Pekka Puska huolissaan kouluruoan laadusta

##

Suomessa on käynnissä ihmeellinen säästövimma. Näköjään kilpaillaan siinä kuka tekee halvinta kouluruokaa. Älytöntä!

On hyvä, että tärkein ravitsemusasioihin vaikuttava henkilö täällä Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska, reagoi älyttömyyteen. Löysin Aamulehdestä tämän jutun tänään (22.5.2009):

Osassa kunnista käytetään kouluruokaan niin vähän rahaa, että niissä saatetaan rikkoa lakia, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska.

Tampere käyttää kouluruokailuun 62 senttiä/ruoka-annos. Se on vähiten Suomen suurista kaupungeista, kertoo Turun Sanomat.

Puska kertoo Turun Sanomien haastattelussa, ettei kunnilla ole lakisääteistä velvoitetta käyttää tiettyä rahamäärää ruokaan, mutta lain mukaan ruoan on täytettävä tietyt laatusuositukset. Puska ei usko, että nämä täyttyvät niissä kunnissa, jotka käyttävät kouluruoan raaka-aineisiin vähiten rahaa.

Kouluruokailuun käytettävästä rahasta päättää kaupunginvaltuusto. Tampereella kouluruoan valmistaa Tampereen kaupungin ruokapalvelukeskus Tampereen Ateria.

Tänään Tampereen kouluissa on tarjolla jauhelihaperunasosevuokaa ja salaattia. Lukioissa on myös kasvisruokavaihtoehto, joka on tänään soijaperunasoselaatikkoa.

Lisää luettavaa:

Helsingin Sanomat - keskustelupalsta

Turun Sanomat - alkuperäinen Puskan haastattelu

Kouluruoka herättää tunteita Tampereella

*

Kirjoitettu 22.3.2009, päivityksiä 23.9.2009

Tämä kirjoitus on johtanut vlkkaaseen keskusteluun!

Aamulehti kirjoittaa 22.3.2009 (paperilehdessä päivää aikaisemmin) Tampereen Aterian kouluruokaan kohdistuvista järjettömistä säästötoimenpiteistä. Myös 20.3.2009 on Aamulehdessä kirjoitus säästötoimenpiteistä. Tampereella aiotaan kouluissa nimittäin lisätä puuro- ja keittopäiviä sekä jättää yhtenä viikonpäivänä salaatit ja raasteet kokonaan pois. Lapsilta otetaan pois tuore leipä. Lapsia ei enää pidetä joka päivä Raasteen tiellä. Lapsilta otetaan pois liharuoka. Makkara tule täyslihan tilalle. Vedotaan säästösyihin. Koululaiset uhkaavat jo järeillä vastatoimilla (mm. syömälakolla).

Tässä muutamia kommentteja Aamulehdestä: 

Törkeätä! Monelle vähäosaisen lapselle tämä on ainoa kunnon ateria päivässä. Kaikilla ei ole varaa ostaa kunnon lihaa saati sitten kasviksia.
Tämän on ihan pakko olla vitsi?
Jos byrokraatit eivät pysty tarjoamaan lapsille asiallista ravintoa, olisi parempi siirtyä kokonaan eväisiin. Jo nyt lapset tulevat usein nälkäisinä kotiin riittämättömän (mm. puuropäivät) ja huonolaatuisen ruuan takia, entä jatkossa?
Hauskintahan tässä on se että Tampereen Aterialla on juuri menossa lautasmallikampanja kouluissa. Huonosti käy oikean lautasmallin täyttäminen koulussa kun salaattikin viedään. Kiitti näistä.
Tällainen "säästö" tulee vielä kalliiksi.
Kasvavat lapset tarvitsevat moninpuolista ruokaa eikä tällainen säästö ole hyväksi heille.
Lasten kunnon ruoka on kyllä täydellisen väärä säästökohde.
Nyt viedään leipäkin lasten suusta! Jos ihmisillä olisi vielä hampaissa kultapaikkoja, niin kaipa nekin kaivettaisiin kohta porvareiden ja vihreiden pohjattoman kassan katteeksi!
Tällaisesta ei ole varaa säästää! AIVAN NAURETTAVAA! Kouluruoan on juuri tarkoitus olla terveellistä ja lapselle edes yksi kunnon ateria päivässä! Makkaraa, keittoa ja puuroa. Niilläkö kasvava lapsi sitten elää?
PÄÄTTÄJÄT HALOO!!!! Syökää itse makkaraa, keittoa ja puuroa ja katsokaan, jaksatteko sillä?!
Koko ajan ollaan paasaamassa suomalaisten ruokailutottumuksista. Ruokailutottumukset opitaan peruskouluvaiheessa ja osa tottumuksista tulee koulusta. Nyt kun viedään pois vihannekset ja salaatit sekä leivät, mitä jäljelle jää: Jauhot makkarat. No tämähän vain tarkoittaa sitä että Mäkkärin ja Hesen ovet käyvtä päivällä taajempaan tahtiin kun kouluruuan tehot eivät riitä iltapäivään asti.
Lapsista, vanhuksista ja sairaistahan ne säästöt löytyvät.
Tampereen Aterian matematiikka on aina ihmetyttänyt kun on heidän kanssaan asioinut. Puhdasta vedätystä sanon minä.
Aivan käsittämättömiä päätöksiä jälleen kerran säästötoimenpiteissä koskien kouluruuan tason laskemista.
Eikö päättäjillä ole muunlaista keinoa säästön keinoa, kuin heikentää lasten ruokailusta.
Kasvava lapsi tarvitsee ruokaa. Meillä syödään aamu- ja iltapuurot sekä yksi lämmin ateria joka arkipäivä. Koulussa syödään. Ja aina on huutava nälkä kotiin tultaessa. Klo 15.00 päivinä on pojalla eväsleipä ja tytöllä hedelmää. Silti näinäkin huudetaan ruokaa jo ovelta. Onko tämä paluuta meidän mummin aikoihin, jolloin todellakin kannettiin evästä mukana sen puuron tai vellin lisäksi, jonka kunta kustansi.
Makkaraa päiväkotiin? Todellako? Ehdotan että laitatte arvot järjestykseen ja hoidetaan homma halvemmalla! Antamalla päiväkodissa ja koulussa oleville lapsille kelvollista halpaa mahdollista evästä, että äidit voi hyvällä omallatunnolla ja mielellä käydä töissäsä.
Todella härskiä! Miten tämmöistä voidaan edes ehdottaa? Hävetkää päättäjät! Viedä nyt lapsilta kunnon ruoka, koettakaapa itse pärjätä samoilla eväillä. Kyllä kasvavien lasten pitää saada tarpeeksi terveellistä ruokaa. Hävetkää!
Ruoan huonontamisen sijasta tulisi miettiä aivan uusia keinoja. Kyllä lasten terveellisestä ruokailusta vastaa ensisijaisesti vanhemmat kotona eivät kunnat ja koulut. Kunnollinen aamupala on päivän tärkein ateria ja sen jälkeen iltapäivällä tai illalla nautittava päivällinen. Lämpimästä perusruoasta kouluissa voisi luopua kokonaan ja korvata sen pienellä kylmällä lounaspaketilla, joka jaetaan oppilaille. Paketissa voisi olla vaikka mainoksia, joista on saatu sponsorirahaa. Kylmä ateria varmasti maistuisi paremmalle kuin mauttomat puurot ja näkkileipä. Jos joku oppilas haluaisi kunnollisen lämpimän ruoan, niin siitä luonnollisesti maksettaisiin 2-4 euroa. Kyllä vanhemmilta löytyy rahaa lapsien ruokailuun, kun jättävät muutamat oluen ostot väliin. Toinen keino on ottaa käyttöön lukukausimaksut, joilla katetaan menoja.
Johan on törkeää. Ei tällä tavalla mitään säästetä - ainakaan pitkällä tähtäimellä. Lasten pitää saada kunnon ruokaa. Jos kunnon ruokaa ei ole tarjolla, niin se voidaan helposti kuitata pikaruualla tai eineksillä koulupäivän jälkeen. Se tulee vielä kostautumaan tulevaisuudessa.
Onpa lyhytnäköistä. Juuri kun meille on opetettu ravinnon suorasta korrelaatiosta terveyteen. Tämäkin säästö näkyy lisääntyvinä kuluina vuosien päästä terveydenhuollossa.
Aika älyvapaata toimintaa. Jos rahoista on pulaa, niin lasten ruoka ei ole oikea paikka joustaa. Terveellistä ja täyttävää ruokaa lasten ja nuorten lautasille ja lasku budjetin ylittävästä osuudesta vanhemmille. Vähävaraisille alennettu maksu.
Nyt pitää nousta vastarintaan ja saada järki käteen! Lapset ja heidän ruokailunsa ei ole tapa säästää!Ja tähän hyvinvointivaltioon pääministerimmekin pyysi lapsia tekemään..tässäkö kiitos!?! Tamperelaiset päätttäjät herätkää!
Käsittämätöntä!!! Miten on mahdollista että taantumaa "torjutaan" lasten hyvinvoinnin kustannuksella? Eikö todellakaan ole mitään muuta mahdollisuuta kuin ottaa se raha sieltä mistä se helpoiten saadaan, lapsilta? Vertaus tikkarin viemisestä on enemmän kuin osuva. Olen erittäin pettynyt, tällaista ratkaisua on huono perustella yhtään millään.
Hämmästyttää, että joku kehtaa edes ehdottaa kouluruoan poistamista tai maksulliseksi laittamista. Kyllä ne säästökohteet on ihan jossain muualla, johtoportaassa, niin kuin moni on jo todennutkin! Kouluruoka on hyvin monelle lapselle ja nuorelle päivän pelastus, koska ilman sitä virta loppuu. Suomalaisista loppupeleissä aika moni ja etenkin nuoret ja lapsiperheet elää hyvinkin pienellä rahalla eikä ruokaan ole laskujen jälkeen jäljellä oikein mitään. vaikka sitä rahaa ei ainoaankaan olueen tunkisi! On se kumma, että osataan olla niin itsekkäitä ja kylmiä nykyään, ne joilla menee hyvin tuijottaa vain sitä omaa napaansa...
Kouluruuasta ei ole todellakaan varaa tai mahdollisuutta leikata. Itse en ole koulussa syönyt vuosiin ja minulla ei ole omia lapsia, mutta tämä on väärä säästökohde. Opetusalalla työskentelevät tuttavani tietävät Tampereella tapauksia joissa lapsen ainoa kunnon ateria on se jonka hän koulussa syö. Onko siis tästäkin nipistettävä?
Tampereen aterialta heti pois kouluruokien monopoliasema ja joku muu ruoan toimittajaksi.

Ihmettelen kovasti mitä tässä säästetään? Säästö kouluruoassa näkyy kovempana sairasteluna viimeistään aikuisiässä. Jos kouluruoassa tingitään se näkyy sairasteluna, lihavuuteena (!) ja levottomuutena. Koululaisten nälkä ei lähde ehdotetuilla puuroilla, keitoilla ja makkaroilla. Monelle koululaiselle (ja opettajalle) kouluruoka saattaa olla päivän ainoa lämmin ateria. Kovin kevyt koululounas tuo koululaiselle jo iltapäivällä karmean nälän, jota sitten tyydytetään kioski- ja pikaruoalla sekä limsaa ja karkkia juoden. Kotona koululaista odottaa mahdollisesti sipsipussi ja mikrossa lämmitettävä valmispizza. Karmeasta nälästä johtuen syödään mitä sattuu.

Älkää nyt suuttuko koululaiset, opettajat ja te muut kouluruoan varassa elävät, jos minäkin yllytän teidät syömälakkoon ja Tampereen Aterian lähettämät laskut voi jättää maksamatta jos homma ei muutu. Tampereen poliitikkoja ja luottamushenkilöitä kannattaa asian johdosta hiillostaa. Kyse on siitä, mitä Tampereen kaupunki ruokapalvelujen ostajana haluaa. Suostuuko kaupunki tosiaan siihen, että kasvuikäisten ruuista leikataan se vähäinenkin terveellisyys pois? Ystäväni diplomi-insinööri pitää näitä älyttömiä ravitsemusratkaisuja kansanmurhana. Yhdyn ystäväni käsitykseen erityisesti kouluruoan suhteen.

Lukekaa otteita Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokaa koskevista ravitsemussuosituksista (Kouluruokailusuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 16 s., Helsinki, 2008):

Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, jotka oppilaat myös säännöllisesti syövät, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että jokainen oppilas syö kouluaterian päivittäin, sellaisena kokonaisuutena kuin se on suunniteltu. Tutkimusten mukaan suurin osa kouluravintoloissa ruokailevista syö pääruokaa, mutta moni jättää aterian muita osia syömättä. Lisäksi epäterveellisten välipalojen syöminen on yleistä, mikä näkyy varsinkin ylipainon lisääntymisenä ja suun terveyden heikkenemisenä.
Kouluruokailuun panostaminen on kannattavaa investointia tulevaisuuteen ja tuo säästöjä myöhemmin. Ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi suunniteltu kouluaikainen ruokailu edistää terveellisten ruokatottumusten sisäistämistä. Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut hyvät syömistottumukset ennaltaehkäisevät monia terveysongelmia ja vähentävät näin kunnan terveysmenoja tulevaisuudessa.
Kunnan tulee osoittaa riittävät taloudelliset ja henkilöstön määrään liittyvät resurssit kouluruokailun toteuttamiseksi täysipainoisesti, tarkoituksenmukaisesti ja ohjatusti.

Kouluruokailun järjestämisestä säädetään opetuslaeissa: Perusopetuslaki 628/1998, 31§, Lukiolaki 629/1998, 28§ ja Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 37§. Lainsäädäntö takaa maksuttoman päivittäisen aterian esi- ja perusopetuksesta lähtien toisen asteen opintojen loppuun. Perusopetuslaissa todetaan lisäksi, että ”opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria”.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 velvoittavat kuntia määrittelemään  paikallisesti kouluruokailun järjestämisen keskeiset periaatteet osana koulun oppilashuoltoa sekä kouluruokailuun liittyvät terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet.
Kouluruokailun käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää. Ruokalistojen suunnittelua ohjaavat valtion ravitsemusneuvottelukunnan  ravitsemussuositukset.

  

Mitä mieltä olette: toteutuvatko Tampereella opetuslaeissa ilmoitetut kouluruokailun säädökset? Mikä on tilanne muualla Suomessa?

Lukekaa tarvittaessa tämä aiempi kirjoitukseni.  

Tesso on syntynyt

**

Tesso on syntynyt. Pistettiin alulle huippumodernisti oikein fuusiolla. Perinteiset lapsensaantitavat on ehkä unohdettu. Paljastetaan nyt mistä on kyse: Tesso on sen lehden nimi, joka syntyi Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiossa, kun sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yleislehdet yhdistettiin. 

Olen lukenut tätä lehteä mielenkiinnolla. Pääkirjoituksessa pääjohtaja Pekka Puska muistuttaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on Suomen oloissa ja kansainvälisestikin vahva laitos, joka korkeatasoisella ja monipuolisella asiantuntemuksellaan voi eri tavoin suojella ja edistää suomalaisten hyvinvointia. Kansalaiset arvostavat terveyttä ja hyvinvointia huomattavan paljon. On tärkeää, että meillä on vahva kansallinen asiantuntijalaitos, jonka viesteihin kansalaiset voivat luottaa ja joka on monipuolisessa vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Luotatko sinä tähän asiantuntijalaitokseen?

Tesso -lehden tavoitteena on olla terveys- ja sosiaalialan keskeinen foorumi. Lehti käsittelee alan näkökulmasta ajankohtaisia terveys- ja sosiaalialan asioita ja tuo hallinnonalan tietoa ja näkemyksiä laajalle vaikuttaja- ja toimijajoukolle. Tsemppiä uudelle foorumille! Alku ei lupaa hyvää, sillä yhden jutun sisältö on kyllä aika vaikeaa käsittää muuta kuin Leipätiedotuksen mainospalaksi: Päiväkodissa ja koulussa syödään terveellisesti.

Rohkenen epäillä tuota Tesso -lehden juttua. Näin siinä väitetään:

Päiväkotien ja koulujen ruoka on ravitsemussuositusten mukaista ja terveellistä, selviää kahdesta tuoreesta tutkimuksesta. Puutteita sen sijaan on lasten vapaa-ajan ruuassa.

 

MARIA KURONEN

Monet pikkulapset ja yläkoululaiset syövät päivän terveellisimmän ateriansa päiväkodissa tai koulussa. Kotona ja ylipäätään vapaa-aikana he saavat liikaa tyydyttyneitä rasvoja, sokeria ja suolaa.

Alle kuusivuotiaiden ravitsemusta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että jo synnytyssairaalassa lisämaidon antaminen on yleistä. Suomalaislapset eivät saa pelkkää äidinmaitoa eivätkä äidinmaitoa osana muuta ravintoa niin pitkään, kuin kansainväliset suositukset edellyttäisivät. 

Yksivuotiaille lapsille annettiin varsin paljon teollisia lastenruokia. Lapsen ruokavalion ravitsemuksellinen laatu heikkeni ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun hän siirtyi syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tutkimus suosittaakin, että koko perheen ruokavaliota pitäisi tarkistaa viimeistään tässä vaiheessa.

Pienet lapset söivät varsin vähän tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Myös kala-ateriat ja leipärasvat olivat harvinaisia. Sen sijaan vilja- ja maitovalmisteita sekä lihaa kului paljon.

 

Jo kaksivuotiaille liikaa sokeria

Kodin ulkopuolella hoidettujen lasten ruokavalio oli arkipäivisin monipuolinen ja lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotona hoidettujen lasten. Epäterveellisiksi miellettyjä elintarvikkeita käytettiin eniten viikonloppuisin.

Sokeri- ja suolapitoisia elintarvikkeita kulutettiin runsaasti kahdesta ikävuodesta lähtien. Leikki-ikäiset saivat sokeria lähinnä mehusta, sokeripitoisista maitovalmisteista, makeisista ja makeista leivonnaisista. Paljon sokeria saavien lasten ruokavalio sisälsi vähemmän vitamiineja ja kivennäisaineita ja oli siten ravitsemuksellisesti heikompi kuin muiden lasten.

Moni alle kouluikäinen sai liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja D-vitamiinia. Yli yksivuotiaille ei annettu säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita, vaikka se olisi tarpeen kaikissa ikävaiheissa. Myös E-vitamiinin ja raudan saanti oli suosituksiin nähden niukkaa.

Lasten ruokavalio oli terveellisin perheissä, joissa äiti oli keskimääräistä iäkkäämpi, vanhemmat olivat hyvin koulutettuja ja perhe pieni.

 

Nuoretkin syövät sitä, mitä eteensä saavat

Kansanterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa selvisi, että myös yläkouluikäisten nuorten ruokatottumuksia ohjaa vahvasti ympäristö.

Pelkkä valistus tai ruuanlaittotaitojen opetus ei muuta nuorten tottumuksia, sillä he syövät sitä, mitä helpoimmin saavat: Jos koulussa on juoma-automaatti, sitä käytetään. Jos taas tarjolla on terveellisiä välipaloja, nuoret syövät niitä.

Kouluruoka osoittautui tutkimuksessa tärkeäksi osaksi suomalaisnuorten ravitsemusta. 71 prosenttia nuorista ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin. Tytöistä noin neljännes ja pojista kolmannes kertoi syövänsä lounaan kaikki osat eli pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja maidon.

Koululounaasta saatiin noin 20 prosenttia päivittäisestä energiasta, kun suositus on kolmannes. Koulussa syöty lounas on ravitsemukselliselta laadultaan myös nuorten päivän paras ateria.

Vain kolmannes nuorista ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää päivittäin. Sokeria nuorten ruokavaliossa oli liikaa ja kuitua liian vähän. Välipaloista saatiin noin 40 prosenttia päivän energiasta.

 

Joitakin muutoksia saatiin aikaan

Tutkimuksen koulut jaettiin kahteen osaan. Toisille tarjottiin monenlaisia innostavia työkaluja nuorten ravitsemuskasvatukseen, kun taas toisille ei tehty mitään erityistä. Ne toimivat verrokkeina.

Leipätiedotuksen järjestämän toiminnan tavoitteena oli vaikuttaa etenkin puutteisiin, joita nuorten ruokavaliossa oli. Sokerin osuus oppilaiden energiansaannista vähenikin niissä kouluissa, joihin toimia kohdistettiin. Hedelmiin oppilaita ei saatu innostumaan aiempaa enempää, mutta vertailukouluissa niitä syötiin tutkimuksen lopussa jopa vähemmän kuin aluksi.

Lähtötilanteessa useissa kouluissa oli vielä makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit. Toimenpidekouluista nämä pyydettiin poistamaan. Vaikka näin ei aina tehty, etenkin tytöt alkoivat juoda vettä janoon aiempaa useammin. Kotona yleisin janojuoma oli mehu, eikä tähän saatu muutosta.

 

Vastuu takaisin aikuisille

Koulussa ja kotona tavallinen arki tarjoaa joka päivä mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten terveystottumuksiin. Tutkimuksen pohjalta tehdyissä suosituksissa kehotetaan kouluja lopettamaan epäterveellisten välipalojen myynti ja mahdollistamaan terveellisten välipalojen tarjonta. Kouluruokailuun tarvitaan myös lisää rahaa, jotta voidaan lisätä etenkin täysjyväleipiä, kasviksia ja hedelmiä.

Tutkimuksen suositukset on esitetty tutkimusraportissa. Ideat nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen on koottu käsikirjaksi. Järkipalaa-teeseissä esitetään konkreettisia ehdotuksia ja monessa koulussa hyviksi todettuja käytäntöjä. 

Lähteet: Kyttälä, Pipsa ym.: Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B32/2008; Hoppu, Ulla ym. (toim.): Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B30/2008. Julkaisut osoitteessa www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut

Keso, Teija ym. (toim.): Järkipalaa-käsikirja. Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. 2008; www.jarkipalaa.fi. 

 

Näin tutkittiin 

Alle kuusivuotiaiden ruokavaliotietoja koottiin osana Kansanterveyslaitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen Dipp-hanketta, jossa tutkitaan tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä.

Varhaisvaiheen ruokintaa koskevat tiedot perustuvat 5 993 lapsen tietoihin. Pikkulasten ravitsemusta koskeva tieto taas perustuu 2 535 ruokapäiväkirjaan.

Yläkoululaisten ruokatottumuksia, kouluruokailua ja suunterveyttä tutkittiin osana Sitran Era-ohjelman Järkipalaa-hanketta. Mukana oli noin 700 oppilasta 12 yläkoulusta Tampereelta, Lahdesta ja Mikkelistä. Osa kouluista toimi verrokkeina, osassa innostettiin terveelliseen ruokailuun.

Oletko samaa mieltä kuin artikkelin kirjoittaja Maria Kuronen?

Poliiseja tarvittiin kouluruokailussa

*

Lapsille pitää kouluruokailu järjestää niin, että nälkä lähtee ja ruoka on ravitsevaa. Uusi Suomi -verkkolehti ja Ilta-Sanomat uutisoi tänään (14.1.2009) merkillisestä tapahtumasta:

Ylimääräisen kalapuikon ottamisesta puhkesi melkoinen show Vantaankosken yläasteella viime viikolla. Kriisi huipentui poliisin kutsumiseen paikalle. Asiasta kertovan Ilta-Sanomien mukaan tapahtumat lähtivät liikkeelle ruokalan jonosta viime torstaina noin kello 11 aikoihin. 13-vuotias koulupoika otti lautaselleen neljä kalapuikkoa. Se oli väärin, sillä normiannokseen olisi saanut ottaa vain kolme. Emäntä oli vaatinut poikaa pistämään yhden kalapuikon takaisin. Poika kieltäytyi. Paikalle sattunut opettaja nappasi poikaa olkapäästä kiinni, minkä seurauksena tämän tarjotin lensi lattialle. Poikaa vaadittiin siivoamaan jäljet, mutta tämä kieltäytyi. Tästä rangaistukseksi poikaa ei enää päästetty ruuanottoon. Tämän jälkeen poikaa vaadittiin kuraattorin pakeille. Tämä ei suostunut. Viimeisenä keinona koulu soitti paikalle poliisipartion.Vantaan poliisi sai ilmoituksen häiriötä aiheuttavasta koululaisesta. Oppilas istui luokassa muiden oppilaiden keskellä. Poliisin mukaan poika lopulta lähti. Poliisin saapuminen aiheutti koulussa yleisen hulinan. Osa oppilaista alkoi riehua ja heitellä paperiroskia käytäville. Kahakan yhteydessä ainakin yksi ikkuna rikkoontui. Vantaankosken yläaste ei suostunut kommentoimaan tapausta.

Ei tällaista oikein jaksa ymmärtää. Kalapuikossa on niin vähän ravintoarvoa, että niitä pitää koululaisen syödä varmaan tusinan verran perunoineen ja salaatinlehtineen. Minun mielestäni kalapuikoista pitäisi luopua kokonaan kouluruokailussa. Tilalle oikeaa, ravitsevaa, luonnollista ruokaa.

Olen pahoillani pojan ja koulun puolesta. Pojan puolesta sen takia, että nälkäinen poika tarvitsi ruokaa ja nyt tämä ruokailumahdollisuus evättiin häneltä kokonaan sinä päivänä. Koulun puolesta olen pahoillani sen takia kun kouluruoka on niin vaatimatonta nykyään. Kouluruoka ei pidä nälkää loitolla koska se on niin energiaköyhää, rasvatonta ja proteiiniköyhää. Välipaloilla ja roskaruoalla koululaiset sitten lihottavat itsensä koulupäivän jälkeen. Onko se oikein?

Katsotaan seuraava aito tämän päivän tilanne koululaisen ruokailusta:

Lapsi syö aamulla pienen kipollisen sokerilla huurrettuja maissihiutaleita ja juo puoli litraa kokista. Ennen koululounasta hänellä on kova nälkä, joten hän syö yhden suklaapatukan. Koululounaan hän syö mielellään, onhan Valtion ravitsemusneuvottelukunta ohjeistanut kouluruoan valmistajia (55 % hiilihydraatteja, 15 % proteiinia, 30 % rasvaa). Kotimatkalla koululaisella on nälkä ja hän poikkeaa pikaruokalaan. Hän syö ison hampurilaisen, ottaa isot ranskalaiset ja ison juoman (noin 1100 kcal, valtavasti hiilihydraatteja, niukasti rasvaa ja proteiineja). Ennen äidin kotiin tuloa koululainen mutustelee irtokarkkeja (pelkkää sokeria). Äidin valmistamaa ruokaa hän syö, koska äiti kehottaa häntä syömään hyvin kotona, muuten hän ei kasva. Illalla ennen nukkumaanmenoa koululainen syö sipsejä muutaman kourallisen ja juo kokista ison mukillisen.

Tällä menolla koululainen saa helposti yli 3000 kcal päivässä! Se on aivan liikaa energiaa. Koululainen lihoo näin valtavan energiamäärän takia. Kuitenkin hän syö hyvin niukasti rasvaa!

Kuvitellaan seuraava utopistinen tilanne koululaiselle:

Elämme vuotta 2057. Lapsella on taipumusta lihomiseen. Hänen avukseen on palkattu henkilökohtainen ravitsemusterapeutti (ns. Personal Nutritionist). Aamulla koululainen syö kaksi keitettyä kananmunaa ja juo lasillisen täysmaitoa. Koululaiselle tulee nälkä seuraavan kerran kun koululounasta tarjotaan. Hän syö pienen annoksen normaalia kouluruokaa + ravitsemusterapeutin hänelle erikseen valitsemia lisukkeita (kananmunia, rasvaista luonnonjogurttia, runsaasti vihanneksia ja voissa paistettuja muikkuja). Muiden koululaisten sännätessä koulupäivän päättymisen jälkeen paikalliseen hampurilaisbaariin nälkäänsä tyydyttämään, esimerkkitapauksemme koululainen ei ole nälkäinen. Hän menee kotiin. Siellä odottaa pieni kulhollinen pähkinöitä ja houkuttelevalla tavalla leikattuja täysrasvaisia juustopaloja sekä kaksi tomaattia. Ne ovat noita ravitsemusterapeutin kotkotuksia. Hyvää hän varmasti sillä tarkoittaa! Näillä hän pärjää mainiosti siihen asti kunnes hänen äitinsä on valmistanut hänelle maittavan päivällisen (30 % hiilihydraatteja, 20 % proteiinia ja 50 % rasvaa). Illalla ennen nukkumaanmenoa hän syö purkillisen luonnonjogurttia jos hänellä on nälkä. Yleensä hänellä ei ole.

Tällä menolla koululainen saa helposti alle 1700 kcal päivittäin. Normaalilla liikuntapanoksella hän pysyy normaalipainoisena.

Toteutuuko utopia joskus?

Kouluruoka puhuttaa

*
Alunperin kirjoitettu 19.5.2008, päivitetty tekstiä 27.5.2008

Lähetin tämän kouluruokaselvityksen johdosta 19.5.2008 sähköpostia Kansanterveyslaitokseen, Opetushallitukseen ja Stakesiin. Kansanterveyslaitos ei ole inahtanutkaan. Stakes on lähettänyt tiedotteen, että ovat vastaanottaneet kirjeen ja kapulakielisen vastineen, jossa käy ilmi miten vaikea on asiaan vastata. En ole tähän tyytynyt vaan pyysin kiireisiä ihmisiä paneutumaan tähänkin asiaan. Kapulakieltä en myöskään kaipaa tällä hetkellä. Siitä vastauksesta heille maksetaan palkkaa ja siitä minä saan revittyä lisätietoa aiheesta teille, rakkaille blogini lukijoille. Opetushallituksesta tuli asiallinen ja rohkaiseva, yksityisluonteinen vastaus opetusneuvos Marjaana Manniselta. Siinä on aito, välittävä ja empaattinen nainen oikealla paikallaan! Vastauksesta oli ihan aidosti hyötyä ja tulen lähipäivinä välittämään lukijoilleni lisätietoa kouluruokailusta. Odotan vielä viikon verran Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin vastausta. Sitten saatte lisää tietoa kouluruokailun tilasta siinä määrin kun sitä on minulle toimitettu.

Yllättäen ja pyytämättä tuli sähköpostiini äsken peruspalveluministeri Paula Risikon lausunto kouluruoasta: Kouluruokailun laatuun ja ympäristöön ei aina kiinnitetä riittävästi huomioita, jolloin ruoka jää syömättä ja vatsaa täytetään epäterveellisillä välipaloilla. Lisääntynyt välipalanapostelu näkyy suun terveyden heikkenemisenä ja lisääntyneenä lihavuutena. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että koulut ovat terveyttä edistäviä ympäristöjä.

Kouluruoka on kestopuheenaihe Suomessa. Taas on yksi selvitys nähnyt päivänvalon. Stakes ja Opetushallitus ovat selvittäneet oppilashuollon toteutumista eri puolilla Suomea. Kouluruokailusta sanotaan kiltisti, että se ei aina vastaa lain henkeä. Pitäisi tietenkin sanoa, että se useimmissa kouluissa on aivan ala-arvoista.

Oppilaat käyttivät kouluruokailuun korkeintaan varttitunnin suunnilleen joka kolmannessa koulussa! Kolmannes kouluista aloitti kouluruoan tarjoilun kello 10.30 tai aiemmin. Kuitenkin vain joka viides koulu tarjosi mahdollisuuden välipalaan iltapäivällä. Tässä on mielestäni sellainen epäkohta, että siihen pitäisi tarttua välittömästi. Kasvava lapsi tarvitsee ravitsevaa ruokaa ja selkeyttä ateriarytmiin. Ei ole mitenkään järkevää, että kevyesti koostettu koululounas nautitaan jo aamupäivällä. Koko iltapäivän koululainen sitten kamppailee näläntunnetta vastaan. Kotiin tullessaan koululainen nälissään ahmii mitä sattuu kotoaan löytämään tai poikkeaa kotimatkansa varrelta löytämäänsä herkkupuotiin tai pikaruokalaan. Mielestäni Opetushallitus kriminalisoi kouluruokailun jos se jatkossa sallii sellaiset käytännöt kuin selvityksessä tulee ilmi.

Kouluaikaisen ruokailun järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota juuri tähän ateriarytmiin ja kouluruoan laatuun. Koululaiset ovat väsyneitä. Kouluruokailun laadusta on huolissaan Kansanterveyslaitos:

Tähän asti tämä puhe [koululaisten] terveydestä on ollut hyvin epämääräistä. On katsottu vain, että otetaan halvin [tarjous kouluruokailun järjestäjältä], joka ei välttämättä ole ollenkaan terveellisin. Nyt myös maku- ja laatukriteerit pitää mainita tarjouspyynnössä, sanoo Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.

Kansanterveyslaitosta, Stakesia ja Opetushallitusta ilahduttanee minun ehdotukseni kouluruokailun järjestämisestä. Idea on tarjolla aivan ilmaiseksi. Lapset rakastaisivat tällaista kouluruokaa (klikatkaa alla olevaa linkkiä!):

Kouluruoka - monen koululaisen tärkein ateria!

Lain mukaan oppilaalle tulee antaa päivittäin tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailun tulee tarjota oppilaalle sekä ravitsemuksellisesti täysipainoinen että virkistyksen kannalta riittävä tauko koulunkäynnin lomassa. Koulun opetussuunnitelman tulee määritellä, miten koulu toteuttaa terveys-, tapa- ja ravitsemuskasvatuksen tavoitteita kouluruokailussa. Koulutuksen järjestäjän tulisi ohjeistaa selkeästi sekä ruokailutauon vähimmäiskesto että ruokailun ajoittuminen.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 19.5.2008

Nuoret syövät liikaa välipaloja

**
Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät aivan liian vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Pirjo Pietisen johtaman tutkimuksen mukaan nuoret saavat jopa 13 prosenttia energiastaan sokerista, kun suositus olisi alle 10 prosenttia. Kuitua nuoret saavat keskimäärin vain 17 grammaa, vaikka suositus olisi 25 - 35 grammaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti on suosituksia vähäisempää.

- On se ihme, että kunnilla ei ole varaa tarjota edes kunnon leipäpalaa lapsille tässä leivän luvatussa maassa, Pietinen puuskahtaa.

Tutkimuksen mukaan nuoret saivat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat. Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja.

Pietisen mukaan koulun ja kodin esimerkki ja vastuu ovat tärkeimmät nuorten ruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi tulee tarjonta.

Terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 20.5.2008

Surullista

Jokelan koulun ammuskelu vetää hiljaiseksi.

Makeiset ja virvoitusjuomat pois kouluista

***
Ihanaa Kirsi Lindroos! Erinomaista Marjaana Manninen! Hyvä Pekka Puska! Mainiota Pirjo Pietinen!

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos ovat lähettäneet kouluille suosituskirjeen makeisten ja virvoitusjuomien myymisestä. Lue asiaa käsittelevä muistio (PDF)! Suosituksen mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa ei tulisi ainakaan kouluaikana myydä säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Suositus pohjautuu virastojen huoleen lasten ja nuorten lisääntyvästä ylipainosta. Myös kouluruokailun arvostusta halutaan nostaa.

Välipala-automaattien tai kioskien tarjonnaksi toivotaan terveellisiä tuotteita. Myös vanhemmille toivotaan mahdollisuutta vaikuttaa välipala-automaattien tai kioskien hankintaan, sijoitteluun ja mainosten sisältöön. Kouluihin ja oppilaitoksiin toivotaan lisäksi mahdollisuutta juoda puhdasta ja raikasta vettä aina halutessaan. Käsittääkseni Hartwallin lapsivettäkään ei katsota suopein silmin.

Makeisten ja virvoitusjuomien käsittämättömän laajaa myyntiä puolustellaan usein sillä, että oppilaskunnat keräävät varoja toimintaansa juuri näiden myynnillä. Myös Kansanterveyslaitos ja Opetushallitus haluavat tukea oppilaiden osallisuutta ja yrittäjyyttä, kunhan myytävät tuotteet ovat ravitsemussuositusten mukaisia.

Osa kouluista on jo luopunut limsa- ja karkkiautomaateista. Uusimmassa Kuluttaja-lehdessä kysyttiin eri kouluilta ympäri Suomea, miten koululaisten välipala on järjestetty. Selvityksen mukaan joissain kouluissa limsa- ja karkkiautomaateista on jo luovuttu, mutta edelleen niitä kouluista toki löytyy. Joissain kouluissa välipalaa sai jo ilmaiseksi, mutta useimmissa kouluissa se oli vielä maksullista. Alakouluissa tarjottava välipala näytti yleensä eroavan yläasteella ja lukiossa tarjottavista välipaloista. Tyypillisiä välipalatarjoiluja olivat ruokajuomat, sämpylät, leivät, karjalanpiirakat, puurot, hedelmät, viilit ja jogurtit. Valitettavasti myös pullaa, makeita piirakoita ja pizzaa tarjottiin erityisesti yläasteilla ja lukioissa.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 16.3.2007