tiistaina, tammikuuta 20, 2009

Intiassa ollaan sydän syrjällään

**
Intian kuu
Intiassa kuukin on kuumempi
oo-hiio-hei
Kuin aurinko meillä vaan suurempi
oo-hiio-hei
Ja kerran se lakkini sytytti
oo-hiio-hei
Ja poltti se hiukset mun päästäni
oo-hiio-hei

:,: Hei juttele sinä vaan,
kyllä sinut tunnetaan
Ja vaikka sen valheeksi vannotkin
niin kyllä sua uskotaan :,:

Linnut siellä paistuivat lennossa
ja voi siellä myytiin pullossa
Ja jok'ikinen kala joka ongittiin
Oli keitettynä kun se nostettiin

Hei juttele...

Intiassa ankkuri nostettiin
ja Punaiseen Mereen se laskettiin
Ja sen minä voin vaikka vannoa,
että seilasimme puolukkahillossa.

Hei juttele...

Näin minä Niilin rannikot
näin krokotiilit ja faaraot
Siellä muumiot oli niinkuin ennenkin
ja lähettivät terveiset teillekin

Hei juttele...
Intian kuuta sykähdyttävämpi juttu liittyy äsken julkaistuun sydänterveyttä käsittelevään juttuun Nature Genetics -tiedelehdessä. Sen jutun mukaan sydänkuolemat ovat ihmiskunnan vihollinen numero yksi. Arviolta yhdellä prosentilla koko maailman väestöstä sydän pysähtelee ennen aikojaan vakavan perinnöllisen häiriön (mutaatio) takia. Muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa sydän siis pysähtelee. Intian väestöstä 4 prosentilla on todettu tämä vakava perinnöllinen häiriö.

Intiassa väkeä on pilvin pimein, joten ymmärrettävästi tämän häiriön poistamiseksi tehdään paljon tutkimustyötä ja lääkkeitä pyritään kehittämään. Häiriön aiheuttaa viallinen MYBPC3 -geeni, joka sydämessä osallistuu lihasmassan muodostumiseen. Vakavimmillaan häiriö aiheuttaa kardiomyopatiaksi kutsutun sairauden. Äkilliset sydänkuolemat ovat pelottavan yleisiä niillä joilla on tämä viallinen geeni.

Intiassa ollaan sydän syrjällään sen suhteen miten asiasta selvitään.



torstaina, tammikuuta 15, 2009

Muista juoda kahvia!

**
Suomalaistutkija Miia Kivipelto on kahvin suuri ystävä.
Hän on yhdessä muiden tutkijoiden kanssa selvittänyt kahvinjuonnin saloja. Siemaillessani aamukahviani luen Dagens Nyheter -lehden verkkoversiosta miten 3-5 kuppia kahvia päivässä pitää Alzheimerin loitolla.

Kahvin virkistävät ominaisuudet tunnetaan jo laajasti, mutta toistaiseksi olemme tienneet aika vähän kahvinjuonnin pitkäaikaisvaikutuksista keskushermostossamme, sanoo Karoliinisen instituutin tutkija Miia Kivipelto. Tänään julkaistaan hänen tutkimusryhmänsä juttu Journal of Alzheimer's disease -lehdessä. Vai mikä lehti se nyt oli?

Muissa tutkimuksissa on todettu, että kahvi on hyödyllistä Parkinsonin tautia sairastavalle, se suojaa tyypin 2 diabetesta vastaan ja on sillä pieni rooli myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ei muuta kuin dementia tälle samalle listalle, tuumii Kivipelto.  Kahvissa on paljon antioksidantteja ja siinä on muitakin hermojärjestelmää suojaavia aineita. 

Tutkimuksessa on käytetty vuonna 1972 käynnistyneen Pohjois-Karjala-projektin lähdeaineistoa. Sehän on se projekti, jossa todettiin suomalaisten sydänterveyden parantuvan kohdistamalla huomio toteuttamiskelpoisiin elämäntapamuutoksiin. Pääjohtaja Pekka Puska (THL) kiersi maakuntaa valistaen kansaa syömään vähemmän rasvaa, liikkumaan enemmän, lopettamaan tupakointi ja syömään enemmän kaninruokaa. Tietoa kerättiin valtavasti projektin aikana ja nyt Kivipelto on selvittänyt kahvinjuonnin osuutta projektissa. 

Kivipelto on löytänyt selvän yhteyden kahvinjuonnin ja vähentyneen dementiariskin välillä. Dementia oli harvinaisempaa niillä, jotka olivat keski-iästä lähtien juoneet kahvia. Verrokkiryhmässä ei juotu kahvia lainkaan tai hyvin vähän. Dementiariski laski 70 prosenttia niillä, jotka joivat 3-5 kuppia kahvia päivässä.

Ähäkutti, kahvinjuonnin vaaroista nipottelijat, siinä teekuppinne edessä saatte nyt tiukkaa faktaa kahvinjuonnin hyödyllisyydestä. Odotellessamme sitä tutkimusta, joka kumoaa kahvin terveysvaikutukset, juokaamme kahvia puhtaalla omallatunnolla.
 

keskiviikkona, tammikuuta 14, 2009

Poliiseja tarvittiin kouluruokailussa

*
Lapsille pitää kouluruokailu järjestää niin, että nälkä lähtee ja ruoka on ravitsevaa. Uusi Suomi -verkkolehti ja Ilta-Sanomat uutisoi tänään (14.1.2009) merkillisestä tapahtumasta:

Ylimääräisen kalapuikon ottamisesta puhkesi melkoinen show Vantaankosken yläasteella viime viikolla. Kriisi huipentui poliisin kutsumiseen paikalle. Asiasta kertovan Ilta-Sanomien mukaan tapahtumat lähtivät liikkeelle ruokalan jonosta viime torstaina noin kello 11 aikoihin. 13-vuotias koulupoika otti lautaselleen neljä kalapuikkoa. Se oli väärin, sillä normiannokseen olisi saanut ottaa vain kolme. Emäntä oli vaatinut poikaa pistämään yhden kalapuikon takaisin. Poika kieltäytyi. Paikalle sattunut opettaja nappasi poikaa olkapäästä kiinni, minkä seurauksena tämän tarjotin lensi lattialle. Poikaa vaadittiin siivoamaan jäljet, mutta tämä kieltäytyi. Tästä rangaistukseksi poikaa ei enää päästetty ruuanottoon. Tämän jälkeen poikaa vaadittiin kuraattorin pakeille. Tämä ei suostunut. Viimeisenä keinona koulu soitti paikalle poliisipartion.Vantaan poliisi sai ilmoituksen häiriötä aiheuttavasta koululaisesta. Oppilas istui luokassa muiden oppilaiden keskellä. Poliisin mukaan poika lopulta lähti. Poliisin saapuminen aiheutti koulussa yleisen hulinan. Osa oppilaista alkoi riehua ja heitellä paperiroskia käytäville. Kahakan yhteydessä ainakin yksi ikkuna rikkoontui. Vantaankosken yläaste ei suostunut kommentoimaan tapausta.

Ei tällaista oikein jaksa ymmärtää. Kalapuikossa on niin vähän ravintoarvoa, että niitä pitää koululaisen syödä varmaan tusinan verran perunoineen ja salaatinlehtineen. Minun mielestäni kalapuikoista pitäisi luopua kokonaan kouluruokailussa. Tilalle oikeaa, ravitsevaa, luonnollista ruokaa.

Olen pahoillani pojan ja koulun puolesta. Pojan puolesta sen takia, että nälkäinen poika tarvitsi ruokaa ja nyt tämä ruokailumahdollisuus evättiin häneltä kokonaan sinä päivänä. Koulun puolesta olen pahoillani sen takia kun kouluruoka on niin vaatimatonta nykyään. Kouluruoka ei pidä nälkää loitolla koska se on niin energiaköyhää, rasvatonta ja proteiiniköyhää. Välipaloilla ja roskaruoalla koululaiset sitten lihottavat itsensä koulupäivän jälkeen. Onko se oikein?

Katsotaan seuraava aito tämän päivän tilanne koululaisen ruokailusta:

Lapsi syö aamulla pienen kipollisen sokerilla huurrettuja maissihiutaleita ja juo puoli litraa kokista. Ennen koululounasta hänellä on kova nälkä, joten hän syö yhden suklaapatukan. Koululounaan hän syö mielellään, onhan Valtion ravitsemusneuvottelukunta ohjeistanut kouluruoan valmistajia (55 % hiilihydraatteja, 15 % proteiinia, 30 % rasvaa). Kotimatkalla koululaisella on nälkä ja hän poikkeaa pikaruokalaan. Hän syö ison hampurilaisen, ottaa isot ranskalaiset ja ison juoman (noin 1100 kcal, valtavasti hiilihydraatteja, niukasti rasvaa ja proteiineja). Ennen äidin kotiin tuloa koululainen mutustelee irtokarkkeja (pelkkää sokeria). Äidin valmistamaa ruokaa hän syö, koska äiti kehottaa häntä syömään hyvin kotona, muuten hän ei kasva. Illalla ennen nukkumaanmenoa koululainen syö sipsejä muutaman kourallisen ja juo kokista ison mukillisen.

Tällä menolla koululainen saa helposti yli 3000 kcal päivässä! Se on aivan liikaa energiaa. Koululainen lihoo näin valtavan energiamäärän takia. Kuitenkin hän syö hyvin niukasti rasvaa!

Kuvitellaan seuraava utopistinen tilanne koululaiselle:

Elämme vuotta 2057. Lapsella on taipumusta lihomiseen. Hänen avukseen on palkattu henkilökohtainen ravitsemusterapeutti (ns. Personal Nutritionist). Aamulla koululainen syö kaksi keitettyä kananmunaa ja juo lasillisen täysmaitoa. Koululaiselle tulee nälkä seuraavan kerran kun koululounasta tarjotaan. Hän syö pienen annoksen normaalia kouluruokaa + ravitsemusterapeutin hänelle erikseen valitsemia lisukkeita (kananmunia, rasvaista luonnonjogurttia, runsaasti vihanneksia ja voissa paistettuja muikkuja). Muiden koululaisten sännätessä koulupäivän päättymisen jälkeen paikalliseen hampurilaisbaariin nälkäänsä tyydyttämään, esimerkkitapauksemme koululainen ei ole nälkäinen. Hän menee kotiin. Siellä odottaa pieni kulhollinen pähkinöitä ja houkuttelevalla tavalla leikattuja täysrasvaisia juustopaloja sekä kaksi tomaattia. Ne ovat noita ravitsemusterapeutin kotkotuksia. Hyvää hän varmasti sillä tarkoittaa! Näillä hän pärjää mainiosti siihen asti kunnes hänen äitinsä on valmistanut hänelle maittavan päivällisen (30 % hiilihydraatteja, 20 % proteiinia ja 50 % rasvaa). Illalla ennen nukkumaanmenoa hän syö purkillisen luonnonjogurttia jos hänellä on nälkä. Yleensä hänellä ei ole.

Tällä menolla koululainen saa helposti alle 1700 kcal päivittäin. Normaalilla liikuntapanoksella hän pysyy normaalipainoisena.

Toteutuuko utopia joskus?

lauantaina, tammikuuta 10, 2009

En ole lihonnut - lyhyistä yöunista huolimatta

**
Olen viime kuukausina jostain syystä herännyt hyvin aikaisin aamulla ja yöunet ovat jääneet lyhyiksi. Minuun ei toistaiseksi ole vaikuttanut Lääkäripäivillä todettu yhteys lyhyiden yöunien ja lihavuuden välillä. Painoni on pysynyt samana. Ehkä tarvitaan pitempi tarkastelujakso?Asiasta kirjoittaa Varpu Tavi STT:n uutisen pohjalta: 

Suomalaiset nukkuvat aiempaa vähemmän, ja samanaikaisesti lihavuus on yhä suurempi ongelma, totesi akatemiatutkija Timo Partonen torstaina päättyneillä Lääkäripäivillä. Suomalaistutkimuksen mukaan lyhytunisuus kasvattaa lihavuuden riskiä naisilla lähes kaksinkertaiseksi ja miehillä puolitoistakertaiseksi. Niukan yöunen jälkeen insuliinin vaikutus heikkenee, leptiinipitoisuus laskee ja greliinipitoisuus nousee. Nämä muutokset heikentävät sokerinsietoa, voimistavat nälän tunnetta ja kasvattavat ruokahalua. Etenkin sokeri-, hiilihydraatti- ja tärkkelyspitoinen ruoka himottaa. - Jos riittämätön yöuni vauhdittaa lihomista, voisiko riittävällä yöunella välttää lihomista tai jopa laihtua? pohtii Partonen. Tätä mahdollisuutta tutkitaankin parhaillaan amerikkalaistutkimuksessa, jossa on mukana 450 alle kuuden tunnin unia vetelevää ylipainoista ihmistä. Puolet heistä sai apua, jotta yöuni venyisi puolellatoista tunnilla, ja loput jatkoivat entiseen malliin. Kolme vuotta sitten alkaneen tutkimuksen tuloksia joudutaan kuitenkin vielä odottamaan.

maanantaina, tammikuuta 05, 2009

Suomen Akatemiassa vilkas alkuvuosi 2009

**
Ennakkotietoja Suomen Akatemian toiminnasta tammi-helmikuu 2009

SARA-projektin esittelytilaisuus keskiviikkona 7.1. klo 13-16 Suomen Akatemian juhlasalissa. Suomen Akatemian tietohallintoyksikkö järjestää uuden tutkimusrahoituksen ja sähköisen asioinnin tietojärjestelmän toimittamisesta kiinnostuneille yrityksille esittelytilaisuuden, jossa on tarkoitus antaa lisätietoa projektista. Lisätietoja ja ilmoittautuminen viimeistään 31.12.2008: projektipäällikkö Markku Niemi, p. 040 482 5519, markku.niemi(at)aka.fi.

Tieteen päivät 7.-11.1. Vuoden 2009 Tieteen päivien yleisteema on "Evoluutio" Charles Darwinin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Luvassa on laaja joukko evoluutioon liittyviä aiheita luonnontieteistä humanistiseen tutkimukseen. Lisätietoja: www.tieteenpaivat.fi.

Tiedekahvila torstaina 8.1. Tieteen päivillä Helsingin yliopistomuseon kahvila Arppeanumissa: akatemiaprofessori Johanna Mappes, "Arvoitus, jota Darwin ei osannut ratkaista". Lisätietoja: Tiedottaja Risto Alatarvas, p. (09) 7748 8345, risto.alatarvas(at)aka.fi.

Luento Evoluutiotutkimus - oivalluksia ja sovelluksia eläinkunnasta perjantaina 9.1. Tieteen päivillä Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Puheenjohtajana akatemiatutkija, dosentti Tomas Roslin Helsingin yliopistosta. Professori Craig Primmer (Turun yliopisto) alustaa aiheesta "Evoluutiotutkimuksen anti käytännön ongelmien tarkastelulle" ja tutkija Heikki Helanterä (Helsingin yliopisto) aiheesta "Mitä muurahaisten käyttäytymisen tutkimus kertoo evoluutiosta? " Lisätietoja: Tiedottaja Risto Alatarvas, p. (09) 7748 8345, risto.alatarvas(at)aka.fi.

Itämeren maiden ja EU:n yhteisen Itämeren tutkimusohjelman konferenssi 13.-15.1., Dipolin kongressikeskus, Espoo. Lehdistötilaisuus suomalaisten koordinoimista tutkimushankkeista tiistaina 13.1. klo 10.45-12.15. Lisätietoja konferenssista toimitusjohtaja Kaisa Kononen, BONUS EEIG, p. 040 581 1189, kaisa.kononen(at)bonuseeig.fi, www.bonusportal.org. Lehdistötilaisuudesta lisätietoja antaa tiedottaja Riitta Tirronen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8369, 040 828 1724, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Suomen Akatemian tiedeaamiainen hammaspaikoista tiistaina 27.1. Lisätietoja: Tiedottaja Leena Vähäkylä, p. (09) 7748 8327, leena.vahakyla(at)aka.fi. 

ERC-tilaisuus on 29.1. klo 13-16 Suomen Akatemian juhlasalissa. Tilaisuudessa puhuvat mm. pääjohtaja Markku Mattila, Euroopan tiedeneuvoston johtaja Jack Metthey ja suomalaiset ERC:n varttuneen tutkijan tutkimusrahoitusta saaneet professorit. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Pasi Sihvonen, p. (09) 7748 8434, pasi.sihvonen(at)aka.fi ja tiedottaja Riitta Tirronen, p. (09) 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Julkinen keskustelu vähähiilihydraattisista ruokavalioista maanantaina 9.2. klo 14-16 Suomen Akatemian juhlasalissa (os. Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen). Yleisteema on "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Parainen. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska (THL), professori Matti Uusitupa (KY) ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Diabetesliitto). Lisätietoja: Mikael Fogelholm, p. (09) 7748 8328, mikael.fogelholm(at)aka.fi.

Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU-tutkimusohjelman seminaari 10.-11.2. Suomenlinnassa Pirunkirkossa. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Saila Karvinen, p. (09) 7748 8 ja projektisihteeri Hanna-Kaisa Kronström, p. (09) 7748 8334, hanna-kaisa.kronstrom(at)aka.fi. 

Huippuyksiköiden vaikuttavuusarvioinnin julkistaminen keskiviikkona 11.2. Katajanokan kasinolla. Lisätietoja: Tiedeasiantuntija Pasi Sihvonen, p. (09) 7748 8434, pasi.sihvonen(at)aka.fi ja tiedottaja Riitta Tirronen, p. (09) 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi.

Suomen Akatemia järjestää Darwin-juhlaseminaarin 12.2., jolloin Darwinin syntymästä on tasan 200 vuotta. Tilaisuudessa juhlitaan myös Origin of Species -teoksen julkaisemisen 150-vuotispäivää. Seminaarissa puhuvat mm. Hanna Kokko, Ilkka Hanski, Anna Rotkirch sekä Akatemian rahoittaman evoluutiobiologisen huippuyksikköohjelman tutkijoita Jyväskylän yliopistosta. Ilmoittautuminen: http://aka.etapahtuma.fi(koodi: DARWIN). Lisätietoja: Akatemian tapahtumakalenterissa www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/kalenteri/ ja Petteri Pietikainen, petteri.pietikainen(at)aka.fi. 

Tutkimusohjelmastrategian julkistaminen torstaina 26.2. klo 9.15-11 Suomen Akatemian juhlasalissa. Lisätietoja: Yksikön johtaja Ritva Dammert, p. (09) 7748 8237, ritva.dammert(at)aka.fi ja johdon erityisavustaja Sirpa Nuotio, p. (09) 7748 8262, sirpa.nuotio(at)aka.fi. Ilmoittatuminen: www.academyevents.fi (koodi: ohjelmat2009).

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 5.1.2009

lauantaina, tammikuuta 03, 2009

Turun Weikot valinnut uuden koulutus- ja valmennuspäällikön

**
Urheiluseura Turun Weikot ry.
on 1.1.2009 lähtien valinnut uudeksi koulutus- ja valmennuspäälliköksi FT Christer Sundqvistin. Hän jatkaa Jali Westergårdin viitoittamalla tiellä tarjoten seuralle laadukasta ja monipuolista koulutusta.

Westergård – Sundqvistin linja
Sundqvist luonnehtii linjaustaan Paasikivi – Kekkosen linjauksen mukaiseksi. Paasikiven tapaan Jali Westergård loi Turun Weikkoihin toimivan koulutus- ja valmennusjärjestelmän. Tätä järjestelmää Turun Weikkojen uusi ”Kekkonen” ei lähde romuttamaan. Päinvastoin, hän tekee kaikkensa, jotta hyvin aloitettu työ voisi jatkua ja tuo siihen uusia innostavia elementtejä.

Sundqvist on Kekkosen tapaan äärettömän tuottelias kirjoittaja ja rohkea puhuja. Hän on TV:stä tuttu esiintyjä, Trainer4you –kuntosaliyrityksen valtakunnallisesti arvostettu kouluttaja, Mercuri International yrityskouluttaja, ravintovalmentajakoulutuksen vastuuopettaja Lapin Urheiluopistossa, useiden terveys- ja liikuntalehtien tuottelias toimittaja sekä parantumaton urheiluhullu.

Palmuun hän ei ehkä kiipeä, mutta puhujapönttöön hän lupaa kiivetä ”teesejään” selostaen:
  • eri urheilujaostojen yhteistyö on tärkeää
  • yritysmaailmasta otetaan työmenetelmiä urheiluseuran toiminnan piristämiseksi
  • urheilu voi olla hauskaa
  • laadukasta koulutusta voidaan tuottaa paikallisesti
  • kansainväliset kontaktit säilytetään ja jalostetaan niistä toimiva kokonaisuus.
Kun Sundqvist tulee eri urheilujaostojen toimintaa seuraamaan, hän toivoo näistä tapahtumista yhteisiä hetkiä, joissa ymmärretään koulutuksen merkitys. Yhdessä voimme toinen toisiamme tukien houkutella seuratoiminnan parhaimmat piirteet esille!

Älä epäröi ottaa yhteyttä koulutus- ja valmennuspäällikkö Christer Sundqvistiin.

Christer Sundqvist
Turun Weikot ry
koulutus- ja valmennuspäällikkö 1.1.2009 alkaen
christer.sundqvist (at) turunweikot.fi 
040-7529274

Jeesus kuoli

***
Maailman vanhin ihminen
, portugalilainen Maria de Jesus kuoli perjantaina 2.1.2009 peräti 115 vuoden ikäisenä. De Jesus syntyi syyskuussa 1893 köyhällä Urquieran alueella Portugalin keskiosassa. Luku- ja kirjoitustaidoton De Jesus ei koskaan käynyt koulua, sillä tyttö alkoi työskennellä maataloustöissä jo 12-vuotiaana. Naimisiin mentyään hän muutti miehensä kanssa Corujon kaupunkiin ja sai kuusi lasta. De Jesusin tyttären Maria Madalenan mukaan hän ei koskaan sairastunut tai ottanut lääkkeitä.

torstaina, tammikuuta 01, 2009

Professoritason tarinaa hiilihydraateista

*
Anna -lehden ravitsemusasiantuntijana on sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri professori Leo Niskanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Hän on vastannut muutamaan lukijakysymykseen hiilihydraateista. Minun mielestäni hän on ihan hyvin vastannutkin kysymyksiin ja ottanut huomioon uusimpien ravitsemustutkimusten osoittamat seikat. Näitä eri lehdissä ilmestyviä lausuntoja pitää lukea sitä taustaa vastaan, että Suomessa on jo pitkään demonisoitu rasvoja ja ylistetty hiilihydraatteja yli kaiken. Tästä linjasta ihan vähänkin poikkeavista käsityksistä pitää olla ihan tyytyväinen. Se viestittää siitä, että ravitsemuskeskustelussamme on tapahtunut uudelleenarviointia. Väritin punaisella muutaman silmiinpistävän asian, joka erityisen paljon osoittaa asiantuntijoissamme esiintyvää kykyä itsenäiseen ajatteluun. Tottakai tässä on vielä paljon vanhaa konsensusta ja hapatusta jäljellä. Mutta pikkuhiljaa lähestytään minuakin kovasti kiinnostavia asetelmia.

Miten pahoja hiilihydraatit oikeasti ovat? Kannattaako laihduttajan välttää leipää, pastaa ja perunaa? Vai voiko välttely olla jopa haitallista?

Professori Leo Niskanen saa ensin ihmeteltäväkseen sen seikan, että hiilihydraattien hyödyistä ja haitoista kiistellään. Ovatko ne niin pahoja kuin väitetään? Niskasen mielestä on hyviä ja pahoja hiilihydraatteja, kuten rasvojakin. Hyviä ovat kokoviljatuotteet ja kasvikset, pahoja valkoinen vehnä ja sokeri.

Pitäisikö laihduttajan jättää hiilihydraatit lautaselle? Israelilaiset tekivät kohua herättäneen tutkimuksen, jossa hiilihydraatteja välttäneet laihtuivat eniten, tietää Niskanen. Tutkimusta selvitettäessä huomattiin, että heidänkin ruokavaliossaan oli hiilihydraatteja jopa neljäkymmentä prosenttia, eli aika lailla normaali määrä (Christerin huomautus: Vielä tähän mennessä normaalina hiilihydraattimääränä näissä virallisissa kannanotoissa on pidetty 55-65 prosenttia. Niskasen ehdottama hiilihydraattimäärä on ihan järkevä!). Kun hiilihydraatit jättää pois, ruokavalio käy yksipuolisemmaksi, eikä silloin yksinkertaisesti tule syöneeksi niin paljon kuin aikaisemmin.

Voiko tiukka hiilariton dieetti olla epäterveellinen? Niskasen mielestä hiilihydraattien välttäminen on suorastaan naurettavaa. Täysjyväviljat ovat mahdollistaneet ihmiskunnan kehityksen. Puhdistettuna vehnä ja sokerit ovat toinen juttu, ne ovat haitallisempia kuin aiemmin uskottiin. Jos ruokavaliosta jätetään pois hiilihydraatit, myös kasvikset, moni tärkeä suojaravintoaine jää saamatta. On ratkaisevaa, millä hiilihydraatit korvataan. Esimerkiksi eläinperäisestä proteiinista saa paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka on sydän- ja verisuoniterveyden kannalta epäedullista.

Pitäisikö meidän tunnistaa nopeat ja hitaat hiilihydraatit, eli kiinnittää kaupassa huomiota GI-merkintöihin? Professori Niskasen mielestä merkintöjä ei tarvitse erikseen etsiä eikä opetella. Riittää, kun erottaa valkoisen viljan kokojyvistä ja välttää sokereita. Hiilihydratin hitauteen tai nopeuteen eli siihen miten se imeytyy verensokeriin, vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi durumvehnästä valmistettu pasta on hidasta eli hyvää, kun se keitetään sopivasti al dente. Silloin jyvän sisällä oleva tärkkelys vapautuu hitaasti. Lötköksi keitetty pasta on nopeaa eli huonoa hiilihydraattia. Nopeat hiilihydraatit muun ruoan seassa eivät ole yhtä haitallisia kuin yksin syötynä. Kiinnittäisin huomion välipaloihin, ne ovat usein pelkkiä nopeita hiilihydraatteja.

Tulisiko laihduttajan olla tietoinen siitä, miten nopeita tai hitaita hiilarit ovat? Tämä on monimutkainen kuvio, tutkimustulokset ovat melko ristiriitaisia. Kun jättää sokerit ja valkeat vehnät pois, kilot toki vähenevät. Mutta jos ne korvaa yhtä paljon energiaa sisältävillä muilla hiilihydraateilla, tulos ei ole yhtä selvä. Mutta hyvät hiilihydraatit vaikuttavat terveyteen. Omassa tutkimuksessamme olemme huomanneet, että kun ruokavaliossa on paljon ruista, suotuisat vaikutukset näkyvät rasvakudostason geeneissä asti. Näin syövien aineenvaihdunta on tehokkaampi kuin nopeampia hiilihydraatteja käytävien, samoin elimistön insuliinin käyttö.

Mitä mieltä professori Niskanen on perunan terveellisyydestä? Pitäisikö perinteistä lautasmallia muuttaa? Peruna on kieltämättä ongelmallinen, sillä se kuuluu nopeisiin hiilihydraatteihin. Mielestäni lautasmallissa voisi olla yksilöllistä joustoa (Christer kommentoi: Juuri tästä asiasta minäkin olen viime vuosina puhunut luennoillani ja saanut paljon tukea ajatukselle). Todellisuudessa harvat syövät mallin mukaisesti, ja esimerkiksi liikkuvat ja kasvavat nuoret saattavat tarvita enemmän proteiineja ja kasvisrasvoja. Perunaa ei kuitenkaan kannata leimata yksistään huonoksi hiilihydraatiksi, sillä siinä on enemmän suojaravintoaineita kuin pastassa.

Miksi joskus on pakko saada äkkiä leipää tai pastaa? Miksi toisinaan tulee älytön makeanhimo? Kun ihminen on nälissään ja verensokeri alhaalla, hän aistii sen himona: energiaa on pakko saada äkkiä. Nopeimmin verensokeria nostavat hiilihydraatit. Toki on myös addiktiosyömistä ilman todellista energiantarvetta.

Onko nopeista hiilareista muuta haittaa kuin että ne lihottavat eivätkä pidä nälkää? Kyllä on, sanoo Niskanen. Hiilihydraattien ja sepelvaltimotautiriskin välillä on todettu yhteys. Lisäksi hiilihydraatit vähentävät elimistön hyvän HDL-kolesterolin määrää ja lisäävät sydäninfarktiriskiä. Kun nälkäinen ihminen syö annoksen nopeita hiilihydraatteja, verensokeri nousee nopeasti korkealle, mutta kahden ja puolen tunnin jälkeen se romahtaa alemmaksi kuin ennen hiilihydraattien nauttimista. Samaan aikaan elimistö alkaa erittää stressihormoneita, jotka suojaavat meitä liian matalalta verensokerilta. Kun verensokeri on hyvin alhaalla ja stressihormonit jylläävät, tulee taas tarve saada nopeasti energiaa, ja pian ollaan nopeiden hiilareiden kierteessä. Tämän toistuessa usein haima rasittuu. Se voi johtaa diabeteksen puhkeamiseen.

Jotkut väittävät, että hiilarit väsyttävät ja turvottavat. Ehkä leipä ja pasta eivät vain sovi kaikille? Niskanen vastaa: Todennäköisesti tällä takoitetaan aterian jälkeistä väsymystä. Väsyttää ja turvottaa, kun syödään vääräntyyppisiä hiilareita. Ja toki kuitupitoinen ruokavalio tottumattomalle tekee suolessa ilmaa. Se oi olla hankalaa tilanteissa, joissa ei ole päästöoikeuksia. Totuttelemalla elimistö yleensä asettuu.

Mitä mieltä olet väitteistä, joissa ihmisiä neuvotaan palaamaan luonnollisen voin ja kerman pariin ja välttämään kaikkia hiilihydraatteja? Ruokaan liittyvät uskomukset tulevat ja menevät. Ihmisiä tietysti kiinnostavat uudet tuulet, etenkin jos ne lupaavat pikaista laihtumista. Terveellisen ravitsemuksen suuret linjat eivät kuitenkaan ole pitkään aikaan muuttuneet, korkeintaan vähän tarkentuneet. Näyttää siltä, että niitä vastaan puhuvilla on takanaan omia kaupallisia viritelmiä eivätkä he itse ole tehneet aiheesta tutkimusta. Ravintofysiologian perusteetkin ovat hatarat – voi ja kerma ovat lopulta aika moderneja ihmiskunnan historiassa, eivätkä kovinkaan luonnollisia. Ymmärrän kyllä, että ihmiset kiinnostuvat näistä, sillä vanhat totuudet voivat tuntua tylsiltä.

Lähde: Anna-lehti, tammikuu 2009

Diabeetikko voi syödä vähemmän hiilihydraatteja

**
Noin vuosi sitten
Amerikan diabetesliitto (ADA) uudisti diabeteksen hoitosuosituksensa. Ymmärtääkseni hoitosuositukset uudistuvat joka vuosi USA:ssa ja joka kolmantena vuotena Suomessa. Suomessa päätettiin vuonna 2008 jatkaa yksinomaan "virallisen" hoidon suosittelemista: hiilihydraatteja voivat diabeetikot syödä aivan yhtä paljon kuin terveetkin ja puutteellinen insuliinin omatuotanto korvataan lääkityksellä. Uusia hoitosuosituksia on Suomessa odotettavissa ehkä vasta vuonna 2011. Mikäli ei nähdä tarpeelliseksi kiirehtiä aikataulua! Minun mielestäni syytä olisi kiirehtiä hiilihydraattirajoituksen ottamista hoitokäytäntöön Suomessakin. Perustan tämän näkemykseni viimeaikaisten tutkimusten varaan, jossa on todettu hiilihydraattirajoituksen hyödyt sekä 1- että 2-tyypin diabeetikolle. Minulla on keskusteluyhteys Suomen diabetesliittoon ja aion ottaa tämän asian puheeksi tulevissa neuvotteluissa. Aion korostaa Amerikan diabetesliiton linjausta varsinkin uuden vuoden kynnyksellä ADA:lta tulleen yllättävän myönteisen viestin takia!

Vuonna 2009 ADA päätti jatkaa hiilihydraattitietoista linjaustaan! Myös vuonna 2009 amerikkalaiset diabeetikot voivat saada lääkärikunnalta ja muilta terveysalalla toimivilta ohjeistusta miten vähentää ruokavalionsa hiilihydraattimääriä. Yhdysvalloissa on oivallettu, että diabeetikon on terveyden kannalta edullista rajoittaa hiilihydraatteja ja näin luoda edellytykset menestykselliselle painonhallinnalle ja pysyville terveysarvoille. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että laihtuminen on helpompaa jos ruoan hiilihydraattimääriä rajoitetaan. Diabeetikolle on lisäksi edullista välttää verivirran liiallista sokeristumista. Tällä tavalla menetellen vältetään diabetekselle tyypilliset lisäsairaudet (mm. munuaistauti, alaraajojen verenkierto-ongelmat, silmäsairaudet), jotka johtuvat muiden seikkojen lisäksi liian korkeasta veren sokerimäärästä.

Esittelin viime vuoden puolella suomalaiseksi malliksi sellaista käytäntöä, että diabeetikko voisi halutessaan saada hoitoa sokeritautiinsa kolmen eri mallin mukaan, jotka olisivat oikein noudatettuina samanarvoisia ja johtaisivat diabeetikkoa kohti terveempää mahdollista elämää hankalan sairautensa kanssa. Nämä ehdottamani mallit olivat seuraavat:

1) diabeteksen "virallinen" hoito. Halutessaan diabeetikko voi jatkaa nykyistä hoitokäytäntöä missä hän syö aivan kuten muut terveet suomalaiset, eli varsin paljon hiilihydraatteja, niukasti proteiineja ja elää rasvoja vältellen. Runsaiden hiilihydraattien nauttimisen takia kohoava verensokeri hoidetaan tarvittaessa lääkkeillä. Tätä mallia soveltavat tällä hetkellä Suomessa puhtaimmillaan Suomen diabetesliitto sekä lukuisat muut terveysjärjestöt.
2) diabeteksen "täydentävä" hoito. Diabeetikko syö "selluloosalinjan" mukaisesti, eli välttää tärkkelyspitoisten ruoka-aineiden nauttimista ja nauttii hiilihydraatit pääosin maanpäällisten vihannesten muodossa. Tähän liittyy sitten vielä tärkeä seikka: diabeetikko täydentää normaalia ruokavaliotaan ottamalla hänelle soveltuvia ravintolisiä. Paremman esimerkin puuttuessa, kerron tohtori Matti Tolosen suosittelemien ravintolisien sopivan tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Ehkä jatkossa olisi hyvä puhua esimerkiksi Diabetesliiton suosittelemista ravintolisistä, eikä niinkään Tolosen ravintolisistä.
3) diabeteksen "vaihtoehtoinen" hoito. Tässä hoitosuosituksessa syödään hyvin rajoitetusti hiilihydraatteja. Potilas pyrkii aktiivisesti vähentämään diabeteslääkitystään ja hoitamaan sairauttaan pääosin ruokavalioon liittyvin toimenpitein. Tätä suuntausta edustaa Suomessa esimerkiksi lääkäri Antti Heikkilä. On vahinko, että Heikkilä on haaskannut energiaansa terveysviranomaistemme haukkumiseen. Hän käy yksinäistä sotaansa tuulimyllyjä vastaan hyväksi katsomillaan menetelmillään ja antaa omia näkemyksiään pönkittäviä lausuntoja, joita on yhä vaikeampi selväjärkisen ymmärtää. Mikäli Heikkilälle vain sopii, voisin hänen puolestaan käydä neuvotteluja esimerkiksi Diabetesliitossa ja uudessa tänään virallisesti aloittavassa  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Olenko minä nyt yht'äkkiä tullut suuruudenhulluksi? Mikä minä olen kertomaan miten diabeetikkoja pitäisi hoitaa? Mikä minä olen kritisoimaan ortopedi Heikkilää?

Minä voisin olla tähän tehtävään ihan sopiva henkilö. Olen neutraali akateemisen koulutuksen omaava henkilö. Olen erittäin tarmokkaasti perehtynyt diabeteksen hoitoon. Minulla on toimivat keskusteluyhteydet terveysviranomaisiimme, tunnen erittäin hyvin Matti Tolosen ja uskoisin Heikkilänkin järkiintymismahdollisuuksiin ja rakentaviin keskusteluyhteyksiin sinnekin päin. En ole julkisuudesta ja rahasta kiinnostunut. Toimin mieluusti taustavaikuttajana, jotta diabeetikko voisi Suomessa saada parasta mahdollista hoitoa, jossa nimenomaan huomioidaan diabetespotilaan yksilölliset tarpeet. Kaikille diabeetikoille ei taatusti sovi vaihtoehtoinen hoitomuoto, jotkut diabeetikot voivat hyötyä jos hypätään pois virallisesta hoidosta. Valitaan se potilaalle parhaiten sopiva hoitomuoto ja otetaan tarvittaessa käyttöön vielä neljäs tai viides hoitomuoto. Tärkeintä on luoda diabeetikolle parhaat mahdolliset edellytykset viettää loppuelämänsä mahdollisimman terveenä.

Ja muistakaa, diabeetikon paras "lääke" on laihtuminen.

Lähde: ADA 2009 Recommendations Reaffirm Acceptance of Low Carb Diet, DiabetesHealth, 29.12.2008

Vinkki: lue muita diabeteskirjoituksiani. Käy Helsingin Sanomien keskustelupalstalla sanomassa mielipiteesi.