maanantaina, lokakuuta 31, 2011

Diabetesliitto ei ole hoitanut tehtäväänsä kovinkaan hyvin

Tuoreimmassa kyselyssäni Diabetesliitto sai yllättävän tylyn tuomion.

















Valtaosa terveysblogini lukijoista oli sitä mieltä, ettei Diabetesliitto ole onnistunut tehtävässään. Peräti puolet vastaajista oli osittaisen tai täydellisen epäonnistumisen kannalla. Suomeen perustetun Uuden Diabetesyhdistyksen tarpeesta oltiin yhtä mieltä: Uusia tuulia ja uusia ajatuksia tarvitaan.

Suomen Uuden Diabetesyhdistyksen ajatuksena on, että tässä yhdistyksessä tarjotaan suurella sydämellä ja vakaalla taidolla elinehtoista hoitoa ja ohjausta diabetekseen. Samalla yhdistys voi koota saman katon alle mm. vähähiilihydraattista ruokavaliota kannattavat suomalaiset. Jo monen vuoden aikana on ollut perusteilla "Karppiyhdistys" Suomeen. "Karpit" tai hiilihydraatteja karttavat ja rasvaa ruokaansa lisäävät, voivat ainakin aloittaa tässä yhdistyksessä. Ehkä jäävätkin? Ottakaa yhteys Suomen Uuden Diabetesyhdistyksen hallitukseen.

Suomen Uusi Diabetesyhdistys on lähestynyt mm. Yleisradiota yhteistyötoiveella. Voimme tarjota asiantuntijalausuntoja ja potilasnäkökulmaa vähähiilihydraattikeskusteluun ja metabolista oireyhtymää käsitteleviin ohjelmaosuuksiin. Olemme saaneet äänemme kuuluviin mm. Luontaisterveyslehdessä 6/2011 ja pian ilmestyy jäsenlehtemme ensimmäinen numero.

Tässä pieni lainaus artikkelistamme Luontaisterveys -lehdessä:

Suomen uusi diabetesyhdistys - Elinehtoista valistusta diabeetikolle
Suomeen on syntynyt uusi diabetesyhdistys. Sen tarkoitus on rohkaista diabetesta potevia vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja monipuoliseen liikuntaan. Luonnollisten rasvojen käyttö korvaa teolliset kevyttuotteet.

Helsinkiläinen biologi ja terveysbloggaaja Christer Sundqvist on toiminut aloitteentekijänä hankkeessa, jonka tarkoitus on ollut perustaa uusi valtakunnallinen diabetesyhdistys.

Nyt tavoite on täyttynyt: yhdistys piti perustavan kokouksensa lauantaina 27.8.2011 Helsingissä. Yhdistyksen nimeksi tuli Suomen uusi diabetesyhdistys ja sen kotikaupunki on Helsinki.

Uuden yhdistyksen kulmakivet ovat vähähiilihydraattinen ruokavalio ja mm. diabeetikolle sopivat lisäravinteet sekä monipuolinen liikunta.

Yhdistys haluaa toimia mm. Suomen Diabetesliitto ry:n rinnalla tarjoten Käypä hoidon tilalle muita täydentäviä hoitomalleja.

– Haluamme tarjota diabeetikolle ns. elinehtoista hoitoa ja valistusta, kiteyttää Christer Sundqvist.

Ravitsemussuositukset hunningolla

Mistä sitten ajatus uudesta yhdistyksestä sai alkunsa?

– Vuosien varrella moni on ottanut minuun yhteyttä ja pyytänyt edistämään diabeetikkojen asemaa täällä Suomessa. Ajatus sai tukea myös Facebookissa käydyistä keskusteluista, Sundqvist kommentoi.

Sundqvistin mukaan diabeetikkojen tilanne on pitkään ollut hyvin huolestuttava ylipäänsä länsimaissa. Onhan diabetes sairautena räjähdysmäisesti lisääntynyt - samassa suhteessa kuin hiilihydraattien käyttökin.

– Ravitsemussuositukset ovat olleet hunningolla ja pelkästään lisänneet altistusta 2-tyypin diabetekseen. Hiilihydraatit nostavat verensokeria, joten niiden käytön lisääminen luonnollisesti edistää myös taudin puhkeamista.

– Kevyttuotteiden illuusio on vaa'an toisella puolella, jolloin on ryhdytty välttämään luonnollisia rasvoja terveyden kustannuksella.

Asiantuntemusta tarvitaan

Nykyiset ravitsemussuositukset suosivat siis liian suurta hiilihydraattien määrää, vaikka ne olisivatkin ns. hitaita hiilihydraatteja. Puolustajia nykyisiin ravitsemussuosituksiin löytyy.

– Jopa lääkärikunnassa on havaittavissa pelkoa asettua puoltamaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. He pelkäävät ilmeisesti toimeentulonsa puolesta.

Sundqvist pitää mm. ortopedi Antti Heikkilän ravintosuosituksia erinomaisina juuri diabeetikolle.

– Uusi diabetesyhdistys haluaakin ottaa huomioon tieteen edistysaskeleet täysimääräisesti, hän sanoo. Uuteen yhdistykseen tarvittaisiinkin rohkeita asiantuntijalääkäreitä.

Sokerista rasvaan

Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa elimistö käyttää energianlähteenään rasvaa sokerin sijasta.

– Ihmisen ollessa lepotilassa solut käyttävät energianlähteenään pääasiassa rasvaa. Ainoastaan aktiivisen liikkeen aikana elimistö käyttää hiilihydraatteja.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio vie siis elimistöä rasva-aineenvaihdunnan puolelle.

– Rasva-aineenvaihdunnan aktivoituminen tukee ihmisen terveyttä paremmin. Tällöin energia ei tule niinkään syödystä ruoasta, vaan kehon omien elintoimintojen kautta. Kun ihminen panostaa luonnollisiin rasvoihin silloin hiilihydraattien osuutta ravinnosta voidaan terveyden nimissä laskea, Sundqvist selvittää.

Liikunta tukee hoitoa

Liikunta on terveyden ylläpidon kannalta keskeistä, mutta se ei diabeteksen hoitosuunnitelmassa riitä. Keskeisemmässä asemassa on juuri ravitsemus.

– Liikunta tukee hoitoa mm. siinä, että se laskee jossain määrin verenpainetta ja pitää lihaksia kunnossa. Liikuntasuoritus ei saa olla liiallista; diabeetikko ei hyödy siitä, että liikutaan vain koko ajan enemmän. Liikunta tulisi olla monipuolista kuntoliikuntaa, mutta siihen ei saa luottaa liikaa sairauden hoidossa.

Christer Sundqvist itse on hyvin aktiivinen urheilun harrastaja. Hän on vuosia kiertänyt Suomea myös terveysvalistuslinjauksensa kanssa.

– Sain vuonna 2005 terveysherätyksen. Kovasta liikuntapanoksesta huolimatta noudatan itse vähähiilihydraattista ruokavaliota. Kerään näin sekä omia että muiden kokemuksia siitä.

Ravinto ja ravintolisiä

Suomen uusi diabetesyhdistys haluaa rakentaa rauhanomaisesti siltoja asiantuntijoiden, viranomaisten ja potilaiden välillä. Tavoitteena olisi toimia myös yhteistyössä muiden potilasjärjestöjen kanssa.

Miten yhdistyksen toiminta poikkeaa jo olemassa olevasta Suomen Diabetesyhdistyksen toiminnasta?

– Ehkäpä suurin ero on siinä, että pyrimme viimeiseen asti välttämään lääkitykseen ohjaamista. Panostamme myös monipuolisesti liikunta- ja ravitsemussuosituksiin.

Ravitsemussuositukset perustuvat paitsi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon myös hallittuun ravintolisien käyttöön.

– Ravintolisistä tärkeimpiä ovat kalaöljyt ja D-vitamiini. Kalaöljy pitää verisuonet kunnossa, sillä diabetekseen liittyy myös sydän- ja verisuonitautien riski, jota pitää tarmokkaasti ehkäistä. Suosittelemme diabeetikoille myös tarvittaessa hiilihydraattien imeytymistä estäviä ravintolisiä ja elimistön tulehdustilaa vaimentavia antioksidantteja ja vitamiineja; niiden tehokas käyttö on osa diabeetikon ravitsemushoitoa. Ravintolisiä nautitaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Hallitukseen valittiin seitsemän henkilöä. He ovat Mikko Pietarinen (Pälkäne), Kirsti Lampinen (Espoo), Nina Westerback (Espoo), Raimo Kantanen (puheenjohtaja, Kotka), Christer Sundqvist (Helsinki), Rauno Vauramo (Vaasa) ja Tommi Ruotsila (Helsinki).

torstaina, lokakuuta 27, 2011

PaRas ruokavalio

**
PaRas ruokavalio - luonnolliset rasvat kunniaan on ilmestynyt tänään 27.10.2011 Helsingin kirjamessuilla.

Saat tässä tutustua kirjan pääasialliseen sisältöön.

Kirjalla on omat blogisivunsa: http://parasruokavalio.blogspot.com/

Kirjan kuvituksesta vastaa Kati Kortelainen, jonka piirroskuvia on myös alla olevassa esityksessäni.
Herättääkö kirjan sisältö ajatuksia?
Mitä haluat minun käsittelevän tällä kirjan blogisivulla?

Kommentoi! Kysy? Kerro!

















sunnuntaina, lokakuuta 09, 2011

Kolesterolilääkityksen haitat saatettava julkiseen keskusteluun

**
Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti!


Professori Kari Salminen haluaa näkyvyyttä keskustelualoitteelleen kolesterolilääkityksen haitoista.


KOLESTEROLILÄÄKITYKSEN HAITAT SAATETTAVA JULKISEEN KESKUSTELUUN

Professori Timo Strandberg kertoi tässä blogissa 18.06.2010 näkemyksiään kolesterolista sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijänä ja sen edellyttämästä statiinihoidosta. Kommentoin hänen kirjoitustaan 22.06.2010 tehden hänelle viisi asiaa koskevaa kysymystä. Strandberg lupasi vastata tekemiini kysymyksiini heti päästyään pahimmista kiireistä. Koska vastausta ei kuulunut, toistin kysymykset 22.01.2011 ja pyysin uudelleen häntä vastaamaan. Vastauksia ei ole koskaan tullut.

Kuten yleisesti jo tiedetään, noin 700 000 suomalaista syö päivittäin statiineja veren kolesterolipitoisuuden pienentämiseen. Lääkittyjen määrä on 1990-luvun alusta kasvanut 15-20 % vuodessa.

Eräs keskeinen Strandbergille tekemäni kysymys koski statiinilääkityksen aiheuttamia haittavaikutuksia: ”Mikä on Strandbergin käsitys statiinien haittavaikutuksista ja turvallisuudesta?” Tähänkään kysymykseen Strandberg ei siis vastannut, vaan on toistellut statiinilääkityksen vaarattomuutta.

Voimassa oleva Dyslipidemioiden Käypä hoito-ohje vuodelta 2004 toteaa mm., että statiineista johtuva lihasrappeuma on erittäin harvinainen haitta. Vain 0.08-0.09 %:a statiineilla hoidetuista ”potilaista” saisi sen. Vuonna 2009 päivitetyn version mukaan myopatiaa esiintyisi 11 henkilöllä 100 000 lääkitystä. Suosituksen laatinut työryhmä näkyvinä hahmoinaan Strandberg, Kovanen ja Tikkanen on siten pysynyt tiukasti kannassaan.

Hiljattain ilmestyneessä Suomen Lääkärilehdessä (Korpela ym. 2011) todetaan, että väestöpohjaisen Primo-tutkimuksen mukaan lihasoireita esiintyy keskimäärin 10,5 %:lla statiinilääkityistä. Yleisesti käytetyllä simvastatiinilla hoidetuista henkilöistä oireita esiintyy noin joka viidennellä (18,2%). Nämä luvut ovat yli sata kertaa suuremmat kuin Käypä hoito-ryhmä väittää. Merkittävää on, että Strandberg on nyt yksi Lääkärilehden artikkelin kirjoittajista. Hän toimii Käypä hoito-työryhmän sihteerinä.

Lääkärilehden kirjoituksessa on mustaakin huumoria. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että Primo-tutkimuksen tulokset saattavat jonkin verran liioitella lihasvaurioiden määrää, koska ”ne ovat statiinihoidon tunnettu haittavaikutus”. Kommentti on erikoinen, koska Strandbergin ja Käypä hoito- suosituksen mukaanhan tällaista statiinien aiheuttamaa haittavaikutusta ei käytännössä juurikaan ole.

Statiinien haittavaikutukset eivät rajoitu vain lihasvaivoihin. Juuri ilmestyneessä Lääketieteellisessä Aikakausikirja Duodecimissa Käypä hoito- suosituksen laatineen ryhmän puheenjohtaja Matti Tikkanen (2011) kirjoittaa nyt: ”Primaaripreventiossa statiinihoidon hyöty arvioidaan henkilön sydän- ja verisuonisairauksien riskin perusteella. Toisessa vaakakupissa painaa nyt lihasvaivojen ja maksaentsyymiarvojen suurentumisen lisäksi uusi vaara, diabetes, jonka riski kasvaa statiiniannoksen myötä. Jos sydän- ja verisuonisairauksien riski arvioidaan merkittäväksi, valitaan statiinihoito, mutta käytetään mahdollisimman pientä annosta”. Artikkelissa arvioidaan, että jokaista 225 statiinihoidettua henkilöä kohti ilmenee yksi diabetestapaus.

Yllä mainittujen artikkelien pohjalta voi arvioida, että vähintään 70 000 henkilöä maassamme kärsii statiinihoidon aiheuttamista lihasvaivoista. Samanaikaisesti lääkitys on aiheuttanut noin 3000 diabetestapausta. Maksavaurioiden määrää voidaan toistaiseksi vain arvuutella.

Perimmältään syy haittoihin ei ole statiineissa, joita lääkkeinä tulisi käyttää erittäin harkiten ja joista tällöin lienee hyötyä. Syy on perusteettomasti liian pieneksi asetetusta koko väestön veren kolesterolipitoisuuden tavoitearvosta, 5 mmol/l, ja sen aiheuttamasta holtittomasta lääkkeiden määräämisestä terveillekin ihmisille (ns. väestöstrategia).

Käypä hoito- ryhmän puheenjohtajalle Matti Tikkaselle ja sen sihteerille Timo Strandbergille on nyt annettava tunnustus rohkeudesta myöntää (vihdoin) tieteelliset tosiasiat ja vetäytyä aikaisemmista kannanotoista. Vai olisiko niin, että lääketeollisuudella olisi jo uusi kolesterolilääke takataskussa ja sille valmistellaan maaperää? Statiinit ovat tehneet tehtävänsä, statiinit saavat mennä?

Joka tapauksessa nyt on laadittava kiireellä uusi Käypä hoito- suositus lääkeliiketoiminnasta riippumattomin asiantuntijavoimin ja se on annettava virkamiesvastuulla. Tieto statiinilääkityksen vaaroista on saatettava julkisuuteen välittömästi. Lääkärikuntaa ja väestöä on varoitettava statiinien vaaroista.

Jäljelle joka tapauksessa jää vielä kysymys niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista, joille on aiheutunut vamma tai sairaus useinkin täysin turhasta lääkityksestä. Kuka kantaa vastuun? Kuka korvaa aiheutuneen vahingon?

Kari Salminen

Viitteet
Korpela M, Pettersson T, Strandberg T ym. Vanhusten lihasongelmat. Suomen Lääkärilehti 2011;34:2409-16.
Tikkanen M. Statiinit ja Diabetes. Duodecim 2011;127:1879-80.

Unilever sponsoroi opetushallituksen ravitsemusvalistusta

##


Julkaistu 4.10.2011 ja päivitetty 9.10.2011.


Ei ole ensimmäinen kerta kun Unilever lähtee markkinoimaan näkemyksiään ja elintarvikkeitaan. Nyt on tosin kyse viattomista lapsista, jotka joutuvat elintarvikejätin uhreiksi.

Jos haluat olla mukana vaikuttamassa siihen, että kouluissa annetaan puolueetonta tietoa, silloin voit kommentoida tätä vastinetta, jonka lähetän Opetushallitukseen maanantaina 10.10.2011. Facebookin puolella käynnistynyt kommentointi- ja kirjoitustyö tuodaan nyt myös minun tuhansille terveysblogin lukijoille. Tekstiä ei voi enää editoida. Kiitos editointiavusta! Tekstistä tuli ihan komeaa kun teimme tätä yhdessä.

TÄSTÄ ALKAA ASIAKIRJA:


Opetushallituksen Wellou voimapyramidi
http://www.wellou.fi/yleinen/?p=yleinen_woimapyramidi  

Me allekirjoittaneet olemme huolissamme Unilever -konsernin sponsoroimasta materiaalista, jota tarjotaan koululaisten vanhemmille. Unilever elintarvikkeiden valmistajana antaa tarkoituksellisesti yksipuolisen näkemyksen terveellisestä ruokavaliosta. Vaadimme teitä lopettamaan tarkoitusperiltään kyseenalaisten, sponsoria hyödyttävien, ruokavalio-ohjeiden jakelemisen.

Unilever on kansainvälinen yritys, joka pyrkii hyötymään taloudellisesti kaiken jakamansa materiaalin kautta, lisätäkseen tuotteidensa myyntiä. Katsomme, ettei tämä ole, materiaalin jakelupaikka huomioon ottaen, eettisesti oikea valinta markkinointikanavaksi.

Viitaten Kuluttajaviraston ohjeistukseen [1] kouluille ja päiväkodeille, mainostaminen ei kuulu kouluille tai opettajille. Opettajan tai muun auktoriteetin jakamana markkinointiaineisto saa oppilaan silmissä helposti erityisen painoarvon.

Vanhemmalla on oikeus päättää siitä, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi lapsi joutuu koulussa ja päiväkodissa. Tämän vuoksi koulujen tai päiväkotien on hankittava vanhemman suostumus, jos ne haluavat
·    jakaa markkinointimateriaalia, kuten mainoksia, tuotenäytteitä tai sellaisia ilmaisjulkaisuja, jotka on rahoitettu suurelta osin mainostuotoin tai järjestää markkinointitilaisuuksia
·    tarjota ostettavaa, kuten luokkasormusten, t-paitojen tai muiden tuotteiden tilaamista

Jos yritys tukee taloudellisesti koulun tai oppilaitoksen hanketta, sponsorin tunnistavaa logoa lukuun ottamatta aineistossa ei saa esiintyä mainoslauseita tai muita logoja.

Olemme valmiit auttamaan teitä terveystietoisten ohjeiden laatimisessa lapsiperheiden ruokailuun täysin vastikkeettomasti ja ilman hyötynäkökulmaa. Tämän teemme suurella sydämellä. Lasten terveys ja tulevaisuus on etusijalla.

Kirjoituksenne alkaa osiolla ”Kymmenen käskyä” viisaisiin valintoihin koko perheelle.

Mielestämme hyviä ohjeita ovat vain nämä:

  • Jokainen syö 5-6 oman kämmenensä kokoista annosta kasviksia päivässä
  • Valmistakaa kalaruokaa ainakin kaksi kertaa viikossa
  • Juokaa janojuomana vettä
  • Nauttikaa herkkuja yhdessä yhtenä herkkupäivänä viikossa
  • Nauttikaa ruokailusta yhdessä ainakin kerran päivässä


Terveysviranomaistemme ja useimpien tutkijoiden mukaan meitä lihottaa nykyään liikkumattomuuden lisäksi liian runsas hiilihydraattien saanti. Luonnolliset rasvat eivät niinkään lihota, eivätkä ne nykykäsityksen mukaan aiheuta terveyshaittoja. Tämä voi näkyä lapsiperheessä siten, että syödään mieluusti jauhelihakastiketta spaghetin kanssa, eikä päinvastoin.

Lapsi nauttii luonnostaan luonnollisia rasvan lähteitä, kuten esimerkiksi broilerin nahkaa, eläinrasvaa, ennen kuin me vanhemmat opetamme lapselle ruokailuun liittyviä asioita.

Lapsi kannattaa opettaa nauttimaan luonnollisia rasvan lähteitä eläin- ja kasvikunnasta. Margariinit ovat kaukana luonnollisuudesta. Sen sijaan voi on luonnon oma terveellinen ja hyvänmakuinen tuote. Prosessoitu rypsiöljy ei ole yhtä terveellistä kuin kylmäpuristettu oliivi- tai rypsiöljy. Laatuun kannattaa panostaa.

Kyseenalaisia ohjeita ja väittämiä:

  • “Syökää päivittäin ruisleipää, jonka päällä sipaisu rasiamargariinia.”
    • Väittämässä näkyy sekä Leipätiedotuksen että Unileverin kampanjointi.
    • Oikaisu: Lapsen kasvu vaatii ravinteikkaampia hiilihydraattilähteitä kuin ruisleipä ja leivän päälle olisi hyvä pistää aitoa voita. Puhutaanhan VOIleivistä, ei MARGARIINIleivistä! Ruisleipä sisältää runsaasti energiaa ja siinä on vain vähän imeytyviä suojaravinteita energiamäärään suhteutettuna. Jos ruisleipä korvataan palkokasvien, lihan, munan, kalan ja vihannesten yhdistelmällä, saadaan samaan energiamäärään huomattavasti enemmän vitamiineja sekä muita hiven- ja kivennäisaineita. Leivän tuputtaminen yhdessä ohuen margariinikerroksen kanssa on kohtalokas yhdistelmä monelle lihavuuteen taipuvalle aikuisellekin.
  • “Käyttäkää ruoanvalmistusrasvana kasviöljyä tai rasiamargariinia.”
    • Unileverin läsnäolo näkyy valistusmateriaalissa.
    • Oikaisu: Kautta aikojen on voi puolustanut asemaansa erinomaisena ruoanvalmistusrasvana. Rasiamargariini ei kelpaa paistamiseen. Kasviöljyistä voidaan kelpuuttaa kylmäpuristettuina kookos-, oliivi- ja mahdollisesti rypsiöljyt. Rasiamargariinit sisältävät usein terveydelle haitallisia ainesosia mm. lisäaineita ja teollisesti kovetettua rasvaa, joka on tutkimusten mukaan [2-3] yhteydessä kohonneeseen viskeraalisen rasvan määrään.
  • “Suosikaa vähäsuolaisia tuotteita.”
    • Oikaisu: Tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota vähäsuolaisuuden sijaan siihen, että käytetään laadukasta suolaa, eli mineraalirikasta suolaa nykyisen hyvin luonnottoman ja käsitellyn ruokasuolan sijaan.
  • “Valitkaa juusto ja leikkeleet vähärasvaisina.”
    • Oikaisu: Jos lapsi ei saa täysrasvaisia juustoja ja leikkeleitä hänellä on hetken kuluttua taas nälkä. Niukasti rasvaa sisältävät tuotteet ovat huonoja pitämään kylläisyyttä yllä. Rasvojen välttelyllä vaarannetaan myös hormonien normaali toiminta. Tämän lisäksi, kovetetut kasvisrasvat ovat suurimpia syitä tulehduksiin ja vaikuttavat myös lasten aivotoimintaan.
  • “Juokaa ruokajuomana rasvatonta maitoa tai piimää.”
    • Oikaisu: Lapsen pitäisi saada valita ruokajuomaksi myös kaikkein rasvaisimpia maitolaatuja mikäli hän niin haluaa. Useissa tutkimuksissa maitorasvat ovat osoittautuneet hyvin terveellisiksi ja erityisen soveliaiksi lapsiperheille [4-7] Rasvattomissa maidoissa on myös usein käytetty menetelmiä, jotka muokkaavat proteiineista huonommin käytettävissä olevia ja tämä aiheuttaa vatsavaivoja.


Valistusmateriaali jatkuu voimakkaalla leivän ylistyksellä (mm. viljavalmisteita runsaasti). Näkisimme mielellämme, että hieman pidättyväisemmin suhtautuisitte leipäpropagandaan, joka tulee Leipätiedotus ry:stä. Äskettäin Leipätiedotus jäi kiinni valheellisista tiedoista valistusmateriaalissaan. Vasta poliisille jättämämme tutkintapyynnön  seurauksena suostui Leipätiedotus muuttamaan materiaalinsa niiltä osin, joihin tutkintapyynnössä viitattiin. Voitte lukea asiasta suositussa terveysblogissa [8].

Unileveristä

  • Unilever ei ole edistänyt suomalaista työllisyyttä. Ostettuaan Turun Sinapin tuotemerkin ja valmistuksen, konserni siirsi tuotannon välittömästi Puolaan.
  • Unilever - konsernin tuotemerkkejä ovat mm.: Flora, Becel, Lipton, Knorr, Maizena, Turun Sinappi, Creme Bonjour ja Carte D’Or.




Allekirjoitukset

Christer Sundqvist (yhteystiedot: 040-7529274, christer.sundqvist@ravintokirja.fi )
Sonja Nieminen, Pia Stina Ahjolinna, Riitta Seppelin, Ville Westergård, Samuli Pahalahti, Sanna Rossi, Rauno Vauramo, Tommi Sundqvist, Seija Suuronen, Iiro Krankka, Sami Uusitalo, Heikki Ruusunen, Ari Lehmusvirta, Jari Hiltunen, Mikko Ahonen, Tommi Ruotsila, Anu Kosonen, Taru Leino, Marianne Kuokkanen, Jorma Penttilä, Sari Ahonen, Lea Maria Haapalainen, Hanna-Kaisa Himanen, Kirsi Hann, Vladimir Heiskanen, Niklas Röholm, Annukka Mustalahti, Hannu Kalevi Tanttu, Sirje Seim, Johanna Thomander, Aino Kainulainen, Lilli Lumme, Seppo Niemelä, Henna-Adele Mustonen, Ilkka Sunila, Jari Ronkainen, Mikko Oikarinen, Jaakko Salonen, Roger Grunér, Lasse J. Lampén, Timo Allamo, Tarja Suhonen, Marika Korpi, Marikki Patrikka, Jarno Palonen, Kevin Gibbs, Jenni Lahtimaa, Ville Pispa, Veijo Puustinen, Sanna-Mari Korhonen, John Niemi, Mirja Poikkeus, Ahti Vattula, Johanna Törnberg, Juha Yli-Uotila, Johanna Tuominen, Juha Visuri, Jukka Jokinen, Tapio Heilala, Thor-Fredric Karlsson, Jari Leino, Annukka Kieloaho, Jarno Komulainen, Lauri Kirjalainen, Jari Ristiranta, Maija Luotonen, Sauli Hyöppinen, Suomen uusi diabetesyhdistys (hallitus kokonaisuudessaan)



Lähteet:
[1] Kuluttajaviraston ohje kouluille ja opettajille: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/lapsi-kuluttajana/koulut-paivakodit/

[2] Kavanagh K, Jones KL, Sawyer J, Kelley K, Carr JJ, Wagner JD, Rudel LL. Trans fat diet induces abdominal obesity and changes in insulin sensitivity in monkeys. Obesity (Silver Spring). 2007 Jul;15(7):1675-84. http://www.nature.com/oby/journal/v15/n7/full/oby2007200a.html

[3] Thompson AK, Minihane AM, Williams CM. Trans fatty acids and weight gain. Int J Obes (Lond). 2011 Mar;35(3):315-24. Epub 2010 Jul 20. http://www.nature.com/ijo/journal/v35/n3/full/ijo2010141a.html

[4] Bonthuis M, Hughes MC, Ibiebele TI, Green AC, van der Pols JC. Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. Eur J Clin Nutr. 2010 Jun;64(6):569-77. Epub 2010 Apr 7.
http://www.nature.com/ejcn/journal/v64/n6/abs/ejcn201045a.html

[5]  Holmberg S, Thelin A, Stiernström EL: Food Choices and Coronary Heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 Years of Follow-up. Int. J. Environ. Res. Public Health 2009, 6, 2626-2638 http://www.mdpi.com/1660-4601/6/10/2626/

[6] LA Smit, A Baylin, H Campos: Conjugated linoleic acid in adipose tissue and risk of myocardial infarction. Am J Clin Nutr. 2010 May 12. http://www.ajcn.org/content/early/2010/05/12/ajcn.2010.29524.full.pdf+html

[7] E Warensjö, J-H Jansson, T Cederholm, K Boman, M Eliasson, G Hallmans, I Johansson, P Sjögren: Biomarkers of milk fat and the risk of myocardial infarction in men and women: a prospective, matched case-control study. Am J Clin Nutr (May 19, 2010). http://www.ajcn.org/content/early/2010/05/19/ajcn.2009.29054.full.pdf+html

[8] Christer Sundqvist: Leipäännyimme Leipätiedotuksen leivänylistykseen, Veteraaniurheilija-blogi,
http://sundqvist.blogspot.com/2011/09/leipaannyimme-leipatiedotuksen.html


tiistaina, lokakuuta 04, 2011

Muista lukea Muistikirja!

**
Atena Kustannus on tänä vuonna julkaissut useita todella kiinnostavia kirjoja. Psykologian professori Douwe Draaisman Muistikirja on yksi niistä.

Professori Draaisman kirja on perusteellinen selvitys muistitoiminnoistamme. Kirjassa on lukuisia hienoja esimerkkejä muistimme erityispiirteistä. On jännä todeta miten oikullinen muisti on. Se saattaa kadottaa jotain tärkeää ja kaivaa esiin sellaista, jonka mieluiten unohtaisi.

Elämäkerrallinen muisti varttuu yhdessä kanssamme ja tätä koskeva tieteellinen ja käytännönläheinen pohdinta on kirjan parasta antia. Kirjailija antaa parhaan mahdollisen vastauksen kysymyksiin:

Miksi tietty tuoksu tuo mukanaan paljon eläviä mielikuvia?
Miksi lapsuuden muistoissa kesälomat tuntuvat niin pitkiltä?
Millaisia ovat ensimmäiset muistomme?
Miten autististen nerojen ylivertainen muisti on selitettävissä?
Helpottavatko valokuvat muistamista vai peittävätkö ne alkuperäiset muistot alleen?
Miksi traumaattiset muistot pyyhkiytyvät mielestä?

Muistikirja käy läpi ihmiselomme muistikokemukset alkaen lapsen ensimmäisistä muistoista ja päättyen viimeisiin hetkiin, kun eletty elämä kulkee silmien edestä filminauhana. Teos etsii vastausta muistamisen mysteeriin psykologiasta, historiasta ja kaunokirjallisuudesta.

Kirja on muistamista monin eri tavoin valaiseva teos. Paikka paikoin kirja on hyvinkin viihdyttävä. Poimin tähän loppuun joitakin otteita kirjasta, joka sinun kannattaa hankkia.

Hajut ja muisti
Kokeissa on käynyt ilmi, että hajut jättävät varsin selviä jälkiä aivoihimme. Hajut eivät hälvene muistista, sillä elämän aikana kokemamme uudet hajut eivät hälvennä vanhoja hajujen muistijälkiä. Kun menneistä ajoista ei enää ole jäljellä mitään ihmisten kuoltua, esineitten tuhouduttua, elävät pitkään yksin haju ja maku, muita hauraammat mutta elinvoimaisemmat, aineettomammat, sitkeämmät, uskollisemmat, ja ne elävät kuin sielut, muistavat, odottavat, toivovat kaiken muun raunioilla.

Miksi muistamme etuperin emmekä takaperin?
Rekisteröimme kaikki havainnot ja kokemukset tulevaa toimintaa silmällä pitäen. Aikaisemmat tapahtumat ovat tärkeitä vain siltä osin kuin ne auttavat meitä ennakoimaan tulevaa. Siltä kannalta katsottuna muisti ei ole suunnattu menneeseen vaan tulevaan, ja siksi muistaminen on kääntynyt katsomaan kohti tulevaisuutta. Muistimme on ilmeisesti rakentunut osoittamaan siihen suuntaan, josta muutokset tulevat. Mieleenpainaminen palvelee odotuksia.

Valaistu huone pimeässä talossa
Kirjan kiehtovimpia asioita on ihmeellisiin muisti- ja laskusuorituksiin selviytyvien idioottien ja ns. savantien esittely. Kirjassa kerrotaan eräästä laskijaihmeestä nimeltään Jedediah Buxton (1702-1772). Hän ei koskaan oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, mutta hänellä oli aivan ilmiömäinen lukumuisti ja kyky laskea monimutkaisia laskutoimituksia. Tämä yksinkertainen ihminen oli todellakin aivan ällistyttävä. Buxton loisti varsinkin avaruus- ja tasokuvioita koskevissa tehtävissä, kuten pinta-ala- ja tilavuuslaskuissa. Jos oli kerrottava keskenään kolme kahdeksannumeroista lukua, Buxton osasi luetella 27-numeroisen vastauksen pyydettäessä vaikka takaperin. Hänelle esitettiin vuonna 1751 sarja laskutehtäviä. Kysymykseen, kuinka monta kertaa kuuden jaardin ympärysmittainen kärrynpyörä pyörähtää 204 mailin matkalla Yorkista Lontooseen, seurasi 13 minuutin kuluttua oikea vastaus: 59840 kertaa. Buxtonin bravuuri oli 39-numeroisen rahasumman kertominen itsellään eräässä kokeessa vuonna 1751! Laskutoimituksen Buxton teki päässään ja se vei häneltä yli kaksi kuukautta. Tulos, 78-numeroinen luku, pyydettiin tarkistamaan, mutta se oli hänen elinaikanaan mahdotonta. Vasta tarkistus tietokoneella on sittemmin osoittanut, että Buxtonin vastaus oli yhtä numeroa lukuunottamatta oikein!

Musikaalisten savantien kuvaukset ovat riipaisevia. Derek Paravicini syntyi liian aikaisin ja sai happihoitoa, joka aiheutti hänelle mm. silmiin korjaamattomia vaurioita. Myös hänen motoriset taitonsa olivat vakavasti häiriintyneet. Kun hän oli noin kaksivuotias, hänen huomattiin olevan erityisen herkkä äänille. Hän matki kaikkia kuulemiaan ääniä radiosta, luonnosta, keittiöstä jne. Kolmevuotiaalle Derekille ostettiin piano. Musiikkikappaleiden oppiminen vei häneltä pitkän ajan, mutta hän jatkoi sinnikkäästi pianonsoiton opettelua erään musiikinopettajan kanssa. Yhdeksänvuotiaana Derek piti jo konsertteja jazzyhtyeiden kanssa. Kaikki motorinen kömpelyys katosi samalla hetkellä kuin hän tunsi pianon koskettimet sormiensa alla. Samat kädet, jotka eivät osanneet sulkea edes nappia, soittivat mitä vaikeimpia musiikkikappaleita! Tässä Youtube -videoita missä Derek soittaa:
http://www.youtube.com/watch?v=bXZ_LLIkoZY
http://www.youtube.com/watch?gl=GB&hl=en-GB&v=lhdGNSGjQSU
http://www.youtube.com/watch?v=gWH49kwi3TM


Suosittelen!