Käypä hoito -suositusten uskottavuus kriisissä

**
Olen koulutukseltani biologi, väitellyt omalla alallani tohtoriksi vuonna 1987. Lääkäriksi minä hain, mutta en ensimmäisellä hakukerralla päässyt lääketiedettä opiskelemaan. Sitten vei jo biologia kaikki energiat ja ajatukset ja haave lääkärin ammatista jäi toteutumatta.

Väitöskirjaani varten olin tekemisissä tutkimustyötä tekevien lääkäreiden kanssa ("biomedisiinareita"). Totuin lääkärin maailmaan, ajatteluun ja huumoriin. Opin arvostamaan lääkärin vaativaa työtä. Viihdyin lääkäreiden seurassa.

Tiedän ystäväpiirini lääkäreiden myötä, että eilinen MOT: Kolesterolipommi jättää aika ristiriitaisen mielen potilaitaan hoitavaan lääkäriin. Lääkäri lukee Käypä hoito -suosituksista miten hänen kuuluu toimia esimerkiksi siinä tilanteessa kun vastaanotolla istuu korkeasta kolesterolista kärsivä potilas. Ei hänellä mahdollisesti tule mieleenkään, että hoitosuositusta pitää epäillä. Kuitenkin tiedämme esitetyn ohjelman ja monien muiden seikkojen perusteella, että Käypä hoito -suositusten uskottavuus on valitettavast hyvin vakavassa kriisissä.

Lääketehtaat sanelevat mitä Käypä hoito -suosituksiin kirjoitetaan ja mitä jätetään kirjoittamatta. Kirjoittajilla on eturistiriitoja ja monenlaisia sitoumuksia lääketeollisuuden suuntaan taloudellisen hyödyn lisäksi. Ei minun tarvinnut kauan etsiä erästä tiettyä kirjoitusta. Kaivoin esille professori Kari Salmisen viime vuonna kirjoitetun mielipiteen Käypä hoito -suositusten uskottavuusongelmasta. Te voitte Duodecim -lääkärilehdestä lukea koko jutun. Lukekaa moneen kertaan tämä kohta, kunnes se syöpyy mieliin: "Suositus tulisi vahvistaa ja julkaista virkamiesvastuulla". Siinä on se keino, jolla Käypä hoito -suositusten uskottavuusongelma poistetaan.

Poimin tähän ne olennaiset tekstikohdat (lihavointi ja kursivointi minun aikaansaannostani), jotka liittyvät aiheeseen:


VEREN KOKONAISKOLESTEROLIPITOISUUDEN VÄESTÖTAVOITE, ONNETON ERHE

Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 125: 802-803, 2009.

Parin viimeisen vuosikymmenen Käypä hoito-ohjeet ovat toistuvasti asettaneet kaikkien suomalaisten veren kokonaiskolesterolipitoisuuden tavoitearvoksi alle 5 mmol/l. Tämän kokonaisvaltaisen väestötavoitteen perustelut ovat jääneet hämärän peittoon. Tavoite on tehokkaalla tiedottamisella saatettu niin lääkärikunnan ohjenuoraksi kuin siitä useinkin hätääntyneiden ihmisten tietoisuuteen. Ainakin seitsemän kymmenestä suomalaisesta ylittää tiukan suositusarvon.

...

Kun nyt ilmeisesti laaditaan uutta Käypä hoito-suositusta, on viimeinen hetki luopua yleisestä väestötavoitteesta ennen kuin se johtaa uskottavuuden täydelliseen menetykseen. Samalla hyvän tieteellisen käytännön mukaan jokaisen suosituksen laatimiseen osallistuvan tulisi antaa suosituksessa yksityiskohtainen selvitys mahdollisista aikaisemmista tai nykyisistä eturistiriidoista (conflict of interest), mm. erilaisista yhteyksistä lääketeollisuuteen ja –kauppaan.

Suositus tulisi vahvistaa ja julkaista virkamiesvastuulla. Samalla suositukseen tulee laatia kulu/tuottolaskelma, mitä sisätautilääkärien asettama epävirallinen ad hoc ryhmä ei ole suosituksessa tehnyt. Asianosaisia ja –tuntevia viranomaisia ei maastamme puutu, koska suositus koskee ainakin sosiaali- ja terveysministeriötä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, KELAa, Lääkelaitosta ja Lääkehoidon kehittämiskeskusta ja jopa valtiovarainministeriötä.

Kari Salminen

Professori, eturistiriidoista vapaa riippumaton eläkeläinen

Helsinki

KOMMENTOIKAA!

Yleisradio tarjosi vastinetta TV-lupamaksuille

**
Yleisradion toimittaja Martti Backman on kahdessa MOT -ohjelmassa osoittanut seuraavansa ajan ilmiöitä tarkasti.

Ohjelman ensimmäisessä osassa, jota tässä terveysblogissakin on laajasti seurattu, puhkottiin rasvakupla. Eläinrasvat osoitettiin mainettaan paremmiksi, niin kuin lukijani hyvin jo tietävätkin.

Ohjelman toisessa osassa, jonka taustamateriaalia löytyy mm. tämän terveysblogin monissa kirjoituksissa ja kommenteissa, käsiteltiin kolesterolipommia. Kolesterolin laskemiseen kehitetyt lääkkeet, statiinit, pudottavat kyllä tehokkaasti kolesterolia, mutta muuten terveillä ihmisillä niiden sydänkohtauksia vähentävä teho jää lähes olemattomaksi. Sen sijaan statiinien sivuvaikutukset ovat osoittautuneet selvästi toivottua vakavimmiksi.

Hankkikaa käsiinne Kunto & terveyslehden viimeisimmät numerot ja lukekaa rasva- ja kolesterolikirjoitukset hyvin tarkkaan.

Erityisesti viime vuosien lääke-tutkimukset ovat tuottaneet statiinien valmistajille pettymyksiä toisensa jälkeen. Lääkkeet ovat osoittautuneet tehottomiksi sydänkohtausten ja -kuolemien ehkäisyssä.

Statiinit ovat lääketeollisuuden kukoistavin bisnes. Suurten lääkeyritysten epäilläänkin aikaisemmin vääristäneen rahoituksellaan lääketutkimusten tuloksia. Lääketehtaat ovat ostaneet tutkijoita haamukirjoittajiksi. Negatiiviset tulokset on piilotettu pöytälaatikoihin. Suomalaisten johtavien sydänlääkärien sidonnaisuudet suurimpiin statiineja valmistaviin yrityksiin saavat kulmakarvat kohoamaan.

Mitä mieltä olet ohjelmasta? Saitko ohjelmassa lisäperusteita luopua statiinilääkityksestä?

Sietämätön joulutarjous 2010

*
Päivitys!
On pakko kertoa, että "Sietämättömiä runoja terveydestä" ilmestyy 3-4 viikon kuluttua. Malttamattomimmat ja hintatietoisimmat voivat tilata runokirjani etukäteen. Kirjan etukäteen tilaavat ja maksavat saavat sen 13 euron hintaan per kappale (kirjassa on 138 sivua, eli noin 10 senttiä per sivu). Tiedustelut ja tilaukset sähköpostilla kiitos: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi.

Maksu ja tilaus viimeistään 15.11.2010 ja saat kirjan tarjoushintaan! 13 euroa / kappale kaikkine kuluineen. Minun tietääkseni ei aiemmin ole ilmestynyt runokirjaa terveydestä.

Edelleen voimassa myös sietämätön joulupakettitarjous, 50 euroa kahdesta sietämättömästä kirjasta (Sietämätön leveys ja Sietämättömiä runoja terveydestä) signeerauksineen. Lisäksi yllätyslahjat (en kerro!) + joulupaperiin kääritty lahja + postikulut + verot. Kaikki tämä 50 eurolla.


Pikkulinnut lauloivat
Joulu on taas tulossa
suutansa ahneina aukoivat
joululahjan, muistamisen toivossa

ystävät, työkaverit, oma rakas
Minäkin tahdon kivan joululahjan
teille ojentaa ja saada ehkä jotain takas
Tämän mahdollistaa veteraaniurheilijan

JOULULAHJATARJOUS

Kaksi sietämättömän hienoa kirjaa + iloinen yllätys tulee ajoissa ennen joulua. Maksa etukäteen ja pääset osalliseksi sietämättömän hienosta tarjouksesta.

Paketti sisältää:
- 1 kpl Christer Sundqvist: Sietämätön leveys, signeerauksella, SUL Julkaisut, 2010
- 1 kpl Christer Sundqvist: Sietämättömiä runoja terveydestä, signeerauksella, IDEA Sundqvist, 2010
- 1 kpl yllätyslahja
- lahjapakkauksessa valmiina

Hinta: 50 euroa

Toimi näin viimeistään 15.11.2010:
- Maksu tilille 571100-234038, 50 euroa, pyydä tarjous jos tilaat useita pakkauksia tai haluat kirjat erikseen
- Tieto minulle mihin osoitteeseen lahja lähetetään, christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, merkintä: sietämätön joulutarjous 2010

Sietämättömän hyvää Joulua!

toivoo christer

Hiihtoliitto - hävetkää!

###
Suomen suosituin terveysblogi ottaa poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa Suomen Hiihtoliiton viimeisiin tapahtumiin.

Tunnen monta hiihtäjää, jotka nyt ovat todella surullisella päällä. Itse en tiedä miten selviän tämän vaiheen yli. Niin paljon olen uskonut hiihtoon ja siihen, että kaikki Hiihtoliiton ikävät asiat on kuultu. Enää ei ole mitään salattavaa? Kattia kanssa!

Mitä on tapahtunut?

Hiihtoliiton johtotroikka on vakuuttanut, että tehdään kaikki voitava, jotta hiihdon maine saadaan pelastettua. Tähän hiihdon parissa ahkeroiva kenttäväki on uskonut ja siihen on toivonsa pannut. Suksia kilpaa liikuttavat, pelkässä kuntoilumielessä latuja kiertävät ja vapaaehtoisen työpanoksensa hiihtourheilun eteen antavilla on ollut vakaa usko, että miesten sanaan voi luottaa. Hiihto on niin mahtava urheilulaji, että pakkohan sen eteen tekee kaikkensa. Tänään en tiedä mitä tehdä hiihtourheilun suhteen.

Hiihtoliiton johtotroikka on ääliömäisellä toiminnallaan rapauttanut hiihdon tukitoiminnot siihen malliin, että tokkopa tuosta suosta enää minun elinaikana noustaan. Huhuja on kiertänyt hiihtoväen parissa, että Hiihtoliiton johdon suunnalta ei vielä kaikkia mätäpaiseita ole puhkottu. Kerrotaan vain kaikkein välttämättömin, jotta mätä ei pääsisi pinnalle.

Hiihtoliiton johtotroikan viimeisimpänä älyttömyytenä on paljastunut laajamittainen hiihtourheilijoiden valmennusrahastosta tapahtunut rahojen lainaaminen Hiihtoliiton omiin tarpeisiin! Urheilijat eivät ole tienneet, että heidän rahastoihin tallettamia sponsoreilta saamia varoja on lainailtu eteenpäin. Ylen urheilu-uutiset kertoi sunnuntaina 24.10.2010, että Hiihtoliitto paikkasi heikkoa talouttaan lainaamalla noin 400 000 euroa urheilijoiden valmennusrahastosta 2000-luvulla.

Hiihtäjät ovat huomanneet joutuneensa odottamaan rahojaan rahastosta usein luonnottoman kauan. Jotain aavistusta urheilijoilla on ollut epätavallisista järjestelyistä, mutta todellista tietoa asian luonteesta ei ole ollut.

Hiihtoliiton johtotroikalla on edessään karu tilinteon hetki. Hiihdon maineen pelastajiksi aiotut erinomaiset hiihtourheilijamme on petetty jälleen kerran. Suruviestin sulattamiseen voi mennä koko talvi. Koettakaa kestää tämänkin tilanteen yli rakkaat hiihdon ystävät!

Patentti- ja rekisterihallitus lähettää selvityspyynnöt hiihtourheilun kannatussäätiölle. PRH haluaa tietää, onko tapauksessa rikottu säätiölakia eli kuka lainoista on päättänyt ja onko niillä ollut riittävät vakuudet. Hiihtoliitton toimitusjohtajana 2000-luvulla toiminut Jari Piirainen vakuutti Helsingin Sanomille, että urheilijat olivat tietoisia lainajärjestelyistä. Hiihtoliitto on maksanut nykyisen puheenjohtajan Matti Sundbergin aikana takaisin koko lainasumman.

Kommentteja saa tulla.

Väinön yliopistossa oli jännä rasvasymposiumi

**
Wayne State University, eli Väinön yliopisto järjesti muutama päivä sitten (14.10.2010) rasvasymposiumin "Health Effects of Dietary Saturated Fatty Acids". Tilaisuus videoitiin ja sitä oli mahdollisuus seurata suorana lähetyksenä. Väinön yliopiston tiedotteen mukaan harkitaan videon tarjoamista jossakin muodossa vielä uudestaan ja symposiumin löydöksistä luvataan toimittaa lyhennelmä. Sitä odotellessamme, tarjoan tässä terveysblogini lukijoille amerikkalaisten rasva-asiantuntijoiden käsityksiä tyydyttyneistä rasvoista ja niiden terveysvaikutuksista.

Lyhennelmä


Lähes kaikki puhujat olivat sitä mieltä ravitsemussuosituksista, että tyydyttyneitä rasvahappoja koskevalle rajoitukselle tulisi panna pienempi huomio ja monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) saantia pitäisi korostaa. Tulevissa tutkimuksissa pitäisi tarkistaa hiilihydraattien ja joidenkin tiettyjen tyydyttyneiden rasvahappojen rooli sydänterveydessä. Lisäksi symposiumissa ehdotettiin, että ravitsemussuositusten laadinnassa pitäisi korostaa kokonaisvaltaista ruokanäkemystä yksittäisten ravintotekijöiden sijaan. Dariush Mozaffarian kertoi maitorasvoja käsitelleessä osuudessaan niiden neutraalista luonteesta sydänsairauksissa ja mahdollisista hyödyistä tyypin 2 diabeteksen ja halvauskohtauksien ennaltaehkäisyssä. Yhteenvetona todettiin, että ehdotus lopettaa puheet tyydyttyneestä rasvasta ongelmallisena rasvana, lisäisi maitorasvan kysyntää.
  
Summary


Overall, the majority of speakers felt that the restriction of saturated fatty acids should be deemphasized and polyunsaturated fatty acid (PUFA) consumption should be emphasized in the Dietary Guidelines. They also indicated that future research should examine the impact of carbohydrates and specific saturated fatty acids on cardiovascular disease. In addition, they suggested that the guidelines would benefit from an emphasis on whole foods instead of single nutrients. Some dairy highlights included the presentation by Dariush Mozaffarian which indicated milkfat had a neutral effect on heart disease, and potential benefits on the risk of type-2 diabetes and stroke. In conclusion, the overall suggestion to remove saturated fat from the nutrients of concern category would help to increase the demand for milkfat.

Muutamia huomioita symposiumin annista

Thomas Fungwe (USA:n maatalousministeriön, USDA:n, ravitsemuspolitiikasta vastaava päällikkö) kertoi tieteelliseen näyttöön perustuvasta ravitsemusalan tietokannasta (Nutrition Evidence Library). Se on erinomainen resurssi kun tarvitaan jalostettua ja käänteentekevää tietoa ruoasta ja ravitsemuksesta.
 
Donald McNamara Yhdysvaltojen kananmunien syöntiä edistävästä organisaatiosta Eggs for Health Consulting, kertoi puheenvuorossaan siitä mikä meni mönkään asiantuntijaryhmän kannanotoissa uusiksi kansallisiksi ravitsemussuosituksiksi Yhdysvalloissa, eli niissä suosituksissa joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksemme niin vuolaasti ylistää. Ei ole riittävästi näyttöä sen puolesta, että ravinnon sisältämää tyydyttynyttä rasvaa tai kolesterolia kannattaisi erityisesti varoa. Kun ihmiset lähtevät vähärasvaista ruokavaliota noudattamaan, se näkyy myös alentuneena PUFA:n saantina. PUFA:a pidetään sydänterveyttä edistävänä. McNamara ei nähnyt mitään järkeä siinä, että ihmisiä yllytetään syömään mahdollisimman vähän kolesterolia sisältävää ruokaa. Kolesteroli on ihmiselle hyödyllistä ja karsiessamme kolesterolin ruoasta, siitä tulee itse asiassa epäterveellisempää ruokaa.

Professori Richard Feinman (New Yorkin valtion yliopistosta) oli eri linjoilla kuin Thomas Fungwe tieteelliseen näyttöön perustuvasta ravitsemusalan tietokannasta (Nutrition Evidence Library). Feinman ei pitänyt kerättyä aineistoa kovinkaan ratkaisevana edistysaskeleena. Hän ei ollut halukas vetämään johtopäätöksiä ravitsemuslinjauksissa tuon tietokannan perusteella. Hän ihmetteli suureen ääneen miten vieläkin joku kehtaa viitata Ancel Keysin rasvaa ja sydänterveyttä tutkineisiin epäluotettaviin tutkimuksiin. Tarvitaan ihan uusi näkökulma rasvoihin ja sydänterveyteen. Keys pitää unohtaa. Women's Health Initiative -tutkimus on haluttu vaientaa siksi kun se osoitti selvästi, että ravintorasvojen vähentäminen ei vaikuttanut sydänterveyteen millään lailla. Mitä tehdä Amerikan sydänliiton propagandaelokuvalle, joka väärin perustein väittää, että rasva lisää sydänsairautta? Oikeampaa olisi valistaa hiilihydraattien saannista.

Ingeborg Brouwer (Vrije Universiteit, Amsterdam, Alankomaat) oli sitä mieltä, että tyydyttyneen rasvan saantia on syytä rajoittaa ja pitäisi tomerammin houkutella ihmisiä syömään PUFA:aa.

Lynn Glazewski (Michiganin yliopisto) piti puheenvuorossaan tärkeänä, että hyperlipidemian (veren korkea rasvapitoisuus) hoidossa pyritään mahdollisimman yksilöllisiin hoitoratkaisuihin. Glazewski oli kaivanut esiin dataa siitä, että virvoitusjuomien kulutuksessa on tapahtunut pudotusta ja sama koskee maidon juontia. Näiden molempien energiapitoisten juomien kulutuksen laskiessa, väheni myös lihavuus. Hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että lihavien ihmisten annoskoot olivat liian suuria. Suuret annoskoot tulivat ryminällä markkinoilla samaan aikaan kun lihavuusepidemia alkoi näkyä. Tärkeänä hän piti sitä, että ihmisille opetettaisiin miten syödä riittävästi proteiinia aamupalan aikana. Hän puhui sen puolesta, että ravintorasvat ovat aina sekoituksia eri rasvahapoista. On mahdotonta vähentää sairausriskiä vain tiettyjä rasvahappoja tarkkailemalla, pitää katsoa kokonaistilannetta.

Jeff Volek (Connecticutin yliopisto) kertoi puheenvuorossaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Hän piti hiilihydraattien ylikorostunutta roolia lihavuusongelman aiheuttajana. Hän ihmetteli miksi ei uskalleta sanoa ääneen, että hiilihydraatit ovat lihottaneet meidät? Rasvan kulutus on vähentynyt ja proteiinien kulutus on pysynyt samalla tasolla. Liikaenergia tulee hiilihydraateista ja tästä syystä ihmiset ovat niin lihavia ja esiintyy niin paljon insuliiniresistenssiä. Erityisen huolestunut Volek oli lasten lihavuudesta, joka on paljolti syntynyt järkyttävän suuresta hiilihydraattien päivittäisestä saannista. Hiilihydraattien saanti voidaan tiputtaa merkittävästi ja lasten terveys ei vaarannu. Päinvastoin, ainoa tapa vaikuttaa lasten ylipainoon ja terveyteen on hiilihydraattien rajoitus. Volek kritisoi LDL-kolesterolin käyttöä sydän- ja verisuonisairauksien tunnistamisessa. Sen sijaan olisi hyvä käyttää 16:1 rasvahappoja luotettavina biomarkereina, sillä nämä rasvahapot syntyvät rasvojen uudistuotannossa hiilihydraateista. Kun nämä rasvahapot ylittävät tietyn raja-arvon, voidaan kertoa, että potilaalla on hankaluuksia käsitellä hiilihydraattien ylimäärä elimistössä (ei glykogeenivarastossa oleva!). Hoitokeinona on silloin noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Kalyana Sundram (Malesian palmuöljyntuottajien neuvosto, Kuala Lumpur, Malesia) oli aika harmissaan kun steariinihappoa ja palmitiinihappoa niin hanakasti syytetään terveysongelmista. Ongelmallisia rasvoja kolesterolin kannalta olivat hänen mielestään teollisesti muokatut kasviöljyt, mutta luonnolliset kasviöljyt olivat parempia. Kasvirasvoja pitäisi tutkia enemmän ennen kuin viimeinen sana sanotaan niistä suosituksissa.

KC Hayes (Brandeis University) oli sitä mieltä, että rasvojen nauttiminen on järkevää, sillä hiilihydraattien liiallisessa saannissa kärsii koko rasvaprofiili, eli myös PUFA:aa saadaan liian vähän.

Dariush Mozaffarian (Harvard yliopisto, School of Public Health) oli ihan liekeissä puhuessaan ravinnon ja sydänterveyden yhteyksistä. Havaintoja ja tutkimuksia pitäisi käyttää uusien hypoteesien luontiin eikä valmiiden mahdollisesti virheellisten ajatusrakennelmien pönkittämiseen. Hän ennusti, että moni vanha väite rasvasta tulee kaatumaan uusien tutkimusnäyttöjen myötä. Tyydyttynyttä rasvaa Mozaffarian ei pelkää, sillä se on hänen havaintojensa mukaan neutraalia rasvaa sydänterveyden suhteen. Huolestuneempi hän oli sen sijaan hiilihydraattien määrästä ja laadusta ja siitä miten ne vaikuttavat sydämen terveyteen. Prosessoidut lihavalmisteet olivat mahdollisesti haitallisia sydänterveydelle, mutta tavallinen punainen liha oli neutraalia sydänterveyden kannalta. Maitorasvoja kannatti nauttia, sillä niillä voidaan vähentää halvausriskiä, sydänterveyden suhteen ne olivat neutraaleja ja diabeetikolle maitorasvat olivat melko hyödyllisiä. Mozaffarian viittasi laajoihin tutkimuksiin näiden ohjeistusten suhteen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli 12 hiiliatomin pituiset rasvat, joilla oli saatu myönteisiä vaikutuksia HDL-kolesteroliin diabeetikoilla. Tutkimuksia tarvitaan lisää. Innostui kertomaan hyvin selkeästi käsityksensä siitä mikä ylläpitää ihmisten terveyttä: merenelävien omega-3-rasvahapot, kasvien omega-3-rasvahapot, kasvien omega-6-rasvahapot, yksittäistyydyttämättömät rasvat lähinnä kasvilähteistä. Neutraali vaikutus oli tyydyttyneillä rasvoilla. Sen sijaan superluokan haittoja saadaan aikaiseksi ihmisille nauttimalla puhdasta sokeria ja tärkkelystä sekä teollista transrasvaa. Lopetti ilmaisemalla kainon toiveen, että ravitsemussuosituksissa keskityttäisiin kokonaisiin ruokiin, eikä väännettäisi kättä joistakin yksittäisistä ravintotekijöistä. Tieteessä on otettu suuria edistysaskeleita viimeisten 20 vuoden aikana, mutta ne eivät vielä näy uudistuneina ravitsemussuosituksina. Esimerkkinä mainitsi kolesterolin ja kokonaisrasvan vähäisen roolin sydänterveydessä. Tuntuu järjettömältä vastustaa tyydyttyneitä rasvahappoja sydänterveyden takia. Vanhentuneiden ravitsemussuositusten ongelmana on, että ihmiset luopuvat tyydyttyneestä rasvasta, mutta nauttivat enemmän (aivan liikaa!) hiilihydraatteja. Siksi sydänterveydessä ei tapahdu väestötasolla minkäänlaista edistystä.

Kommentoikaa!

Saatan saada lisää materiaalia tästä rasvasymposiumista lähipäivinä.

Esiin piilosta

*
Olin viikon verran piilossa. En käynyt netissä kuin satunnaisesti. Vastailin vain akuutteihin yhteydenottoihin. Teki hyvää! Suosittelen.

Kirjoitin piakkoin ilmestyvää uutta terveyskirjaani. Lasken erittäin nöyrällä mielellä markkinoille ensimmäisen runokirjani. Ihan totta! Olen saanut kokoon kolmisenkymmentä mahdollisesti julkaisukelpoista runoa terveydestä.

Tässä muutama lopullista hiontaa odottava runo:

Jos ei voita, niin häviää
Ammuu! kuului lehmän suusta
Uljas eläin maitorasvaa meille tuotti
tuoreesta heinästä niin tuoksuvasta
Kirnuun kaadettavaksi
ja voi veikkonen sentään
siitä syntyi aitoa voita niin herkullista


Jos ei voita ole ruuassa
niin kaikki olennainen elämästä häviää
Puska pane pääsi pensaaseen piiloon
jätä lehmän tuotos vihdoin rauhaan
Lopeta margariinista höpöttäminen
kun meillä jo on voileivän päälle
kullankeltaista voita siveltäväksi
Vai oletko mukamas kuullut
margariinileivistä?


Ammuu, lehmä!
Nosta ylväästi päätäsi
ja meille lisää maitorasvaa tuota


Nauti elämästä!
Sairaus ei välttämättä ole
huonoa vointia.
Terveys ei välttämättä ole
sairauden pulaa.
Sairas voi
elämästä nauttia.
Terve voi
elämän kadottaa.

Ravinnon ja elämän kiertokulku
keskeytymättömät kemialliset prosessit
elävässä ruumiissamme
muuttavat ravintomme
hauraiksi katoavaisiksi rakenteiksi


emme voi lakata ihmettelemästä
miten ihminen voi pysyä näinkin terveenä
vaikka tavan takaa laiminlyö
terveellisen ravinnon, unen ja liikunnan


keskeytynyt kemiallinen prosessi
ei rakenna hauraintakaan hiussuonta
montako kertaa olet tätä miettinyt?
ravinnon ja elämän kiertokulkua

Tippapullon varassa elää toivo
sairaalasängyn vanki
saa tippapullosta tippa kerrallaan
lääketieteen historiaa
toivo elää, ei saa luovuttaa


pytagoralaiset ideat
ovat vaihtuneet
moderniin lääketieteeseen
toivo elää, ei saa luovuttaa


minua katsotaan sääliten
kun oksennan kaikki seitsemän elämääni
jään odottamaan lääkärikirjan viimeistä lukua
toivo elää, ei saa luovuttaa


kaiken keskellä ihmisyyttä kaipaan
vähemmän kiireisiä hoitajia
paragrafiviidakon selkiintymistä
toivo elää, ei saa luovuttaa

Vierailulle tullut roskaruoan syöjä
Yksi vierailija tuli ystävän luokse kylään
kaksi minuuttia yli kolmen
Ottivat yhdessä Koffin neloset
Kävelivät sitten Viidettä Linjaa
kuusiaidan kohdalta kääntyen
Seitsemännessä taivaassa olivat kohta poikamiehet
kun kahdeksan erilaista hampurilaista söivät
Olihan yhdeksän päivää siitä
kun viimeksi kymppiruokaa poskeensa pistivät
Voi yhdentoista kerran sentään!
Tusinapäiviä oli ehkä ollut aivan liikaa?
Epäonnen luvun kohdalla saattaa sydän poksahtaa

Pistäkää kommenttia tulemaan jos tohditte. Jaksaako tällaisia lukea yhden kirjan verran? Olkaa rehellisiä arvioissanne!

Muita juttuja kirjoista:

Paskalle siitä - hus hus!

Pharmageddon

Sietämätöntä leveyttä on luettu ahkerasti

Oivallinen kirja Sirkka Santapukilta

Ihmiselon lyhyt selitys

*
Minulle lähetettiin äsken seuraava tarina englannin kielellä. Tässä teille tarina suomen kielelle käännettynä. Pitäkää huolta toinen toisistanne, rakastakaa, iloitkaa, eläkää siivosti, suhtautukaa elämään huumorilla!

Ensimmäisenä päivänä Jumala loi koiran ja sanoi tälle:

"Istu ja vahdi taloa. Hauku heti kun joku kävelee talon ohi. Tästä hyvästä saat 20 vuoden eliniän."

Koira vastasi:

"Aika pitkä aika haukkua. Mitä jos ottaisin vain 10 vuotta ja antaisin ylimääräiset 10 vuotta takaisin?"

Näin sovittiin.

Toisena päivänä Jumala loi apinan ja sanoi:

"Tarjoa hupia ihmisille, tee temppuja ja houkuttele ihmisiä nauramaan. Tästä hyvästä saat 20 vuoden eliniän."

Apina vastasi:

"Apinan hupia 20 vuoden ajan? Se on melko pitkä aika temppuilla. Mitä jos antaisin takaisin 10 vuotta ihan niin kuin koirakin teki?"

Näin sovittiin.

Kolmantena päivänä Jumala loi lehmän ja sanoi:

"Sinun pitää olla pellolla maanviljelijän kanssa koko päivän, auringon paistaessa kuumasti. Sinä saat useita vasikoita ja maitosi varassa elää maanviljelijän perhe. Tästä hyvästä annan sinulle 60 vuoden eliniän."

Lehmä vastasi:

"Aika kovaa elämää toivot minulle 60. vuodeksi. Mitä jos ottaisin 20 vuotta ja antaisin takaisin sinulle 40 vuotta?"

Ja taas Jumala suostui tähän.

Neljäntenä päivänä oli aika luoda ihminen ja Jumala sanoi:

"Syö, nuku, huvittele ja nauti elämästä. Tästä hyvästä annan sinulle 20 vuoden eliniän."

Ihminen vastasi:

"Vain 20 vuotta? Voisitko mitenkään antaa minulle 20 vuotta ja lisätä siihen ne 40 vuotta, jotka lehmä antoi takaisin sekä ne kymmenen vuotta, jotka sait takaisin apinalta ja koiralta? Sehän tekee sitten yhteensä 80 vuotta, eikö niin?"

Ja Jumala vastasi:

"Selvä juttu, suostun pyyntöösi."

Ja näin kävi selväksi ihmiselon salaisuus:

Ensimmäiset 20 vuotta kuluvat syöden, nukkuen, pelaillen ja nauttien elämästä. Seuraavat 40 vuotta kuluvat auringon alla raataen ja perhettä elättäen. Sen jälkeen 10 vuotta kuluu apinan lailla temppuillen lastenlasten kanssa. Ja viimeiset 10 vuotta istumme alas ja haukumme jokaista.

Muuta sekavaa höpinää:

Epätäydellisyydessä on salaisuuteni

Terveysaiheet unissamme

Lattia romahti Painonvartijoiden tilaisuudessa

Miksi keinomakeutetut kevyttuotteet lihottavat?

*
Minulla on jo pitempään ollut käynnissä erään tutkijan kanssa äärettömän mielenkiintoinen keskustelu kevyttuotteista ja virvoitusjuomista. Tutkija ei halua nimeään julkisuuteen. Me julkistamme nyt tämän ajatuskuvion terveysblogini asiantunteville ja oivaltaville lukijoille. Me epäilemme vahvasti, että kevyttuotteet ja keinomakeutetut virvoitusjuomat ovat omalta osaltaan vaikean lihavuusepidemian yhtenä taustatekijänä. Lukekaa nämä allaolevat rivit pohtien ja arvioiden sekä kommentoikaa vilkkaasti.

Kevyttuotteet jäävät tässä selvityksessä kiinni ns. rysän päältä. Tutkijaystäväni joutuu työkseen pohtimaan eläimille tarkoitettujen rehujen valmistusta. Rehulisäaineiden valmistajien tutkimuksia hän on seurannut vilkkaasti ja hän on kuullut perusteluita näiden tuotteiden valintaan.

Eräänä päivänä hän kuuli rehulisäainevalmistajien esityksen eräästä mielenkiintoisesta aineesta ja mekanismista, jolla porsaita pystytään lihottamaan imeväisajan alussa. Lainsäädäntö kieltää kyseisen keinon käyttämisen tiettyä ikää vanhemmilla eläimillä, mutta itse mekanismi on mielenkiintoinen.

Aine perustuu näet sakariinille, jolla on 350-400 kertaa suurempi makeus kuin sakkaroosilla. Lihotusvaikutus perustuu suolenseinämässä olevien solujen makeuden aistimiseen ja sitä kautta glukoosin imeytymisen tehostumiseen.

Vaikka kyseisille possuille ei anneta tämän sakariini-yhdisteen lisäksi muuta lisäenergiaa, on niiden energian imeytymisteho huomattavasti parempi kuin ilman tätä. Näin myös porsaiden painonkehitys on nopeampi. Tästä ilmiöstä löytyy tutkittua tietoa. Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua tähän Anthony Sclafanin artikkeliin makean ravinnon aistimisesta.

Minulla on tapana selostaa nämä asiat lyhyesti ja yksinkertaisesti. Niin nytkin.

Mekanismi on seuraava: suolen seinämässä olevassa pintasolukossa (epiteelissä) on ravinnon makeuden tunnistavia ns. reseptoreita. Makeuden tunnistaessaan nämä reseptorit antavat signaalin epiteelisoluille, jotka ryhtyvät hommin, eli aloittavat glukoosin kuljettajien valmistamisen. Näitä kuljettajia sanotaan glukoositransferaaseiksi. Mitä enemmän ravinnossa on makeutta, sitä enemmän valmistuu glukoosin kuljettajia.

Miten tämä liittyy keinomakeutettuihin kevyttuotteisiin? Minä tulen siihen pian. Ensin katsotaan onko samaa ilmiötä todettu ihmisellä kuin porsaalla ja onko asiaa tutkittu lisää. Silloinhan asia on bingo. Voimme silloin mahdollisesti luottaa täysin siihen, että tohtori Sclafani on tehnyt oikeanlaisen havainnon.

Ihmisellä tätä on toistaiseksi tutkittu erittäin vähän. Äskettäin ilmestyi Southamptonin yliopiston tutkijoiden laajahko selvitys aiheesta ihmisellä. Tutkijat myönsivät, että sikoja lihottava mekanismi on olemassa ja se lienee samantyyppinen myös ihmisellä. Kuitenkaan ilmiötä ei voi vedenpitävästi todistaa ihmisellä. Asia jää epäselväksi. Asia ei siis ole bingo, mutta kupongissa on jo muutama osuma. Lisää osumia tarvitaan.

Tuon teille nyt näkyviin keskeneräisenä asiana tutkijaystäväni ja minun rohkeaa spekulaatiota. Aspartaamilla on noin 180 kertaa suurempi makeus kuin tavallisella sokerilla ja Asesulfaami-K on noin 250 kertaa makeampaa. Ihan ei ylletä sakariinin tasolle, mutta melkein. Nämä keinomakeutusaineet ovat tavallisia lisäaineita kevyttuotteissa ja virvoitusjuomissa.

Tuskin kukaan juo pelkästään keinomakeutettuja limsoja ja kevyttuotteiden mukana nautitaan usein glukoosiksi muuttuvaa leipää. Keinomakeutettujen sokeria sisältämättömien tuotteiden mukana nautitaan siis lähes aina jotakin, jossa on hiilihydraattia (sokeria, joka hajoaa glukoosiksi).

Kevytlimsa juodaan tai kevytjogurtti nautitaan. Tuotteiden sisältämä vesi imeytyy mahalaukussa ja ohutsuolessa, mutta tuskin nämä makeutusaineet imeytyvät juuri ollenkaan. Tästä johtuen näiden keinomakeutusaineiden tiheys kasvaa mitä alhaisemmaksi vesipitoisuus nesteessä muuttuu. Lopputuloksena on, että suolessa on tiukka makeutusaineliuos, jonka makeuden tunnistavat solut ymmärtävät saatavilla olevana glukoosina. Makeutta tunnistavat solut aloittavat tehostuneen glukoositransferaasien tuotannon suolen pintasolukossa. Glukoosin imeytyminen ja siirtyminen suolenseinämän läpi tehostuu.

Jos suolessa on mitä tahansa ruokamassaa, missä on glukoosia, sen imeytyminen kiihtyy ja mahdollisesti jopa ylittää glukoosin luonnollisen imeytymisen.

Ja nyt tulee ehkä kaikkein rohkein spekulaatiomme, havaintomme: Yhdistäessämme tämän tehostuneen glukoosin imeytymisen siihen, että moderni elintarviketuotanto perustuu pitkälti raffinoitujen tärkkelysten ja hiilihydraattien varaan, niin päättelyketju on aika selvä! Keinomakeutusaineet luovat edellytykset tehostuneelle sokerienergian imeytymiselle. Liika energia näkyy lihomisena.

Mitä tuumaatte? Onko teillä rohkeutta lähteä asiasta keskustelemaan? Tottakai teillä on! Antaa palaa!

Muita juttuja sokerista ja keinomakeutusaineista:

Aspartaami aiheuttaa syöpää koe-eläimille

Sydän ei tykkää sokerista

Jätä pois sokeri - elät pitempään?

Älytöntä sokerivalistusta

Sokeriteollisuus puolustelee sokeripitoisia juomia

Mikael Fogelholmin rasvainen kirjoitus

*
Kirjoitettu 19.9.2010, täydennetty 20.9.2010 ja 22.9.2010. Tätä kirjoitusta luetaan ja kommentoidaan erittäin vilkkaasti.


Ystäväni dosentti Mikael Fogelholm haluaa saada näkyvyyttä ajatuksilleen käynnissä olevasta rasvakeskustelusta. Suomen suosituin terveysblogi lienee oikea paikka tälle asialle. Pyydän asiallista kommentointia, kiitos!

Fogelholm on tutustunut vilkkaaseen keskusteluun ja täydentänyt omaa kirjoitustaan (näkyy punaisella fontilla).

UUTTA!
Professori Kari Salminen kommentoi Mikael Fogelholmin (alla) kirjoitusta näin:

Mikael Fogelholm on purkanut tuntojaan Christerin blogissa. Muutama kommentti hänen kirjoituksensa neljään kohtaan lienee paikallaan.

Kohta 1.

Mikael osoittaa erinomaista rohkeutta myöntäessään aikaisemmista kannanotoistaan ja virallisesta linjasta poiketen, ettei tyydyttyneellä rasvalla ole yhteyttä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen ja –kuolleisuuteen (myöh. CHD). Se ei liene helppoa hänen toimintaympäristössään.

Perääntyessään vanhoista asenteista hän väittää, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä parantaisi CHD-tilannetta. Hän toteaa: ”Tällaisen vaihdon vaikutus on kohorttitutkimuksissa hyvin selvä”. Asia ei suinkaan ole näin yksioikoinen.

Menten ym. (Mikaelin kirjoituksessa olevan viitteen sivu 663) selvitys sanoo yksikäsitteisesti: ”polyunsaturated fatty acids relative to saturated fatty acids …not significantly associated with CHD”. Skeaff ja Miller toteavat FAO/WHO-asiantuntijakokoukselle laatimassaan pohjapaperissa (Ann Nutr Metab 2009;55:173-201, sivu 188): ”High P/S diets reduced the risk of total CHD events (p = 0.050, siis juuri merkitsevyyden rajalla), mutta jatkavat sivulla 195 ”however, this (fatal CHD) was significant only after inclusion of results from the Oslo study which included smoking cessation as part of the treatment”.

Menten ym. tutkimusta käsitellessään Mikael kirjoittaa “…ei tämä analyysi osoita, että tyydyttynyt rasva olisi terveellinen tai jollakin tavalla tyydyttymätöntä parempi”.  En ole nähnyt kenenkään väittävän, että tyydyttynyt olisi tyydyttymätöntä parempi. Molemmat ovat hyviä ja terveellisiä annoksesta riippuen. Käsittelen tätä seikkaa jäljempänä.

Mikael viittaa näkemyksensä tueksi Mozaffarianin ym. ja Jacobsenin ym. meta-analyyseihin (viitteet Mikaelin kirjoituksessa). Molemmat perustavat analyysinsä vahvasti em. Oslo-tutkimukseen ja erityisesti mm. suomalaisiin 1960-luvun mielisairaalatutkimuksiin, jollaisia yksikään eettinen toimikunta ei enää hyväksyisi. Nämä käsittämättömän epäeettiset tutkimukset eivät olleet sokkoutettuja ja kaiken huipuksi lähes puolet tutkituista potilaista vaihtui tutkimuksen aikana. Jään ihmettelemään, kuinka kukaan tutkija voi edelleen suhtautua niihin vakavasti. 

Kohta 2.

Mikael viittaa A-talk keskusteluun ja ranskalaiseen suositukseen. Minä todella mainitsin tyydyttyneen rasvan saantisuositukseksi 12 %, Mikael nyt puolestaan alle 12 %. Todellisuudessa suositus on ”yhtä suuri tai alle 12 %”. Valitan osaltani epätäsmällisyyttä.

Tyydyttyneiden määrää ehkä vielä tärkeämpi on suosituksen kannanotto monityydyttymättömiin rasvahappoihin, mistä keskustelussa kyllä mainitsin. Tätä seikkaa Mikael ei valitettavasti kommentoi. Se osuu arkaan paikkaan. Suositus nimittäin rajoittaa Suomessa mainostetun linolihapon (omega-6) saannin 4 %:iin ja alfa-linoleenihapon (omega-3) 1 %:iin, siis nämä monityydyttymättömät yhteensä 5 %:iin. Suomessa suositus on kaksi kertaa suurempi eli 10 %. Haluankin varoittaa tässä ja nyt monityydyttymättömien rasvahappojen liiallisesta ja erityisesti niiden keskinäisestä epätasapainoisesta saannista.

Monityydyttymättömien ja tyydyttyneiden rasvahappojen saantisuhteeseen, ns. P/S-suhteeseen, ei ranskalainen eikä mikään muukaan arvovaltainen suositus ota kantaa. Se onkin viisasta, koska koko suure on hölynpölyä. Suhdehan ei esimerkiksi mitenkään erittele paljolti vastavaikutteisia omega-6 ja omega-3 rasvahappoja, vaan yhdistää ne mielivaltaisesti suureeseen P. Suosittelen luettavaksi paria viimeaikaista debattikirjoitusta (Aro A. Duodecim 2009;125:1825 ja Duodecim 2010;126:1188-9, Salminen K. Duodecim 2010;126;1187-8)

Kohta 3

Tunnustus Mikaelille. Hän on aktiivisesti korjannut vallitsevaa virallista linjaa, joka on pitkään ja pontevasti suosittanut hiilihydraatteja. Vihdoinkin on ymmärretty, että koko käsite ryhmänä on yhtä epätäsmällinen ja harhaanjohtava kuin esimerkiksi monityydyttymättömät rasvahapot.

Kohta 4

Mikael on laatinut kirjoituksensa ilmeisen tunnekuohun vallassa. Minä toivon sydämestäni, että hän välittämättä nimettömistä parjaajista jatkaa edelleen modernia, uusia näkökulmia hakevaa esiintymistään mediassa. Me kaikki, jotka olemme rasvakeskusteluun lähteneet, saamme vain luvan kestää kritiikkiä, parjaamistakin.

Jos joku nimetön kutsuu Pekka Puskaa ”kansanmurhaajaksi”, voin kertoa, että aikoinaan Tiede 2000-lehden päätoimittaja pääkirjoituksessaan kutsui minua ”kuolemankauppiaaksi”. Tällaisesta asioita ymmärtämättömästä hörhöilystä ei vain yksinkertaisesti kannata välittää. Se on häpeä herjaajalle.

Siis Mikael, jatketaan ajatusten vaihtoa tieteen pohjalta kansanterveyden parhaaksi.

Kari Salminen

Professori

*************** Mikael Fogelholmin kirjoitus alkaa tästä *****************

Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on tuoda ajatuksiani julki sellaiselle ryhmälle (vähähiilihydraattisen ruokavalion eli VHH kannattajille), joka ei yleensä kaipaa mielipiteitäni – tai kaipaa mielipiteitäni vain siksi, että niitä pääsee sitten haukkumaan ja lyttäämään. Tästä huolimatta haluan nyt ”rasvasodan” ollessa kuumimmillaan tuoda neljä ajatusta julki Christerin palstan laajalle lukijakunnalle. Tämä ei ole avaus keskusteluun, jossa olen mukana. Päinvastoin: oman mielenrauhan säilyttämiseksi en lue Christerin palstaa enää enkä tule tutustumaan siihen, minkälaista palautetta tämä kirjoitukseni herättää. Luettuanne tämän blogin minua saa siis ihan vapaasti mollata ja pyytää eroamaan ja samalla voitte vaikka ihmetellä, miten ajatusmaailmaltaan todella rajoittunut on nykypäivän ravitsemustieteen dosentti.

1. Rasvan itsenäinen vaikutus terveyteen

A-talkin keskustelussa ja muuallakin on usein vedottu siihen, ettei tyydyttyneellä rasvalla (eikä välttämättä tyydyttymättömälläkään) ole itsenäistä yhteyttä kuolleisuuteen tai sydäntautisairastavuuteen. Tämä on ihan oikea havainto, en ole sitä millään tavoin pyrkinyt kiistämään.

Minusta vain rasvan tai minkään muunkaan energiaravintoaineen itsenäisen vaikutuksen merkitys on käytännössä täysin epäselvä. Omega-3 rasvahappojen itsenäistä vaikutusta terveyteen voisi kai vielä tutkia niin, että satunnaistetaan tutkittavat omega-3 ja placeboryhmiin. Mutta kun muutetaan ruoan rasvahappojen laatua ja/tai määrää, vaikutukset ulottuvat aina toisiin energiaravintoaineisiin ja ruoka-aineisiin. Sellaista asiaa kuin energiaravintoaineen itsenäinen vaikutus terveyteen ei oikeastaan ole ja siksi tämä kysymys on minusta enemmänkin tieteellisesti, kuin käytännössä kiinnostava.

Oikeastaan kaikissa rasvan laadun merkitystä käsitelleissä interventioissa on samanaikaisesti vaihdettu tyydyttynyttä ja tyydyttymätöntä rasvaa. Tällaisen vaihdon vaikutus on myös kohorttitutkimuksissa hyvin selvä: kun tyydyttymätöntä tulee enemmän ja tyydyttynyttä vähemmän, terveysennuste paranee (esim. Mozaffarian D, Micha R, Wallace S (2010) Effects on Coronary Heart Disease of Increasing Polyunsaturated Fat in Place of Saturated Fat: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PLoS Med 7(3): e1000252. doi:10.1371/journal.pmed.1000252 tai Jakobsen ym. Am J Clin Nutr. 2009 May;89(5):1425-32.).

A-talk ohjelmassa viitattiin Menten ym. meta-analyysiin (Arch Intern Med. 2009 Apr 13;169(7):659-69). Siinä siis ei sen enempää tyydyttynyt kuin tyydyttymätön rasva ollut yhteydessä sydänsairauteen. Viittaisin jo yllä tähän. Katsauksessa on tosin muita kiinnostavia (merkitseviä) itsenäisiä yhteyksiä, joita ei A-talkissa kukaan halunnut tai muistanut kommentoida (en minäkään, ikävä kyllä): Välimeren dieetillä (jossa on mm. paljon kertatyydyttymätöntä suhteessa tyydyttyneeseen), E-vitamiinilla, beetakaroteenilla, kalalla, kalaperäisellä omega-3 rasvalla, kertatyydyttymättömillä rasvoilla, pähkinöillä ja täysjyväviljalla oli suojavaikutus suhteessa sydänsairastavuuteen. Kaikki nämä edellä mainitut ovat taas yhteydessä mm. vihannesten ja hedelmien ja/tai kala- ja kasvirasvan suureen saantiin – ei tyydyttyneeseen rasvaan.

Viimeinen kommentti Menten analyysiin liittyen on se, että kun sen enempää tyydyttynyt kuin tyydyttymätön eivät olleet itsenäisesti yhteydessä sydäntauteihin, ei tämä analyysi (kuten eivät mitkään muutkaan) osoita, että tyydyttynyt olisi terveellinen tai jollain tavalla tyydyttymätöntä parempi.

2. Ranskalaisten ruokavalio

Ranskalaisten väitetään usein lotraavan voilla ja kermalla enemmän kuin pohjoismaalaisten ja olevan siksi terveempiä. Löysin yhden tuoreen raportin ranskalaisten ravinnonsaannista (Drewnovski ym. J Am Coll Nutr. 2009 Feb;28(1):22-9.) Tässä rasvan saanti oli 37 % energiasta (Suomessa n. 31) ja tyydyttyneen 16 % (Suomessa n. 14). Meillä siis tyydyttyneen osuus on suurempi. Ranskalaisten suurempi rasvan saanti on minusta ihan ok ja sen jopa sen mukainen, mikä minusta on ihan hyvin yhteydessä terveyteen – jos laatu on kunnossa.

Kannattaa vielä muistaa ranskalaisen ja suomalaisen ruokavalion muut erot: Ranskassa on enemmän vihanneksia ja hedelmiä sekä punaviiniä, mutta vähemmän viljakuitua (esim. leipä on vielä vaaleampaa kuin meillä).

A-talkin ohjelmassa esiteltiin Ranskan elintarviketurvallisuusviraston kannanottoa ravitsemussuosituksiin (AFSSA Request no. 2006-SA-0359). Kari Salminen nosti esiin sen, että paperissa ehdotetaan tyydyttyneen rasvan suosituksi 12 % ja että tämä osoittaisi ranskalaisten myötämielisyyden tätä rasvatyyppiä kohtaan. Paperin luettuani olen eri mieltä. Ensiksikin siinä lukee selvästi, tyydyttyneen osuudeksi ehdotetaan alle 12 %. Lisäksi paperissa sanotaan, että tyydyttymättömän osuudelle on laadittava alaraja, jotta sydänterveydelle riskiä aiheuttavan (”atherogenic in excess”) tyydyttyneen rasvan saanti ei nouse liian suureksi. Tämä kuitenkin jätettiin kertomatta keskustelussa. Sinänsä kiinnostavaa on se, että työryhmä suosittelee rasvan kokonaissaanniksi 35-40 % energiasta.

Tämän sanottuani totean, ettei maiden välisiä vertailuja pidetä hyvinä tapoina kertoa altisteen ja vasteen välisestä yhteydestä. Nämä ns. ekologiset vertailut pikemminkin tuottavat hypoteeseja kuin testaavat niitä.


3. Tutkijoiden moraali

Useissa yhteyksissä on todettu, etteivät tutkijat halua saada tuloksia, jotka kumoaisivat vallitsevan konsensuksen. Olen tästä aika ihmeissäni. Miksi niin eivät? Jos joku aukottomasti todistaisi tyydyttyneen rasvan olevan sydäntautien kannalta tyydyttymätöntä terveellisempää, sehän julkaistaisi heti korkeatasoisissa lehdissä. Tästä kertoo se, että VHH-dieettien myönteinen yhteys laihtumistulokseen on saanut ainakin kaksi julkaisuja N Engl J Med:ssä.

Lisäksi esimerkiksi minä olen monta kertaa ja pitkään todennut, että todisteet nopeasti imeytyvien ja vähäkuituisten hiilihydraattien haitoista ovat nyt niin selvät, että tämän pitäisi heijastua suosituksiin ja ruokaympyrään tai –pyramidiin. Emme me tutkijat härkäpäisesti pidä kiinni vanhasta, jos riittävästi hyvää tutkimusta saadaan perustaksi näkemyksen muuttamiselle.


4. Nettikirjoittelun taso

Kun luin varovaisesti A-talk ohjelman jälkeen A-tuubissa olevaa nettikirjoittelua (ja kun olen jossain määrin seurannut Christerin palstan keskustelua), aloin olla yhä hämmentyneempi ja osin pettyneempi. Meidän maamme koulutusjärjestelmää kehutaan ja aina sanotaan, että suomalaiset ovat niin hyvin koulutettuja. Tämä koulutusjärjestelmämme ei kuitenkaan ilmeisesti heijastu hyviin käytöstappoihin. Etenkin nimimerkin suojassa ihmiset heittävät lokaa toisten päälle niin paljon kuin sielu vain sietää. Tässä yhteydessä haluan mainita, että vaikka en ole Sami Uusitalon kanssa lainkaan samaa mieltä useimmista asioista, annan hänelle tunnustuksen reippaudesta esiintyä omalla nimellä.

Kun joku sanoo A-tuubissa Pekka Puskaa kansanmurhaajaksi, tämä kertoo minusta enemmän kirjoittajasta itsestään kuin Pekasta.

Kysymys, johon en osaa vastata, on tämä: Miksi VHH-ihmiset esiintyvät chateissään niin uhoavasti, aggressiivisesti ja jopa uhkaavasti? Miksi toisen vähemmistöryhmän edustajat eli vegaanit eivät käyttäydy lainkaan huonosti?



Ystävällisin terveisin,


Mikael Fogelholm

Muita kirjoituksia rasvakeskustelusta:

Voita pöytään!

Pekka Puska MOTissa

Vähän hiilareita vai vähän rasvaa?