työllistävää puuhaa, jos pitää ensin idättää siemenet, sitten kuivattaa ne ja sitten jauhattaa :)
    Mutta tulos kuulemma erinomainen. Onkohan joku Suomessa kokeillut vastaavaa? Fallonin & Enigin kirjoittama kirja rasvoista on jo käännetty finskaksi, olisi hyvä saada myös heidän keittokirjansa 'Nourishing Traditions'.. Kookosöljyllä heidän mukaansa on olennainen osa painonhallinnassa ja terveydessä. Sitä tietoa pitäisi saada täällä eteenpäin!

    VastaaPoista
  10. NarnianGirl, nyt sorrun taas kerran kirjoittelemaan tuosta Whole Health Source -blogista. Kyse ei todellakaan ole ainoasta kiinnostavasta terveysblogista, mutta siellä vain on runsaasti mielenkiintoisia pohdintoja, ja tekstit ovat selkeälukuisempia kuin joissakin muissa vastaavanlaisissa blogeissa. Myös Weston A. Pricen tutkimuksista on siellä paljon. Myös noista viljojen käsittelyistä. Ohjeita on ja muuta. Saatat tykätä, jollei se ole sinulle ennestään tuttu.

    Rasalas-kustantamoltahan löytyy sellainen kirja kuin"Syö rasvaa ja laihdu", ja se on juuri noilta kirjoittajilta Mary Enig ja Sally Fallon. Siinä saattaa olla suomeksi samaa juttua kuin tuossa perinnekirjassa. En kuitenkaan tiedä, ehkä etsimällä selviää.

    Itsekin olen mieltä, että esim luonnonkansoista pitäisi saada enemmän keskustelua. Ne todetut seikat, että heiltä ei kroonista sairautta näy löytyvän, ovat tärkeitä. Siihen suuntaan pitäisi täälläkin pyrkiä.

    Vladimir Heiskanen

    ps. Myös Varpu Tavi on kirjoittanut Weston Pricestä blogistaan mm. täällä http://laihdu.wordpress.com/2010/05/01/mika-onkaan-se-todellinen-syntipukki/

    VastaaPoista
  11. Pahoittelen puuttuvaa kappalejakoa edellisessä, meni yhdeksi putkeksi..

    Olen huomannut, että keho voi parhaiten, kun se saa sitä, mitä kaipaa. En syö leipää läheskään joka päivä, ja yleensä vain tiettyjä lajeja. Tavallinen ruisleipä ei vedä puoleensa, mutta Laitilan limppu on OK.

    Joskus taas kroppa on huutanut vaaleaa (!) leipää, ja olen ruokkinut sitä ihanalla italialaisella maalaisleivällä. Vuodenjuuston kera, nam! Olo ei lelainkaan ähky eikä mahaan koske. Hiilarihimoa, jota pitäisi lujasti vastustaa, joku voi sanoa. No, ainakaan mitään sokerihumalaa ei koskaan tule eikä huonoa oloa.
    Elimistö huutaa kyllä usein myös proteiinia ja rasvaa, ja saa niitäkin runsaasti :)

    Uskon tasapainoisen elimistön kykyyn itse kertoa, mitä se kaipaa - kaikki ulkoa saneltu pakkodieetti on epätarkoituksenmukaista. Muistan joutuneeni elämän varrella usein näiden 'kaikkitietävien' asiantuntijoiden kohteeksi, varsinkin kun joitakin vuosia sitten paha atopia haittasi elämää ja teki sen melko tuskaiseksi. Eräs luontaistuotekaupassa vieraillut ekspertti (naispuolinen) totesi ykskantaan, että viljat pois, niin sillä se paranee... En kokenut koskaan mitään apua iholle viljattomuudesta, itse asiassa ihoni voi erinoamsiesti etelän mailla asuessa, missä leipä oli lähestulkoon aina valkoista...
    Vasta muutaman vuoden asteittainen toipuminen stressitilasta eri ravintolisien avulla (plus ihon sinnikäs ulkoinen hoito kaiken saatavissa olevan tiedon perusteella) johti kehon vahvustumiseen.
    Nyt atopia on muisto vain :)

    Oman kokemuksen pohjalta näen aina siksi punaista kovin yksisilmäisten johtopäätösten kohdalla. Viljojen poisjättäminen ei ole se automaattinen autuus jokaisen kohdalla.

    VastaaPoista
  12. Kiitos Valtsu blogivinkistä!
    Juu, tuo Fallonin & Evigin rasvakirja on saatavissa Suomessa. Harkitsen hieman sen hankkimista ystävälle, joka on pitkälti virallisen rasvanäkemyksen aivopesemä... hoitoalan ihminen kun on.. Haluaisin antaa jotain muuta luettavaa THL:N suositusten vastapainoksi.

    Toivottavasti MOTin ohjelma avasi jo useita silmäpareja... ;)

    VastaaPoista
  13. Valtsu:
    "Viime aikoina on tullut luettua juttua eri alkuperäiskansoista ja ruokakulttuurien muutoksista, niin niistä saa kyllä helposti kuvan että viljaton ruokavalio voisi olla viljallista parempi."

    Jos tutkii historiaa pidemmälle kuin maanviljelyksen alkamiseen, niin ainakaan ohra sekä kaura eivät olisi olleet täysin tuntemattomia kasveja varhaiselle ihmiselle eivätkä täten siis myöskään alkuperäiskansoille, joita tosin on nykyaikana aina vain vähemmän ja vähemmän. Oppia heillä voisi kyllä ottaakin vaikka eivät olekaan yhtenäisiä ruokatavoiltaan.

    Tällä hetkellä (vielä) yleisimmin tulen teon hallitsemisen alkuna Euroopassa on pidetty ajankohtaa 790000 vuotta sitten Israelissa, kts. esim. Science Vol. 304, no. 5671 (Apr. 2004).

    Tältä pohjalta on mielenkiintoista lukea löydöksen tekijän haastattelua:

    "The evidence indicates the early humans ate a variety of animals including horses, deer, rhino, hippo and birds, Goren-Inbar said in an interview via e-mail.

    Several types of wood were burned at the site, including willow, poplar, ash and wild olive. There also was evidence of oats, wild grapevine, bedstraw, barley and several types of grass.

    The find enlarges the scope of our understanding of the behavioral patterns of the early humans, Goren-Inbar said.
    "
    http://www.msnbc.msn.com/id/4863378/

    -xx

    VastaaPoista
  14. "Olen huomannut, että keho voi parhaiten, kun se saa sitä, mitä kaipaa."

    Hyvä kommentti. Syö sitä mitä maistuu, sen verran että nälkä lähtee. Oma elimistö tietää aika hyvin mitä se tarttee.

    Tietty jos elimistö huutaa koko ajan viinaa..... no, rajansa kullakin vinkillä.

    Sami Uusitalo

    VastaaPoista
  15. "Tämän kirjoituksen piti alun perin kirjoittaa eräs ortopedi, mutta olen onnellinen siitä kun kävi näin."

    Ai piti... kysytäänkö ortopedilta?

    VastaaPoista
  16. Anonyymi voisi jo vähitellen rauhoittua. Ortopediltä (nimeä en mainitse) kysyttiin tätä juttua. Omaperäiseen tyyliinsä sai pitkään odotella vastauksen lopullista muotoa ja kun se tuli, oli viesti selkeä: Ortopedi haluaa rakentaa parempaa maailmaa YKSIN. Sääli.

    VastaaPoista
  17. Kun on itse koostanut oman hyvän olonsa
    30% ortopedia, 20% tämä blogia, 10% Tolonen oppeja ja loput tutkien omaa vastetta erillaisiin asioihin...

    Niin ihmetyttää tämä jatkuva pottuilu suuntaan ja toiseen. Koska isoja asia erimielisyyksiä en ole ikinä löytänyt...

    Toimii minulla.

    VastaaPoista
  18. En minä pottuile. Pottua en ole syönyt moneen kuukauteen :-)

    Kommentoikaa Valtsun erinomaista kirjoitusta, kiitos!

    VastaaPoista
  19. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  20. Hidas sytytys Anonyymillä? Kertauksen vuoksi:

    Kommentoikaa Valtsun erinomaista kirjoitusta, kiitos!

    VastaaPoista
  21. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  22. Jos riisi, peruna ja vehnä mahdollistivat väestöräjähdyksen, niin eikös hiilarit ole tosi merkittävä ravintotekijä?

    Onko keski-iän nousuun syynä pelkästään lääketiede? Osasyynähän voisi olla hiilarien ilmestyminen ruokavalioon, eikös vaan?

    Mara.S

    VastaaPoista
  23. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  24. Kiitos oikein hyvästä kirjoituksesta. Itse olen lukenut "Syö rasvaa ja laihdu" ja kookosöljy on siitä jäänyt (sisäiseen) käyttöön. Tuo mukavan eksoottisen lisän aamupalaan ja sopii vaikkapa bataattisipsien paistoon. Muutenkin Enig&Fallon tuovat hyviä näkökohtia ravitsemukseen vaikkakin kookosöljy on heidän kirjoituksissaan lähes kaikkivoipa lääke vaivaan kuin vaivaan

    -Jty

    VastaaPoista
  25. NarnianGirl sanoi: "Viljojen poisjättäminen ei ole se automaattinen autuus jokaisen kohdalla."

    Näin tekisi minunkin mieli ajatella. Osatotuus se lieneekin. Mutta kun länsimaisen ruokavalion on näytetty olevan monille kansoille haitaksi, niin en uskalla näillä näkymin pitää viljoja täysin turvallisina.

    xx, Kiitos tuosta maininnasta, pitää tuohonkin jossain vaiheessa tutustua, jotta joskus olisi hieman nykyistä selkeämpi kokonaiskuva näistä viljaa koskevista jutuista.

    Sami: Alkoholi, paastoaminen, tupakka, sokeri... On monta asiaa, joita elimistö (tai aivot) voivat haluta, mutta noita huonompiakin asioita on. Jotkut pitävät esim. viljojakin addiktoivana jonkin eksorfiinisisältönsä vuoksi.

    Mara.S: Noitahan pidetäänkin tärkeinä tekijöinä ihmisten lukumäärän kasvatuksessa. Ei-niin-optimaalista ravintoa ne silti saattavat olla.

    Nykyajan pitkien elinikien syyksi veikkaan pitkälti juuri hygieniaa ja lääketiedettä. Monet kansat, jotka eivät kroonisista sairauksista tiettävästi kärsineet, olivat kuitenkin ongelmissa tartuntasairauksien kanssa. Esimerkiksi Staffan Lindeberg kirjoittaa malarian olevan merkittävä ongelma kitavalaisilla: http://www.staffanlindeberg.com/TheKitavaStudy.html

    Oma arvaukseni tilanteestamme on siis se, että meillä on hygieniamme/lääketieteemme vuoksi mukavan vähän infektiosairauksia, mutta elintapojemme vuoksi meillä on kroonisia elintapasairauksia, joita voisimme yrittää juosta karkuun elämäntapoja muuttamalla.

    Kiitos noista positiivisista palautteista, olin varautunut paljon pahempaan. :)

    Vladimir Heiskanen

    VastaaPoista
  26. Niin, pointti kehon kuuntelemisessa onkin tasapaino :) Esim. C-vitamiinin tarpeessa tekee mieli sitrushedelmää. Äitin lapsuudessa suolaheinä himotti.. Sokerin, tupakan tai viinan himo on merkki vääristymästä ja addiktiosta. niistä tuskin tulee vireä olo...Vinoutunut systeemi ei ole mikään luotettava tunnistin. Yllätys, yllätys!
    Keho saattaa myös osata vinkata allergioista ja muista epäsopivuuksista esim. vastenmielisyydellä tiettyjä ruoka-aineita kohtaan. Tätä tuskin on missään todettu tietellisen aukottomasti, mutta keho pystynee moneen, vielä tuntemattomaan asiaan taspainonsa ylläpitämisessä. Kannattaa siis kuunnella kehoaan herkällä korvalla.

    VastaaPoista
  27. Valtsu:
    "Esimerkiksi Staffan Lindeberg kirjoittaa malarian olevan merkittävä ongelma kitavalaisilla"

    Sitä muuten ei tiedä jos vaikka jatkossa pieneliöiden aiheuttamia ongelmia torjuttaisiinkin rasvalla:

    Do long-chain unsaturated fatty acids function as endogenous anti-trypanosomal molecules?
    (Medical Hypotheses, Vol. 74: 4, Apr. 2010)

    The proposal that long-chain unsaturated fatty acids may be toxic to trypanosomal organisms is supported by the fact that these lipids have already been shown to be effective against malarial parasite; an intracellular pathogen. Since myristic acid, a saturated fatty acid, is an important constituent of VSG–GPI of trypanosomes that is essential for its survival in the host, its replacement by unsaturated fatty acids could render the parasite unviable due to an increase in the degree of peroxidation of VSG–GPI. Increased peroxidation of the membrane will interfere with its normal function and hence, decreased survival of the trypanosomes. Additional mechanisms by which unsaturated fatty acids could kill trypanosomes include: activation of macrophages, enhancement of Ca2+ influx and disruption of mitochondrial energy homeostasis, augmentation of lipid peroxidation process and alteration and disruption of cell membrane properties. Unsaturated fatty acids are selectively toxic to a variety of tumor cells by augmenting lipid peroxidation process, disrupting mitochondrial energy homeostasis and enhancing excess Ca2+ influx both in vitro and in vivo. Thus, unsaturated fatty acids kill parasites and tumor cells in a non-specific yet selective manner by enhancing peroxidation process only in the infected (cells containing intracellular pathogens that could include parasites, bacteria and viruses) and tumor cells. Since lipid peroxidation is a non-specific and non-enzymatic process it is likely that resistance to their cytotoxic action is unlikely to occur. It is also suggested that unsaturated fatty acids may function, in general, as endogenous anti-parasitic, anti-bacterial, anti-fungal, anti-viral and anti-tumoral molecules.

    Kun aihe oli vhh ja Staffan Lindebergia mielelläsi siteeraat, niin tämä lainaus on myös häneltä:
    "Humans are apparently well designed to tolerate highly variable proportions of protein, carbohydrate and fat."

    -xx

    VastaaPoista
  28. Uutislinkki Reutersiin:
    'New Gene test may help you pick your diet'

    http://www.reuters.com/article/idUSTRE6224UV20100303

    ... eli tässä liipataan läheltä mm. Dr. Mercolan esiintuomaa ideaa erilaisten geeniperimien merkityksestä ihanneruokavalioon.

    Lukaisin Plazan keskusteluketjun eri ruokailusuuntauksista, oli pääsääntöisesti mielenkiintoista asiaa. Yksilöitä olemme jokainen, ja mikä sopii yhdelle, ei aina saa toisen elimistöä toimimaan optimaalisesti.

    VastaaPoista
  29. xx: Taitaa tuo hypoteesi kaivata vielä käytännön kokeita. Aika jännä, että pidetään tyydyttymättömiä rasvahappoja tuolla tavalla valikoivina solumyrkkyinä. Joidenkin mukaan PUFA on tosi immunosupressiivista, eikä siten välttämättä paras juttu. Esim täällä Cytotalkerin kommentit http://wholehealthsource.blogspot.com/2008/12/omega-6-linoleic-acid-suppresses.html

    Tuohon Lindeberg-lainaukseesi. Kyllähän hyväksyin jo tuossa tekstissä tuon väitteen. Kyllä sitä runsashiilarisellakin ruokavaliolla voi pärjätä tosi hyvin, kunhan koostaa sen hyvin. Länsimaisessa ruokavaliossa suositut hiilarit eivät taida olla niitä sopivimpia.

    NarnianGirl: Osaatko sanoa, onko Mercolalla jotain pätevää systeemiä, jolla voisi esim. yrittää luokitella ihmisiä eri ryhmiin, jotka sitten söisivät keskenään eri tavoin?

    VastaaPoista
  30. Valtsu, varmasti kaipaa käytännön testeja.

    Vaan tuossa linkissäsi manattiin lähinnä linolihappoa ja huonosta Omega 3:6 suhteesta on riittävästi tietoa enää toistettavaksi. Mutta jos sinulla oli jotain tietoa Omega 3:n haitallisuudesta, veikkaan sen kiinnostavan myös/varsinkin tri Tolosta...

    -xx

    VastaaPoista
  31. xx, en nyt viitannut tuohon artikkeliin vaan Cytotalkerin kommentteihin.

    Itse olen vähän hukassa muuten noiden omegoiden kanssa. Siitähän on pariakin koulukuntaa. Valtaosa taitaa katsoa Harvardin seurannoista, että edelleen kasvisrasvat korreloivat hyvien juttujen kanssa. Kuitenkin on tullut mielenkiintoista teoriaa etenkin William Landsin juttuihin perustuen. Sellaista juttua, että tiukka omega6-rajoitus ja samalla maltillinen EPA(/DHA)-lisäys voisi olla se paras juttu. Siitä taas kerran samaisessa blogissa:


    http://wholehealthsource.blogspot.com/2009/05/eicosanoids-and-ischemic-heart-disease.html

    http://wholehealthsource.blogspot.com/2009/05/eicosanoids-and-ischemic-heart-diseas.html

    (ja sitten Lyonin tutkimusta käsittelevät tekstit)

    Mutta ei, en tiedä. Varsin vaatimattomilla tiedoilla on tänne blogiin päästy vieraskirjoitusta tekemään ;)

    VastaaPoista
  32. Well alright, Valtsu! Hyvää settiä!

    Pari viisipennistä, Dr. Davis taisi olla se joka otti viljojen jalostuksen mukaan pohdintaan, vehnä esimerkkinä.
    Itsekin katselin tuleentuvia viljapeltoja tuossa äskettäin, lyhytvartinen kaura herätti joitain tuntemuksia, vaikuttaako kauran jalostaminen paremmin lakoontumista kestäväksi ja helpommin puitavaksi viljan ravintoarvoihin eli ravinteiden hyväksikäytettävyyteen. Taloudellisuus, tehokkuus, blaa... etc.

    Toinen ikuisuusaiheeni, ravinnon ravinto... Saako Mansikki pötsin mukaista heinää ym., ja potsi sekaravintoa, kana kärpäsiä ja hämähäkkejä...

    Ja tästä luontevasti epigenetiikkaan ja evoluutioon!
    Luin juuri eräästä kirjasta Malawijärven kirjoahvenista, kirjoittajan mukaan lajiutumisen nopeus hämmästytti tutkijoita, eräs laji tarvitsi vain 200 vuotta muuntautuakseen (mutatoituakseen, ei saivarrella!) uudeksi lajiksi.

    Niin, epigenetiikka eli geenikytkimen asento. Kuinka paleoliittinen elimistömme on, karppaus ja epigenetiikka... far away and... :)

    Rock'roll!

    VastaaPoista
  33. Pitää kai Davisiakin joskus taas yrittää. Nykyään siellä on hirveästi tekstiä, ja on jotenkin vaikealukuinen blogi. Ja lisäksi hän yleistää ehkä vähän liikaa. Ei taida enää tykätä omenoistakaan, kun tutkimuksissa fruktoosilimu aiheuttaa niin isoja ongelmia.

    Malawijärvi muistuttaa muodoltaan kalaa, ainakin vähäsen. Mutta aika nopea muutos :o

    Ryan Kochin blogi (Health Matters To Me) sisältää juttua epigenetiikasta. Pitää itsekin joskus yrittää.

    VastaaPoista
  34. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  35. Eräs artikkeliesimerkki tässä

    http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2003/02/01/metabolic-typing-diet.aspx

    VastaaPoista
  36. Uusiksi:

    Mercola kirjoittaa sivuillaan www.mercola.com eri ravitsemustyypeista paljon ja olen lukenut aiheesta hänen artikkeleistaan, mutta en osaa sitä systeemiä sen tarkemmin valaista.
    Hakutoiminnolla esim. nutritional typing-hakusanalla tulee useita artikkeleja, joissa aihetta puidaan.
    Idea perustuu suurelta osin William Wolcott-nimisen miehen kirjaan "The Metabolic Typing Diet", joka löytyy mm Amazonista.

    Mercolallahan on oma 'Wellness Clinic', jolla hän vastaanottaa potilaitaan ja antaa ravintoneuvontaa. Vuosien aikana on ehkä jo tullut nähdyksi ja koetuksi, mikä toimii ja mikä ei. Paljon siis omiin havaintoihin pohjautuvaa tietoa.
    Mies on kertonut muuten olleensa muinoin vuosien ajan kasvissyöjä, mutta se ei toiminut - triglyseridit ampaisivat kattoon.... muitakin ongelmia alkoi esiintyä, minkä vuoksi hän kääntyi melko eläinvalkuaisvoittoiselle linjalla...

    Täyttelin kerran 'Test-your-metabolic-type'-kyselyn, kun sitä ilmaiseksi tarjottiin... Vastailin ihan fiiliksen pohjalta, en tiedä, kuinka kohdalleen tulos osui. Ateriaehdotuksia ja ruokasuosituksia tuli jonkin verran, mutta eivät ne mitenkään suuresti poikkea omista mieltymyksistä. Vesi herahti kielelle :)

    VastaaPoista
  37. Joo, sopeutuminen on yllättävän nopeaa, tapauksia on kai viime aikoina havaittu enemmänkin (Malawijärven kirjoahven). Se siitä.

    Epigenetiikka, evoluutio ja mutatoituminen kiinnostaa ravitsemuksen kannalta, nutrigenomiikka. Pinnallisesti toki, maallikkona. Täytyy odottaa tutkimustuloksia, ehkä parempi olla sekoittamatta mieltään tämän enempää! Joku tolkku harrastuksellakin!
    Kiitti linkeistä ja vinkeistä kuitenkin, täytyy tsekata joskus.

    Davisin viljajutuista Neonomide kirjoitteli joskus, ydin taisi olla että vehnästä on jalostamalla jo 2000 versiota, eikä kukaan tiedä kuinka tämä vaikuttaa ihmisen metaboliaan eli vehnän myrkyllisyyteen.
    Luin joskus itsekin, kai se haulla löytyy, 'wheat' varmaan rittää.

    Jotenkin noin, osa-aikaisena kyynikkona oletan luonnollisesti, ettei jalostuksessa oteta huomioon viljan soveltuvuutta ihmisravinnoksi, vaan tuottavuus ja tehokkuus ovat etusijalla!

    Navigare necesse est :)

    VastaaPoista
  38. Thx, NarnianGirl. Pitää joskus ehkä perehtyä, mut en yleisesti hirveästi tykkää Mercolan jutuista.

    "Navigare necesse est :)" :o aika hassu

    VastaaPoista
  39. Jess, upea kirjoitus ! Tätä lisää ! Top 5-kirjoitus mitä olen tässä hienossa blogissa lukenut !

    Itse vaikutuin muutama viikko sitten Riku Feinmanin haastattelusta, jossa tämä totesi että kontrolloiduissa head-to-head tutkimuksissa alakarppi on joko ollut yhtä hyvä tai hakannut virallisterveelliset ruokavaliot useilla eri mittareilla.

    ON käsittämätöntä, miten tämä on jäänyt ravitsemusterapeuteilta huomaamatta - tai olisi, ellei olisi tiedossa ettäkyseenomainen ammattikunta olisi paavinvallan alaisuudessa ja sidottu omiin KäypäHoitosuosituksiinsa, mitkä tekevät kaikki ruokavaliokokeilut mahdottomiksi hoitovirhesyytteiden uhalla.

    Ongelmien lähdehän ei niinkään ole hiilihydraatit sinällään, kuten on täällä ansiokkaasti tullut todistettua jo useaan kertaan, vaan nykyisin vallalla olevan ruokavaliotyypin ja ruokien suosimisen yhteenkäymättömyys muiden yhteiskunnallisesti välittyneiden elintapamuutosten kanssa.

    Jos liikkuu vähemmän työnsä puolesta, alakarppi on automaattisesti kokeilun arvoinen juttu suhteessa kuin hyvin leivällä ja perunoilla pelittävän liikunnanopettajan tapauksessa.

    Jokin aivoalue näyttää sammuneen Geoffrey Rosen ehkäisypoliittista ideologiaa palvovilla, epidemiologisiin arvaustutkimuksiin Jumalan sanaan rinnastavilta ravitsemustutkijoilta.

    VastaaPoista
  40. Tässä eräs analyysi vehnän murhaavasta vaikutuksesta! :)

    The China Study, Wheat, and Heart Disease; Oh My!

    http://rawfoodsos.com/2010/09/02/the-china-study-wheat-and-heart-disease-oh-my/

    Ennen kuin joku ehtii moittimaan blogikirjoitukseen viittaamisesta, sisältö kai ratkaisee, ei lähde.
    Totuus ei palaa tuulessakaan...

    VastaaPoista
  41. Pohdin tässä, uudelleen jutun luettuani, makroravinnejakautumaa omalla kohdallani. Jos karppaisin järjestelmällisesti eli tiukasti.

    Mikäli olen oikein käsittänyt, proteiinia pitäisi saada 1-2g/rasvaton painokilo. Hiilareita vaikka 100g. Valehdellaan että (lähes!) rasvaton painoni on 80, normipäivänä liikun fillarilla muutaman kilometrin ja muuta kevyttä puuhastelua.

    100g hiilaria riittää normitarpeisiini, 100g protskua päälle. Loput rasvaa kaloritarpeen mukaan? Hiilareita lisää jos tarvetta ilmenee?

    Miltä kuulostaa, ajatuksia? Proteiinia saa helposti tuon määrän, samoin hiilareita. Kasviksia saa mättää suht vapaasti ja vaihtelevasti, joku omenakin menee.

    Paljonkos 50g voita olikaan energiaa:)

    VastaaPoista
  42. Unohtui edellisestä, onkohan tämän tyypin tuubivideot tuttuja. Hauska hemmo. In american english. Undergroundwellness,

    Eat the Damn Yolks! Eggs Are Good For You!
    http://www.youtube.com/watch?v=345XJ31pBgM&feature=channel

    VastaaPoista
  43. On tämmönen hätäinen päivä, sori että tulee roiskittua kommentteja. Vilkaisin Dukan-kommentteja, siellä ihmeteltiin kuumana hohkaavia sormiä jne., siitä tuli mieleen termogeneesi ja erityisesti ruskea rasva.

    Ihmisellä muistaakseni niskahartioissa ja rinnassa on lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvaa, ja se lisääntyy joillakin konsteilla aka safkoilla?

    Kuriositeettina, jos on tästä lisää, otan linkin tai selvityksen yms. lisätiedot kiitollisena vastaan.

    Jos ei, niin ei sitten (Nomeansno, nuoruuden punkvaiheen suosikkeja...):)

    VastaaPoista
  44. Trooling... Eikun eilen kyttäsin FST:ä dokkarin, Jokapäiväinen Leipämme. Valitettavasti ei löydy areenasta. Ei puhetta, puolitoista tuntia kuvaa.

    Lihansyönnin etiikka ehkä monelle tulisi mieleen katsellessaan elukoiden koneellista teurastusta.

    Sianlihatehtaan touhua katsellessani tuli
    mieleen homman yksitoikkoisuus, kaikenlaista duunia ihmiset joutuvat tekemään sivistyneessä Euroopassa! Kraftwerk - We are the robots!

    Kananlihatehtaassa yksi istui katkomassa kuolematta jättäneiden kanojen kauloja liukuroikottimen ääressä.
    Äijä keräili häkkikanalan kopeista kuolleita kanoja.
    Toisaalta, on paskempiakin duuneja, ja monotoninen toisto antaa ajatusten vaeltaa... Ehkä he ovat eri rotua, jalostettuja...:)

    Kylmästi ajatellen minua kiinnostaa elukoiden ravitsemukselliset arvot. Tälläkin ajatusmallilla, inhimillistämisen sivuuttaen, paremmissa oloissa kasvatetut ja kunnon sapuskoilla elävät teuraat ovat Minulle arvokkaampaa sapuskaa?

    Kieltämättä karua touhua, mutta alkujärkytyksen jälkeen järkeenkäypää, ja tunnetasollakin siedettävää. Massat täytyy ruokkia.

    Ei kasvintuotanto sen eettisempää näyttänyt olevan, myrkyillä tapetaan faunaa surutta!

    Jos löytyy jostain netin syövereistä, voisin katsoa uudelleen;-

    P.S En katsonut koko ajan silmä kovana, lehmän keisarileikkaus pysäytti hetkeksi.
    Lehmä seisoo täysin rauhallisena kylki auki kun veterinaari ja apupoika kiskoo vasikan ulos.

    Oli siinä kaikenlaista, suuri ja hämmentävä on maailma, ja ravitsemus!
    Nanonano:)

    VastaaPoista
  45. Thx Neo :P Kohta muuten pääsee pohtimaan tuota kitava-juttua hieman tarkemmin, kun menin tilaamaan erään oranssikantisen kirjan.

    Tollainen 'Wheat is murder' -paita ois kyl aika hauska.

    Pitää juu kattoa toi Jokapäiväinen leipämme YLE Areenalta, kun joku löysi sen sieltäkin.

    VastaaPoista
  46. Katsoitko jokapäiväisen leipämme? No joo, eihän tämä ole chattipalsta.

    Lueskelin erästä juttua,

    "Yet the variety of nutriments available in the Neolithic was severely limited. Because there were very few crops, no herbs and spices, and no cultivated fruits, all meals must have tasted very nearly the same, day in and day out, save on those rare occasions when a meat dish was available."

    http://www.cambridge.org/us/books/kiple/northerneurope.htm

    Modern wheat is murder? :)

    VastaaPoista
  47. Olisi kai pitänyt katsoa, mutta katsomatta jäi ._.

    VastaaPoista
  48. En suosittelisi linkittämään Guyenetin bloggauksia ilman tehokasta suodatinta - minkä voi havaita jo viittauksesta Taubesin kaltaiseen roskakirjallisuuteen. Kyseinen "kuitu-tappaa" -vihjailu on jokseenkin täyttä soopaa.

    Ensinnäkin, DART oli ruokavalioNEUVONNAN trial, joten sen toteutumisen (ja laadun) suhteen aineistosta on täysin mahdotonta nostaa esiin luotettavasti kuvaa kuidun lisäämisen haitoista, mikä ilmenee siinä että muutos paitsi a) erosi lukuisissa muissa trialeissa havaituista kuitupitoisten elintarvikkeiden tuottamista eduista niin myös b) oli tilastollisesti merkitsemätön. Tuoretta tutkimusta kuidun saannin eduista korkean riskin ryhmillä löytyy runsaasti, kts. esim.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19289389

    Toisekseen, DART -aineistoon paluu myöhemmin tuottikin varsin erilaisia tuloksia. Esim. kalansyöntineuvoja saaneilla, otannasta henkiinjääneillä riski oli itse asiassa kasvanut!

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12032650

    Jos DART osoittaa jotain, niin sen että infartki/sv-tautipotilailla se järkevin toimintamalli on ehdottomasti lääkehoito. Ruokavalioneuvonnan hyödyt ovat tällaisille hyvin rajalliset pitemmällä tähtäimellä.

    VastaaPoista
  49. Moi Anonyymi.

    Tämä kirjoitus on sen verran vanha, etten tsekkaile kommentteja kovinkaan usein. Tämä vastaus on aika pahasti myöhässä.

    Olen vieraskirjoitukseni jälkeen perehtynyt terveysjuttuihin lisää ja kriittisyyden kasvaessa nämä vanhat juttuni eivät tunnu enää kovin uskottavilta minustakaan.

    Kun Taubesin kerran otit esiin, arvailen että olet varmaan CarbSanen juttuja lukenut. En tässä mitään väitä mutta huomasin vain että juuri äskettäin häneltä tuli myönteistä kommenttia Stephanista: http://carbsanity.blogspot.com/2011/07/see-i-told-you-so.html Ja tosiaan, Evelyn kirjoittaa aika mielenkiintoisia juttuja. Vieläkin pitäisi vähän tarkemmin itsekin lueskella...

    Ja kiitos tuosta espanjalaistutkimuksen linkistä, tiivistelmän perusteella saatiin tosiaan hyviä juttuja aikaan. Laitan muistiin ja katselen myöhemmin. Jari Ristirannan blogissa Ravitsemus ja Terveys otettiin muita kuitututkimuksia tarkasteluun. http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/04/16/kovaa-nayttoa-kuiduista/

    Ja tosiaan, jos lääkehoidolla saadaan jotain hyvää aikaan niin toki se näyttäisi olevan kannattavaa. Jos statiineista puhutaan, niin näyttö niiden puolesta ei vaikuta vielä hirveän vahvalta yleisesti ottaen.

    Vielä tästä vieraskirjoituksestani... Olen käytännön asioissa edelleen melko samoilla linjoilla tämän vieraskirjoitukseni kanssa. Kaikenlaisia muutoksia ajattelumalleissa on toki mutta niistä kirjoitan ehkä joskus toiste täällä netin puolella.

    Kiitos kommentistasi.

    -Vladimir

    VastaaPoista
  50. "Kun Taubesin kerran otit esiin, arvailen että olet varmaan CarbSanen juttuja lukenut."

    Niitäkin. Taubesin väitteiden ongelmat ovat kyllä hyvin, hyvin ilmeiset ilman blogosfääriin turvautumistakin. Mutta juu, lueskelen CarbSanea silloin tällöin. Myös James Kriegerin juttuja, vrt. kaverin useampiosainen insuliiniartikkelisarja jossa sivuttiin tätä Taubesin insuliinialarmismia.

    Kun nyt blogeista ruvettiin puhumaan, niin CS:ssä on tosin itse asiassa alkanut viime aikoina ärsyttää parikin seikkaa:

    1. Turha ajoittainen vastapuolen tasolle alentuminen: vrt. esim. Jimmy Moore -antipatia, jossa taannoin ruodittiin kaveri fyysistä olemusta. Tämä ei todellaan tuo mitään lisäarvoa blogiin, päinvastoin.

    2. Turha takertuminen Guyenetin kaltaisiin kanssabloggareihin. Ok, onhan se kiva että toinen tunnettu alan bloggari on tullut tolkkuihinsa ja on nykyisin samaa mieltä, mutta c'mon! Mitä väliä sillä on, pitäen mielessä sen seikan että kys. "insuliinireduktionismi" ei missään vaiheessa ole ollut tieteellisesti validi näkökanta? Toisekseen, Guyenetin menneissä postauksissa on ollut niin paljon tuubaa, että itse suhtaudun miehen suitsuttamiseen hyvin varauksellisesti.

    "Jari Ristirannan blogissa Ravitsemus ja Terveys otettiin muita kuitututkimuksia tarkasteluun. http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/04/16/kovaa-nayttoa-kuiduista/"

    Juu, kommentoin tätä Jarille toisessa keskustelussa.

    "Jos statiineista puhutaan, niin näyttö niiden puolesta ei vaikuta vielä hirveän vahvalta yleisesti ottaen."

    Tämä ei pidä paikkaansa. Sekudääripreventiossa näyttö on hyvin vahvaa, primääripreventiossa vahvaa. Jos meinaat viitata taannoiseen katsaukseen siitä että kok.kuolleisuuteen ei saada statiinihoidolla merkittäviä muutoksia aikaan, niin huomioi lyhyt tutkimusaika ja se, että muita relevantteja hyötyjä (muiden päätetapahtumien väheneminen, sairaalahoitoajan väheneminen tms.) ei edes tarkasteltu.

    VastaaPoista
  51. Mie,

    Olen vähän huono seuraamaan näitä kommentteja.

    Kiva kun mainitsit Kriegerin, tuo Weightology oli tuttu mutta on hänellä näköjään ilmainenkin blogi.

    Onko sulla jotakin mielenkiintoista statiinikatsausta mielessä? Chris Masterjohnin esitelmä AHS:sta oli muuten kiinnostava. Siinä otettiin esille myös eräs paperi puolen vuosisadan takaa, jossa huomattiin että "thyroid extract" suojaa vahvasti sydäntaudilta niillä ihmisillä joilla on "low basal metabolism". Kilpirauhasjutuista voisi saada enemmänkin kiinnostavaa sisältöä sydäntautikeskusteluihin ehkä.

    VastaaPoista
  52. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja ylipäätään ruoan avulla teveytensä hoitaminen on alkanut kiinnostaa kovasti. Tuntuu, että kaikki vetää vaan lisäravinteita naamaan roppakaupalla, eikä siitä ole iloa. Lainatakseni: "Lisäravinteita on ollut olemassa jo useita vuosikymmeniä, mutta nyt näyttäisi siltä että internetkin on täynnä hätääntyneitä ihmisiä jotka kyselevät toisiltaan mistä sitä argiinia nyt saa, tai rasvahappoja, onko hyvä jos lapsi popsii purkin vitamiineja viikossa?"

    Itse ajattelen, että lisäravinteista on varmasti hyötyä joissain tapauksissa. keho voi olla sellaisessa tilassa, että tarvitaan buustia jonkin tietyn ravintoaineen suhteen, jollaista määrää ei sitten helpolla saa elimistöön pelkällä ruokavalinnalla. Ja sitten tuo d-vitamiini, ehkä sitä on korostettu liikaa, mutta kiistatonta on, että jossain määrin siitä on suomalaisille hyötyä ravintolisänä. Joissain tapauksissa urheilija voi hyötyä myös joistain lisistä, mutta pääasiassa kun kuuntelee tarkkaavaisesti omaa kehoa ja säätää liikuntaa ja ruokavaliota sen mukaan, niin tavallinen harrastaja pääsee parhaisiin tuloksiin. Arginiineilla ja muilla voi myös aiheuttaa vahinkoa, eli päätyä revittelemään liikaa, kun ne antavat buustia liikuntaan, eikä huomaa kehon varoituksia. Nimim. kokemusta löytyy...

    Mutta joo, on se sitten vhh tai jokin muu ruokavalio, joka parhaiten suojaa ihmistä ja tarjoaa parhaan immuniteetin ja vakaimman hyvän olon, niin joka tapauksessa uskon nykyisin, että ravintovalinnat on tärkein asia ihmisen terveyden tilan määrittämisessä. Muu on vahinkojen korjailua, mutta se perustaa löytyy ruokailutottumuksista (ja tietty liikunnasta).

    VastaaPoista