Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvikset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvikset. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, syyskuuta 07, 2009

Kotimaisuus vaakalaudalla - ota kantaa!

##
Kirjoitin muutama viikko sitten
siitä, miten kotimaista ruokatiedottamista ajetaan alas. Ruokatieto (entinen Finfood) kertoi joutuvansa supistamaan toimintaansa rajusti.

Sisäpiireissä kiertää huhuja, että seuraava uhri EU:n mestauspölkyllä olisi Kotimaiset Kasvikset ry. Olen lukenut Puutarha & kauppa -lehdestä 4.9.2009 näin (lihavoinnit minun):

Kotimaisten Kasvisten toiminta katkolla
Kotimaiset Kasvikset ry on taloudellisista syistä joutunut hankalaan tilanteeseen. Taustalla ovat kesken toimintavuoden ilmenneet valtion tuen leikkaukset, jotka ovat jo aikaisemmin tänä vuonna johtaneet koko henkilökunnan ajoittaisiin lomautuksiin. Yhdistyksen rahoitus tulee lähes kokonaan valtion budjetista.
Yhdistyksen ensi vuoden toiminnan laajuus ja rahoitus ovat parhaillaan selvitettävinä.
Koska päätös mahdollisesta valtionavusta syntyy vasta aivan vuoden lopussa, on yhdistyksen hallitus joutunut irtisanomaan koko henkilökunnan samoin kuin muut sitoumukset.

Kotimaisuuden alasajo on pysäytettävä. Kommentoi tätä shokkiuutista! Reagoi!

Muita kantaa ottavia kirjoituksiani:

maanantaina, maaliskuuta 09, 2009

Varusmiehet Raasteen tielle!

**
Kasvissota alkuun varuskunnissa

Huomio! Katse oikeaan asiaan päin!
Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä lähetti mainion kirjeen. Heidän yhdistyksensä on lähtenyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pyynnöstä ilolla mukaan VARU-yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä varusmiesten kasvisten syöntiä.

Lepo!
Varusmiesten ravitsemusta, terveyden riskitekijöitä ja terveystajua selvittäneen tutkimuksen mukaan palvelukseen astuvista nuorista miehistä ilmoitti vain viisi prosenttia syövänsä päivittäin hedelmiä ja marjoja, kahdeksan prosenttia tuoreita vihanneksia ja yksi prosentti kypsennettyjä vihanneksia.

Puolustusvoimaa kasviksilla!
Varusmiesten kasvisten käytön lisäämishaaste on kova, mutta siihen voivat vastata varusmiehet itse valitsemalla lautasilleen päivä päivältä enemmän kasviksia. Viesti Puoli kiloa päivässä räätälöitiin sellaiseen muotoon, että sen uskotaan puhuttelevan varuskuntien muonituskeskuksissa ja sotilaskodeissa asioivia.

Kampanjasivuille - taakse poistu!
KASVISota-kampanja käynnistyy tänään (9.3.2009) pilottina Panssariprikaatissa ja Kainuun prikaatissa. Tiedote ja kuvamateriaalia löytyy tästä.

Asento!

tiistaina, heinäkuuta 29, 2008

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä kannattaa syödä

***
Nauttikaa luonnon omista antimista
. Nyt löytyy jo vadelmia ja mansikoita. Kohta saamme mustikoita ja puolukoita. Nam nam.

maanantaina, kesäkuuta 09, 2008

Suomalaiset syövät liian vähän...

... kasviksia.

**
Löysin Hiilaritietoiset foorumista
Anja Nysténin aloittaman keskustelun suomalaisten vähäisestä kasvisten syönnistä. Hän viittaa Helsingin Sanomien kirjoitukseen 8.6.2008 "Suomalainen syö kasviksia vain noin puolet EU-keskiarvosta".

Mielenkiintoista keskustelua käydään Helsingin Sanomien verkkoversiossa. Suosittelen asiaan perehtymistä ja kasvisten runsaampaa syömistä.

maanantaina, toukokuuta 12, 2008

Tomaatti on superruokaa!

***
Amerikassa on jo jonkin aikaa
kohistu superruoista. Muuhunkin maailmaan leviää tapa luetella ruoka-aineita, jotka ovat ylitse muiden terveyden vaalimisessa. Superruoka-tittelin ovat saaneet monet kasvikset, marjat ja hedelmät, myös tomaatti. Superruokiin perustuvasta dieetistä voi olla montaa mieltä, mutta jos ajatus superruoista innostaa lisäämään ruokavalioon kasviksia, se on hyvä asia. Tätä mieltä on viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä.

Toukokuu käynnistää tomaatin huippusesongin. Kesällä tomaatti maistuu aivan sellaisenaan, mutta se sopii loistavasti myös grillattavaksi ja erilaisiin ruokiin. Tomaatti mehevöittää ja maustaa. Se saostaa ja antaa houkuttavaa väriä. Tomaatista saat raikasta juomaa ja kylmää tai kuumaa keittoa. Salaateissa, risotoissa ja kastikkeissa tomaatti on oleellinen aines.

Kokkaajan kannalta tomaatti on salliva. Tomaatin happoisuutta, makeutta ja aromiaineita on helppo täydentää ja tehostaa muilla ruoka-aineilla. Tomaatin kavereita ovat varsinkin yrtit ja mustapippuri. Yhdistä tomaattiruokiin myös erilaisia sipuleita. Sienet ja juustot seurustelevat tomaatin kanssa mielellään. Öljyt, balsamietikka ja hunaja toimivat aina.

Tutuin tomaatti on punainen ja pyöreä. Se painaa noin 80 grammaa ja poikkileikkauksessa näkyy, kuinka tomaatti jakautuu kahteen tai kolmeen lokeroon. Tomaatti on yksi annos puolen kilon eli kuuden kourallisen päivittäisestä kasvissuosituksesta. Saatavilla on myös useamman lokeron tomaatteja, joita suositaan viipaloituina. Isojen pihvitomaattien kysyntä on Suomessa nykyään melko vähäistä.

Punaisen lisäksi ilahduttavat keltaiset ja oranssit tomaatit. Jopa tummaa, lähes mustaa kumato-tomaattia ja raidallisia lajikkeita näkee jonkin verran. Tomaatin muoto voi pyöreän lisäksi olla soikean pitkulainen, uurteinen tai päärynämäinen. Kirsikkatomaatin nimi kertoo, että kyseessä on suunnilleen kirsikan kokoinen ja muotoinen tomaatti. Luumutomaatti muistuttaa muodoltaan ja kooltaan luumua.

Tomaatin punainen väri on peräisin lykopeeni-nimisestä yhdisteestä. Lykopeeniä on myös vesimelonissa ja verigreipissä, mutta parhaiten sitä saa nimenomaan tomaatista. Paitsi että lykopeeni antaa kasviksille väriä, se suojaa ihmisen soluja syöpämuutoksilta ja hidastaa verisuonten tukkeutumista.

Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tomaatin lykopeenillä on merkitystä sydän- ja verisuonitautien riskin vähentämisessä. Tämän hyödyn saadakseen suomalaisten kannattaisi syödä tomaatteja nykyistä runsaammin. Monissa ruokakulttuureissa tomaatteja käytetään nimenomaan ruoanvalmistukseen reippaammin kuin meillä. Paras hyöty lykopeenistä saadaan, kun tomaatteja lisätään keittoihin, grillataan, lohkotaan kastikkeisiin ja lisätään uuniruokiin. Lykopeeni imeytyy kypsennetyistä, öljytilkan sisältävistä ruoista paremmin kuin tuoreista vihanneksista. Lykopeeni säilyy hyvin myös keitettäessä ja soseutettaessa tomaatit. Lykopeeniä on jopa ketsupissa.

Lykopeenin lisäksi tomaatit sisältävät muitakin hyvää tekeviä aineita: esimerkiksi A-vitamiinin esiastetta karoteenia sekä C- ja E-vitamiineja. Tomaateissa on niukasti natriumia ja paljon kaliumia, minkä takia ne sopivat hyvin tasoittamaan korkeaa verenpainetta.

Suomalainen syö tomaatteja enemmän kuin mitään muuta yksittäistä kasvista, reilun 11 kg vuoden mittaan. Määrää on varaa kasvattaa, koska kulutus on kuitenkin vain kolme tomaattia viikkoa kohti. Tomaatteja kannattaa syödä joka päivä ja useitakin päivässä etenkin kesäkautena, jolloin tomaattien saatavuus ja laatu ovat parhaimmillaan ja hinta edullisimmillaan.

Tomaatteja kasvatetaan tällä hetkellä Suomessa noin 650 kasvihuonealan yrityksessä. Suosituin lajike on enkore. Myös axxion ja espero ovat tavallisia. Lämmin ja aikainen, valoisa kevät on kasvattamassa laadukasta satoa. Kirsikkatomaatit ovat tulleet jäädäkseen. Suosituin lajike on nimeltään favorita.

Tomaatti päivässä - kesällä paljon enemmänkin - pitää lääkärin poissa!

Lähde: Kotimaiset Kasvikset, 12.5.2008

maanantaina, tammikuuta 14, 2008

Sipuleista terveyttä ja makua

***
Viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen
(Kotimaiset Kasvikset ry) ilahdutti minua sähköpostiviestillä. Hän muistutti sipulin terveellisyydestä. Sipuli on tällä hetkellä ajankohtainen, sillä kauppiaat valmistautuvat ensi viikolla (21. - 27.1.2008) alkavaan sipuliviikkoon. Toivottavasti kaupoissa tekee sillä viikolla sipulilöytöjä!

Tässä pieni sipuliaapinen:
  • Bunching onion -sipuli (katso Salaattisipuli)
  • Green onion -sipuli (katso Salaattisipuli)
  • Hillosipuli. Valkomaltoinen, pieni hillosipuli käytetään etikkasäilykkeenä.
  • Ilmasipuli. Ilmasipuli on ruohosipulin tavoin kasvimaalla kevään ensimmäisiä. Paksut, ontot varret voi leikata renkaiksi salaatteihin. Pikkusipulit kehittyvät varsien päihin ja ne kannattaa istuttaa maahan tuottamaan uutta satoa.
  • Jättisipuli. Jättisipuli on saanut alkunsa Iso-Britanniassa, jossa on kilpailtu mahdollisimman kookkaan sipulin tuottamisessa. Tämä keilamaisen muotoinen sipuli voi painaa 0,5 - 1,5 kg tai enemmänkin. Maku on melko mieto. Joskus sekä makeaa että jättisipulia näkee kutsuttavan salaattisipuleiksi, koska miedon makuisina ne sopivat salaatteihin. Jättisipuli ei kestä varastointia, joten kotimaisena sitä saa vain syksyisin.
  • Keltasipuli (katso Ruokasipuli)
  • Kepasipuli (katso Ruokasipuli)
  • Kiinalainen ruohosipuli. Ulkonäkö muistuttaa tavallista ruohosipulia, mutta lehdet ovat litteän kolmiomaiset ja usein varsien päissä näkyy vaaleat kukannuput. Kiinalainen ruohosipuli maistuu valkosipulilta.
  • Kynsilaukka (katso Valkosipuli)
  • Makea sipuli. Makea sipuli on miedohko, tavallisesti ruokasipulia kookkaampi keltasipuli, joka on tullut tutuksi Espanjan kävijöille. Nyt on kehitetty pohjoisen pitkänpäivän olosuhteisiinkin sopivia lajikkeita. Makea sipuli on melko kookas. Miedon makuisena se sopii erityisesti salaatteihin.
  • Punasipuli. Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto. Punasipulia on viljelty Suomessa jo 1600-luvulla. Pitkään kypsennettäessä väri haalistuu, mutta antaa liemiin hienoa väriä. Koristeellisuus tulee esiin, kun punasipulia käyttää raakana salaatteihin tai esim. blinien lisäkkeeksi.
  • Purjo. Purjo kasvattaa varsimaisen lehtitupin, jota käytetään rapeine lehtilatvoineen sipulin tavoin. Maku on miedohko ja hienostunut. Purjo maistuu parhaalta kevyesti kypsennettynä tai raakana. Kotimaisena purjoa on saatavana helmikuulle saakka.
  • Ruohosipuli. Ruohosipuli on suomaisille tuttu, kevään ensimmäinen maustevihannes ja kautta koko vuoden ruukuissa saatava tuoreyrtti. Sitä tavataan myös luonnonvaraisena Lappia myöten.
  • Ruokasipuli. Tunnetaan myös nimillä keltasipuli tai kepasipuli (Allium cepa). Suomen eniten viljelty sipuli on kaikille tuttu. Keltasipuli kasvaa pohjoisen ilmastossa maultaan voimakkaaksi. Sitä voidaan käyttää mausteena ja vihanneksena kaikessa ruoanvalmistuksessa. Kypsentäminen lepyttää maun. Haudutetut, kullankeltaiset sipulirenkaat nostavat veden kielelle.
  • Ryvässipuli. Ryvässipuli on maultaan voimakas ja salottisipulin tapaan jakautuva sipuli. Vanhanajan ryvässipulista löytyy Suomesta erittäin aromikkaita paikallisia kantoja. Soisi, ettei sen viljely kokonaan unohtuisi.
  • Salaattisipuli. Saatetaan tunnistaa myös nimistä vihersipuli, spring onion, green onion ja bunching onion. Salaattisipuli on hyvin suosittu Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, mutta nykyisin jo meilläkin. Tämä sipuli korjataan varhaisessa kehitysvaiheessa. Tyviosa muistuttaa pientä purjoa, mutta lehden vihreät osat ovat poikkileikkaukseltaan pyöreät ja ontot.
  • Salottisipuli. Salottisipulia voi pitää hienojen aromiensa takia gourmetsipulina. Se kuuluu jakautuviin sipuleihin toisin kuin yleensä jakautumaton keltasipuli. Kuori on tavallisesti vahva ja kuiva-ainepitoisuus korkea, joten säilyvyys on hyvä. Muoto vaihtelee litteästä pyöreään ja sukkulamaiseen banaanisalottiin. Salottisipuli kypsyy nopeasti ja sopii etenkin kastikkeisiin, mutta myös kaikkeen ruoanvalmistukseen.
  • Spring onion -sipuli (katso Salaattisipuli)
  • Valkosipuli tai kynsilaukka. Uskollisimmat valkosipulin ystävät käyttävät sitä kaikkeen mahdolliseen syötävään. Yleensä valkosipuli koostuu 8 - 20 kynnestä, mutta myös yhden kynnen soolovalkosipuleita on saatavana. Kypsennettynä valkosipuli maistuu täyteläisen pehmeältä.
  • Vihersipuli (katso Salaattisipuli)

Sipulitietoutta

Suomalainen syö sipuleita yhteensä noin 5,2 kg vuodessa. Tästä kelta- ja punasipulin osuus on reilusti yli 4 kg, purjon 370 g, valkosipulin 220 g, kevätsipulin 160 g ja muiden sipuleiden 160 g. Sipuli on neljänneksi suosituin vihannes Suomessa tomaatin, kurkun ja porkkanan jälkeen. Sipulia ostavat muita enemmän alle 35-vuotiaat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Purjoa ja erikoissipuleita ostetaan muita enemmän isoissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Kiloissa sipuleiden osuus perunan ja vihannesten kokonaisostoista on 6 % ja euroissa vastaavasti 5 prosenttia. Sipulia saatiin vuonna 2007 varastoon noin kolmannes enemmän kuin edellisvuonna, koska viljelyala oli seitsemisen prosenttia isompi kuin vuonna 2006. Sipulia riittänee aina heinäkuulle saakka. Luomuna viljellään Suomessa keltasipulin lisäksi ainakin puna-, valko-, kevät-, ruoho- ja ryvässipulia sekä purjoa. Valtakunnallisesti myytävien luomusipuleiden lisäksi paikalliset erikoisuudet esimerkiksi ryvässipulin vanhoista lajikkeista ovat elävä osa suomalaista sipulin viljelyn historiaa. Kasviolosuhteisiinsa parhaiten sopeutuneita lajikkeita saadaan näin säilytetyksi.

Sipulit kiistatta terveysvaikutteisia

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Antibioottisena yhdisteenä valkosipulin allisiini ehkäisee haitallisten mikrobien toimintaa ja tulehduksia. Kversetiini-nimisen flavonoidin lähteinä sipulit ovat erinomaisia. Punasipuli puolestaan saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina.

Lue lisää: Kotimaiset Kasvikset ry., 14.1.2008

maanantaina, marraskuuta 19, 2007

Juuri näin!

**
Kun lukee Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikön Pirjo Toikkasen kirjoitusta
juureksista, tulee hyvälle tuulelle. Juuri näin pitää juureksista kertoa!

Tässä muutama makupala:
  • Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi.
  • Juureksia on alettu nauttia juhlahetkinä hienoina terriineinä ja timbaaleina, piiraina ja gratiineina. Mutta vain pienissä piireissä, koska juuresten kulutusluvut ovat yhä vaatimattomia, jopa laskusuunnassa.
  • Juuresten vähäinen käyttö ihmetyttää, koska juurekset ovat edullisia, maistuvat herkullisilta, ovat ravintoarvoltaan erinomaisia ja niitä on hyvin saatavilla.
  • Juures ansaitsee tulla maistetuksi myös omana itsenään, juuri sille sopivalla tavalla valmistettuna ja maustettuna.
  • Punajuuri kuuluu jouluun jo värinsä puolesta, mutta myös nauriista, selleristä ja mustajuuresta saa upeita ruokia. Piparjuuri piristää kirpeydellään.
  • Soseutetut juurekset eli juurespyreet on helppo maustaa ja rikastaa kiinnostaviksi: esimerkiksi porkkanalle rakuunaa ja appelsiinia, punajuurelle omenaa ja timjamia. Kaikki juurekset pitävät pähkinä-, seesami- tai muusta laadukkaasta öljytilkasta ja jouluisista piparkakkumausteista: kanelista, neilikasta ja kardemummasta, muskotista, tähtianiksesta ja inkivääristä.
  • Juuressoseet muuntuvat keitoiksi, kun niitä jatkaa kana- tai kasvisliemellä.
  • Sosekeitot voi tehdä käden käänteessä juuressoseista, joita saa pakattuina tuoretuotteina, sous vide -tuotteina ja pakasteina. Soseutettua porkkanaa ja lanttua on kaupoissa, myös imellettyä perunasoseainesta kausituotteena ennen joulua. Näiden lisäksi on kehitetty punajuuri-perunasose sekä porkkanasta, palsternakasta, lantusta ja selleristä tehty juuressose helpottamaan juuresruokien valmistusta.
  • Uunipaahdetuista juureksista joko sekoituksina tai erikseen kypsennettyinä pitävät kaikki. Valmistus on helppoa: Pyöräytä juureslohkot öljytilkassa, mausta suolalla, pippurilla ja hunajalla. Lisää yrtin oksia ja pirskota joukkoon balsamicoa, jos haluat. Paahda uunissa kypsiksi.
  • Juurekset voit hankkia työn helpottamiseksi valmiiksi paloiteltuina. Hyvä juureshöystö syntyy ratatouillen tapaan käyttäen juuresten hauduttamiseen vähän viiniä ja runsaasti tomaatteja ja välimerellisiä mausteita.
  • Pannulla haudutetut juurekset maistuvat makeilta. Juureskuutiot lisätään esikeitettyinä pannulle ja karamellisoidaan mausteiden ja sokerin kanssa herkullisiksi. Pakastetut juureskuutiot sopivat tähän tarkoitukseen hyvin.
  • Etikkapunajuuret sopivat vastapainoksi pehmeänmakuisille jouluruoille. Tölkitettyjä punajuuria saa kuutioituina, suikaleina ja lohkoina tuttujen viipaleiden ja kokonaisten etikkapunajuurien lisäksi. Valmiiksi kuutioidut punajuuret helpottavat rosollin valmistusta.

Juuresten kulutus oli Suomessa henkeä kohti vuonna 2006 yhteensä 10,6 kg, josta:
  • porkkanaa 8,4 kg
  • lanttua 1,1 kg
  • punajuurta 550 g
  • bataattia 170 g
  • naurista 100 g
  • palsternakkaa 80 g
  • selleriä 40 g
  • retiisiä 40 g
  • muita juureksia yht. 150 g
Vuoteen 2005 verrattuna juuresten kokonaiskulutus/hlö on vähentynyt 1,5 kg.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry:n uutiskirje, 19.11.2007

perjantaina, helmikuuta 09, 2007

Porkkanamehulla iho ruskeaksi

**
Muistan opiskeluajoiltani
(kauan, kauan sitten) terveystietoisen ystäväni, joka popsi porkkanoita ja joi porkkanamehua siihen malliin, että kevättalvella olisi luullut hänen käyneen Kanarian saarilla rentoutumassa ennen lopputenttejä.

En muista oliko hänen suosikkijuomansa Vogelin Porkkanatäysmehu. Paljon mahdollista, että kyseessä oli Biotta, sillä se on ollut markkinoilla jo 50 vuotta ja se on yksi suosituimmista Biottan Luomutäysmehuista. Luomuviljellyistä porkkanoista puristettu täysmehu sisältää runsaasti hyvin imeytyvää beetakaroteenia, joka edistää ihon, limakalvojen ja silmien hyvinvointia sekä edesauttaa ruskettumista.

Porkkanan sisältämä karoteeni imeytyy tehokkaasti mehun muodossa. Mehua puristettaessa kuidut hajoavat paremmin kuin esimerkiksi porkkanoita pureskeltaessa.

Porkkanan beetakaroteenista muodostuu elimistössä A-vitamiinia. Porkkanassa on paljon muitakin ominaisuuksia, jotka edesauttavat hyvinvointia. Porkkana on lempeä vatsalle ja se tukee maksan toimintaa. A-vitamiinin lisäksi porkkanassa on B1-, B2- ja C-vitamiineja sekä runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, esimerkiksi kaliumia, rautaa, fosforia, kalsiumia, natriumia, rikkiä, magnesiumia ja sinkkiä. Siinä on myös pektiiniä ja tärkeitä rasvahappoja.

Lähde: Deskin tiedote ravintotoimittajille, 9.2.2007

tiistaina, tammikuuta 23, 2007

Kasvistase 2005

***
Maa- ja metsätalousministeriön
Ravintotaseen arvion mukaan vuonna 2005 vihanneksia syötiin 55,12 kiloa henkeä kohden, joka on 2 kiloa enemmän kuin vuonna 2004. Perunoita syötiin 62,03 kiloa, tuoreita hedelmiä 47,8 kiloa, hedelmämehuja 21,39 ja marjoja 14,5 kiloa henkeä kohden vuodessa. Kotimaiset Kasvikset ry:n laatiman Kasvistaseen (PDF) mukaan vihanneksista etenkin paprikan, kurkun, lantun, tomaatin ja sipulin kulutus on lisääntynyt.

Suomalaisten vihannessuosikkeihin kuuluvat tutut kotimaiset vihannekset. Noin puolet vuoden aikana syödyistä vihannesmääristä muodostuu tomaatista, kurkusta ja porkkanasta. Suomalainen söi keskimäärin 10,9 kiloa tomaattia, 9 kiloa porkkanaa ja 8,2 kiloa kurkkua vuoden 2005 aikana.

Suosituimmat tuoreet vihannekset (kg/hlö/v.2005)

Tomaatti 10,94
Porkkana 9,03
Kurkku 8,25
Kelta- ja punasipuli 4,63
Valkokaali 3,67
Paprika 2,87
Amerikansalaatti 2,45
Kukkakaali 1,75
Lanttu 1,67

Lähde: Kotimaiset kasvikset ry., 23.1.2007

maanantaina, tammikuuta 15, 2007

Sipulilla kasvisvuosi hyvin alkuun

***
"Kasvisvuosi alkaa sipulista"
, sanoo Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen. Sipuli on myötätuulessa niin maailmalla kuin meilläkin. Sipulin kulutus on noussut sen hyvien makuominaisuuksien, terveellisyyden ja monipuolisen käytön vuoksi.

Nuoret taloudet ja kaupunkilaiset näyttävät suuntaa! He käyttävät sipuleita reippaimmin ja haluavat kokeilla monenlaisia sipuleita.

Avaa käyttöösi sipulin maailma, taustatietoineen, kokeiltuine ruokaohjeineen ja kuvineen alla näkyvästä linkistä.

Sipulilinkki

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

keskiviikkona, tammikuuta 03, 2007

Nitraattipitoiset kasvikset alentavat verenpainetta

**
New England Journal of Medicine
-lehdessä on julkaistu ruotsalaisten tiedemiesten toimesta kirje, jossa sanotaan nitraattipitoisten kasvisten alentavan verenpainetta. Kyseessä on ihan pieni tutkimus, johon osallistui 17 tervettä tupakoimatonta nuorta aikuista. Näille annettiin kolmena päivänä nitraattilisä, joka vastasi 150-250 grammaa nitraattipitoista kasvista, kuten pinaattia, salaattia tai punajuurikasta. Toisena kolmena päivänä koehenkilöt saivat lumeravinnelisää.

Tällä tavalla keskimääräinen diastolinen verenpaine nitraattia syöneillä oli 3,7 mm Hg matalampi kuin lumejakson jälkeisenä mittausjaksona. Kasvisten edut verisuonille on tiedetty jo kauan. Kasvisvoittoisella ruoalla todettiin olevan hyötyä verenpaineen hallinnassa mm. vuosi sitten julkaistussa tohtori Paul Elliotin (Lontoo) tutkimuksessa, jossa 4680 ihmisten ravintopäiväkirjat käytiin läpi. Niillä jotka söivät rehuja oikein kunnolla oli matalampi verenpaine.

Aiemmin kuitenkaan ei ole tiedetty mikä ravintoaine niissä kasveissa on myönteisen kehityksen takana. Tutkijoiden mukaan tarvitaan yhä lisäselvityksiä siitä, mihin nitraattien verenpainetta alentava vaikutus perustuu.

Lähde: Mediuutiset, 3.1.2007 ja NEJM 355: 2792-2793, 2006 (28.12.2006)

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

perjantaina, joulukuuta 15, 2006

Kaninruokaa älykkäille

#
Valhe, emävale ja tilasto
on taas synnyttänyt uskomatonta luettavaa. Southamptonin yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhteyden kasvisruokailun ja älykkyyden välille. Tutkimuksen mukaan älykkäistä brittilapsista tulee useammin vegaaneja.

Tutkimuksessa on selvitetty 8 179 lapsen älykkyys ja hämmästyttävät tulokset tarjottu koko tiedeväen hämmästeltäväksi British Medical Journal -lääkärilehdessä. Kasviksiin ihastuneet ruokailijat olivat viisaampia. Kasviksia syövillä miehillä oli älykkyysosamäärä (ÄO) 106 ja ei-kasvissyöjillä 101. Vastaavat lukemat olivat naisilla 104 ja 99. Sen lisäksi, että tutkimuksen mukaan miehet ovat naisia viisaampia näyttäisi siis kasvisten syönti ennakoivan entistä vankempaa viisautta. En jaksa uskoa tätä.

Tutkijat myöntävätkin, että tilannetta mutkistaa useampi seikka. Saattaa olla, että vihannesten syöntiä enemmän älykkyys ohjaa esimerkiksi laadukkaampien lukuelämysten pariin. Ihan oman terveyden kannalta tosin vihannekset ovat mitä älykkäin valinta.

Ihmetelkää lisää BBC:n artikkelissa 15.12.2006.

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Juuresjuhlat tulossa

Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä ilahduttaa kotimaisten juuresten ylistyksellä. Nyt juurekset ovat "in". Juureksia syödään vuositasolla noin 12 kiloa henkeä kohden. Meille kaikille tutut juureslaatikot ja rosollit kaipaavat rinnalleen vaihtelua ja ohjeet päivitystä. Uutta makuvipinää saat vähälläkin vaivalla, lupaa Pirjo.

Lisää vaikkapa lantun keitinveteen omenamehua, porkkanalle appelsiini- ja punajuurelle sitruunamehua. Mausta juurekset jouluisin maustein: neilikalla tai inkiväärillä, muskotilla tai maustepippurilla, kardemummalla tai kanelilla. Suosi yrttejä ja sipuleita. Kokeile palsternakkaa ja selleriäkin joulujuureksena. Paahda uunissa tai pikapaista pannulla. Käytä hyväksesi oikopolkuja: juureksia saa myös valmiina soseina ja paistovalmiina laatikkoaineksina.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, 20.11.2006